Uneen, liikuntaan ja ruokavalioon kannattaisi kiinnittää huomiota eniten juuri silloin, kun ei huvittaisi ja ehtisi. ”Kiireessä teemme huonoja valintoja. Menemme arjessa vanhalla rutiinilla, koska se on mukavaa ja helppoa”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen sanoo. Kuva: Shutterstock
Uneen, liikuntaan ja ruokavalioon kannattaisi kiinnittää huomiota eniten juuri silloin, kun ei huvittaisi ja ehtisi. ”Kiireessä teemme huonoja valintoja. Menemme arjessa vanhalla rutiinilla, koska se on mukavaa ja helppoa”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen sanoo. Kuva: Shutterstock

Joskus uuden oppiminen tai jännittävä haaste palauttaa lepoa paremmin.

Työpäivän jälkeen tekee mieli rojahtaa sohvalle. Kuluu vartti, toinen. Silmäluomet painuvat kiinni, ja nouseminen tuntuu ylivoimaiselta. Kuulostaako tutulta?

Jos vapaa-aika menee vain töistä toipumiseen, jotain on pielessä, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.

Teoriassa tiedämme, mikä auttaa palautumaan: liikunta, riittävä ja riittävän laadukas uni, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio. Käytännössä se on paljon vaikeampaa. Se, mikä toimii yhdelle, ei ole avuksi toiselle.

Sen lisäksi fyysiseen uupumiseen ja henkiseen kuormitukseen tarvitaan eri keinoja.

– Fyysisestä kuormituksesta palautuminen alkaa, kun lopettaa sen tekemisen, ja staattiseen kuormitukseen aerobinen liikunta voi olla hyvä vastalääke, Sampsa Puttonen sanoo.

– Henkisestä kuormituksesta on paljon vaikeampi päästä eroon. Kun työasiat pyörivät mielessä, on tärkeää kyetä suuntaamaan tarkkaavaisuus ja emootiot toisenlaisiin tilanteisiin. Pelkkä lepäily ei usein auta.

Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka pysyvät aktiivisina, palautuvat parhaiten. Ajatusten muualle saamiseen auttaa esimerkiksi uuden oppiminen ja asiat, jotka vievät mennessään.

– Se, että tekee jotain miellyttävää, jännää tai haastavaa. Silloin ei pysty miettimään arjen asioita.

Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka pysyvät aktiivisina, palautuvat parhaiten.

Taukojumpan paikka

Jos sohva kutsuu illasta toiseen, on aika miettiä, onko oma työ sopivasti kuormittavaa. Ovatko oma kunto, vointi ja työn määrä balanssissa? Käytätkö aikaa oikeisiin asioihin?

Jotta kaikki vapaa-aika ei menisi työstä toipumiseen, on hyvä opetella palautumaan myös työpäivän aikana. Työkaverille juttelu saattaa olla Facebookissa roikkumista tehokkaampaa, mutta hätätapauksessa sekin käy. Kukaan ei pysty keskittymään kahdeksaa tuntia putkeen.

– Palautumista tapahtuu kaikkien mikrotaukojenkin aikana. Aivot saavat vaihtelua ja toimintakyky palautuu, kun suuntaa tarkkaavaisuutensa toisenlaiseen sisältöön, Puttonen sanoo.

Fyysisessä työssä lepotaukojen pitäminen on tärkeää. Jos taas tekee aivotyötä, fyysinen rasitus on usein paras keino katkaista ajatukset – taukojumppa, kävely korttelin ympäri, pilates lounastunnilla. Jos istuu koko päivän paikallaan, itsensä tuntee väsyneeksi, vaikka kehoa ei ole kuormittanut.

Iskeekö sohvalla morkkis?

Onneksi sohvaperunoiden tilanne ei ole aivan toivoton. Myös lepoa ja nollausta tarvitaan. Määrä riippuu esimerkiksi työn laadusta, omasta terveydestä ja iästä.

Jos työ ei tunnu työltä ollenkaan, palautuminen on usein nopeaa.

– Luovat ratkaisut vaativat positiivisen vapautuneen olotilan, Puttonen sanoo.

– Kun on hetken makoillut, on taas valmis tekemään asioita. Tarkoitus ei ole se, että voi aina vain maata sohvalla.

Jos istuu koko päivän paikallaan, itsensä tuntee väsyneeksi, vaikka kehoa ei ole kuormittanut.

Palautumisesta on tullut trendikästä, ja se on Puttosen mukaan vain hyvä asia.

– Kukaan ei enää kehuskele sillä, että nukkuu vähän eikä jätä aikaa palautumiselle.

Koska elämme jatkuvassa informaatioähkyssä, on tärkeää miettiä, ehtiikö joskus olla vain tekemättä mitään. Onko sohvalla makoilu oikeasti lepoa vai somessa roikkumista? Miltä ei minkään tekeminen tuntuu?

Jos vähäisestäkin löhöilystä tulee morkkis tai outo olo, jotain on pielessä. Yhdelle somessa roikkuminen on vain pinttynyt tapa, toinen on suorittajaluonne kaikessa tekemässään.

Perfektionistin on hyvä miettiä, kumpuaako tekemisen tarve omasta halusta vai ulkoisista paineista. Teenkö asioita, joista nautin, vai suoritanko arkea muiden takia?

– On ihmisiä, jotka aidosti nauttivat suorittamisesta, mutta usein se on ulkopuolinen velvollisuus.

– Meillä on monesti harhaluuloja, että toiset ovat ahkerampia, kauniimpia ja viisaampia ja heillä on elämä paremmin hallinnassa. Oikeasti muut eivät ehkä olekaan niin loistavia kuin itse kuvittelemme.