Liikutko ahkerasti, mutta tuloksia ei synny? Syynä voi olla raudanpuutosanemia.

Treenaa! Laihduta! Syö kuitua! Tämän päivän kolme trendikästä terveyskäskyä altistavat kaikki osaltaan anemialle. Anemiassa hemoglobiinin määrä laskee veren punasoluissa. Hemoglobiini kuljettaa happea, ja sen vähyys näkyy usein väsymyksenä ja suoritustason laskuna.

Anemian oireina voi olla myös lihasheikkoutta, kalpeutta, sydämentykytyksiä ja hengenahdistusta. Onneksi vaivan voi välttää useimmiten kokonaan, kunhan sitä osaa varoa.

Liian yksipuolinen ravinto voi aiheuttaa raudanpuutetta, mutta se on nykyään harvinaista.

Anemia syntyy, jos elimistö ei tuota punasoluja riittävästi, tai punasoluja tuhoutuu nopeammin kuin uusia ehtii syntyä. Yleisin syy on raudan puute. Punasolujen hemoglobiinituotanto on riippuvainen raudasta, ja jos sitä saa jatkuvasti liian vähän, anemia alkaa kehittyä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Raudanpuute voi syntyä myös silloin, jos elimistö menettää verta esimerkiksi todella runsaiden kuukautisten tai verenvuotoa jatkuvasti aiheuttavien vatsa- ja suolistovaivojen takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ruokavalio vaikuttaa

Liian yksipuolinen ravintokin voi aiheuttaa raudanpuutetta, mutta se on nykyään harvinaista. Koska hemoglobiinin valmistamiselle olennaista B12-vitamiinia saa vain eläinperäisestä ravinnosta, vegaanin pitää muistaa täydentää sen saantia purkista.

Liian tarkasti viljoja välttävä voi puolestaan vaarantaa toisen hemoglobiinin ja punasolujen valmistuksessa tarvittavan vitamiinin eli foolihapon riittävän saannin. Foolihappoa on runsaasti maksassa, kypsentämättömissä vihreissä kasviksissa ja marjoissa, mutta suomalaisille sen tärkein lähde on täysjyvävilja.

Jos tulosta ei synny ja olo tuntuu heikolta, ensin kannattaa mennä verikokeisiin.

Urheilijoiden ja muiden paljon liikkuvien kannattaa muistaa, että kova treenaaminen saattaa altistaa anemialle. Liikkuessa lihakset tarvitsevat enemmän happea. Hapen kuljettamiseen taas tarvitaan punasoluissa olevaa rautaa, joten sekä raudan että hemoglobiinin tarve kasvaa. Keho menettää rautaa myös hikoilun kautta.

Tutki myös rautavarastot

Hemoglobiinin sopiva taso vaihtelee yksilöittäin. Paljon liikkuvilla ja urheilijoilla hemoglobiiniarvon olisi hyvä olla korkealla.

– Jos kestävyysurheilijan hemoglobiini olisi 117, eli normaalin alarajoilla, se viittaisi anemiaan. Silloin rautavarastot olisivat todennäköisesti jo matala, kertoo urheilulääkäri Pippa Laukka.

Anemia saa treenaamisen tökkimään ja tulostason laskemaan. Jos tulosta ei synny siinä määrin kuin treeniohjelman puitteissa pitäisi, ja olo tuntuu heikolta, ei silti kannata alkaa itse syödä lisärautaa. Ensin kannattaa mennä verikokeisiin, joista anemia on helppo vahvistaa tai sulkea pois.

– Lääkärissä kannattaa olla aktiivinen. Usein tutkitaan vain hemoglobiini, mutta ei ferritiiniä, joka kertoo rautavarastojen tilasta. Jos epäillään anemiaa, pitäisi tutkia molemmat, Laukka painottaa.

Paljon treenaavan olisi hyvä mittauttaa ferritiiniarvo vaikka pari kertaa vuodessa.

Hemoglobiini voi näyttää normaalilta, eli kehon kyky tuottaa punasoluja voi olla hyvä, vaikka kehon rautavarastot olisivat todellisuudessa jo pienentyneet. Siksi anemia näkyy ensimmäisenä juuri ferritiiniarvossa.

Jos elimistössä ei ole riittävästi rautaa, lihakset eivät saa treenatessa riittävästi happea, ja aerobisesta treenistä voi tulla anaerobista. Treenistä tulee siis elimistölle liian rankkaa.

– Sen estämiseksi paljon treenaavan olisi hyvä mittauttaa ferritiiniarvo vaikka pari kertaa vuodessa. Jos taso ehtii laskea, siitä voi olla paljon haittaa etenkin kestävyysharjoittelussa. Urheilijalle se olisi katastrofaalista, Laukka sanoo.

Kun hemoglobiini ja ferritiini mitataan, se olisi hyvä tehdä laskimoverestä eli vaikkapa kyynärtaipeesta. Sormenpäästä mitattaessa myös mittausaika, aikaisempi liikunta ja jopa kahvin juominen voivat vaikuttaa tulokseen. Silloin testi voisi jopa johtaa harhaan.

– Jos mitataan, se kannattaa tehdä kunnolla, Laukka kehottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla