Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
– Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään, kertoo kahden lapsen äiti. Kuva: Shutterstock
– Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään, kertoo kahden lapsen äiti. Kuva: Shutterstock

Uskallatko paljastaa: millä nimellä sinä kutsut tissejäsi?

Ryntäät. Riipat. Kaksoset. Munkit. Melonit. Naisten rinnoista käytetään monia nimiä. Osa puhuu niistä arvokkaasti, toiset antavat niille humoristisia lempinimiä:

”Lollot! Koska onhan ne nyt sellaiset lolloteltavat kehonosat, joita kumppanin on kiva heilutella.” Nainen, 27

”Kuopusta imettäessä meillä otettiin jostain käsittämättömästä syystä käyttöön nimi ’tissulit’. Esikoinen hoki päivittäin, että veli haluaa äidin tissulia, ja se termi jäi käyttöön. Mies ei ole – luojan kiitos  – niitä tissuleiksi kutsunut, mutta itse sanon rintojani edelleen tissuleiksi.” Nainen, 29

Naisten kertomuksien mukaan lempinimet myös vaihtelevat:

”Rakkailla lapsilla on monta nimeä! Tissit, tisulit, buubsit, daisarit, munkit, muffinit, ylänyytit, ryntäät, riipat, pehmusteet, kaksikko… Nimitykset vaihtelevat tyystin tilanteen ja tunnelman mukaan. Eniten kutsun rintojani kuitenkin ihan vain tisseiksi. Se on tuttu ja turvallinen kutsumanimi, jota käyttäessä kukaan ei erehdy, mistä tässä nyt puhutaankaan.” Nainen, 24

”Olen ylpeä pienistä ’itikoistani’. Ne pysyvät terhakkaasti pystyssä.”

”Olen ylpeä pienistä ’itikoistani’. Ne pysyvät terhakkaasti pystyssä nyt, kun imettäminen vei niistä sen vähäisemmänkin rasvakudoksen. Ennen ne olivat sellaiset ’pullerot’.” Nainen, 40

Lapsia saaneet ja imettäneet naiset sekä laihduttajat tietävät, kuinka ennen niin mukavan pyöreät rinnat ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. Rinnat saattavat muistuttaa muun muassa ”rukkasia”, ”patalappuja” sekä ”ketunneniä”.

Tai ”avomaankurkkuja”, kuten 31-vuotias kahden lapsen äiti paljastaa:

”Nojauduin saunassa eteenpäin kuivattelemaan varpaiden välejä, ja mies katsahti rintamukseeni todeten, että niiden nykymuoto muistuttaa avomaankurkkua.

”Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään.”

Ensin raivostuin, mutta sitten se nauratti. Tottahan se on, kun maitohommat ovat ohi, erityisesti alaspäin nojautuessa tietty pitkänmallinen muoto on ottanut vallan rinnoistani. Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään.”

Kerro nyt: millä nimellä sinä kutsut rintojasi?

Mutta entä jos kahvi ei maistu: voiko terveyttään edistää teellä?

Masennuksen ja syöpien loitolla pitäjä. Apua laihdutukseen ja metaboliseen oireyhtymään. Kahvilla on todistetusti monia terveyshyötyjä. Vuosikymmenten ajan on tutkittu myös kahvin juomisen ja sydänterveyden yhteyksiä, joista nyt on saatu uutta, tärkeää tietoa.

Saksalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi kahviin liittyy niin paljon sydämen terveyshyötyjä. Mahdollinen vastaus löytyy siitä, miten verisuonet ja veren solut reagoivat kofeiiniin. Tutkimustulos sisältää myös tarkan kofeiinimäärän, jolla sydänterveys kohenee, kertoo Science Daily.

Sydänterveyden hyödyt ovat parhaimmillaan, kun päivässä juodaan kofeiinimäärä, joka vastaa neljä kuppia kahvia. Näin väittää tuore tutkimus. Sääntö toimii etenkin iäkkäiden kahvinystävien terveen sydämen reseptinä.

PLOS-tiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus tehtiin hiirten avulla, joten suoraa yhteyttä ihmissydämen toimintaan ei ole todistettu. Ongelmallista on myös aina syy-seuraussuhteiden löytäminen.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kokoomatutkimus selvitti, että parhaimmat terveyshyödyt kahvista saa, kun sitä nauttii päivittäin kolme–neljä kuppia. Tutkimusta kuitenkin kritisoitiin siitä, että tulokset eivät välttämättä tarkoita suoria syy-seuraussuhteita: ei voitane suoraan sanoa, että terveempi elämä johtuisi vain kahvinjuonnista. 

Neljän kahvikupin kittaaminen ei siis ehkäise välttämättä yksin terveysongelmia. On siis mahdollista, että neljä kuppia nauttivat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. 

 

Business Insider (BI) on haastatellut uuden tutkimuksen tekijää, joka toivoo, että vanhat neuvot kahvin kulutuksesta hylättäisiin tulosten perusteella. Varsinkin kun usein sydänvaivaisia senioreita neuvotaan välttämään kahvia.

Tutkija Joachim Altschmied uskoo, että neljä päivittäistä kahviannosta voi auttaa vähentämään sydänkohtauksen riskiä, sillä kofeiini suojaa verisuonia. Kahvi myös saattaa auttaa toipumaan sydänsairauksista, kunhan määrä pysyy maltillisena. Neljää kuppia vastaavaa kofeiinimäärää ei saa ylittää. Hän muistuttaa lisäksi terveellisistä elämäntavoista – tietenkin kahvin rinnalla.

– Se ei korvaa muita asioita. Urheilua ja terveellistä syömistä kannattaa jatkaa ja lisätä mukaan kahvia.

BI:n mukaan kahvin voi korvata myös vihreällä teellä, jos musta kofeiinijuoma ei maistu. Se kirjoittaa, että vihreässä teessä on yhtä paljon kofeiinia ja se myös voi edistää sydänterveyttä tehokkaasti.

Kysely

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivässä?

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA