Pää pois sieltä kuopasta ja rohkeasti kohti uusia kämmejä! Kuva: Shutterstock
Pää pois sieltä kuopasta ja rohkeasti kohti uusia kämmejä! Kuva: Shutterstock

Kukaan ei nauti kämmäilystä, mutta epäonnistumisia on kuitenkin turha pelätä.

Listasimme viisi keinoa, joiden avulla voit oppia ymmärtämään, että mokailu on ihan ok:

1. Jos mokaat, käy tilanne läpi kohta kohdalta.

Esimerkiksi: Jos et ole saanut haluamaasi työtä, mieti, miksi niin kävi. Selitä tilanne itsellesi ilman syyllistämistä, kertauksen vuoksi. Todennäköisesti huomaat, ettei epäonnistumisessa ollut kyse siitä, että olisit huono ihmisenä tai työntekijänä.

Pari – tai tuhatkaan – epäonnistumista ole loppuelämän tuomio.

Todennäköisesti hakijoista joku muu on vain tällä kertaa ollut sopivampi tai osannut jotain paremmin. Seuraavalla kerralla voit pärjätä paremmin. Ymmärrä, ettei pari – tai tuhatkaan – epäonnistumista ole loppuelämän tuomio.

2. Mokan jälkeen kysy itseltäsi kolme tärkeää kysymystä.

  1. Mitä opin tästä?
  2. Miten tämä kehittää minua ihmisenä?
  3. Mitä hyvää tilanteessa on?

Kun tarpeeksi usein kysyt epäonnistumisen jälkeen nämä kysymykset itseltäsi, opit suhtautumaan epäonnistumisiin mahdollisuuksina.

Yksi hyvä puoli on esimerkiksi se, että pieni mokailu saa monet pitämään sinusta enemmän! Tutkijoiden mukaan pieni möhliminen tuo muiden silmissä pätevään ihmiseen aavistuksen haavoittuvuutta, joka saa heidät vaikuttamaan helpommin lähestyttäviltä ja lämpimämmiltä ihmisiltä.

3. Puhu mokan aiheuttamista häpeäntunteista.

Moni pelkää kuollakseen epäonnistumista. Syy on oikeastaan siinä, että mokailu nolottaa. Tunteeseen ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan. Sen sijaan häpeästä kannattaa puhua rohkeasti ääneen.

Kun omat möröt sanallistaa, ne voivat pienentyä.

Tyyliä metsästämässä -blogin Veera Korhonen kertoi pari vuotta sitten pelänneensä nuorempana valtavasti epäonnistumista. Nykyään pelko on helpottanut. Tärkein apu ovat olleet läheiset ihmiset, jotka ovat kuunnelleet pelossa ja häpeässä vellomista kärsivällisesti:

– Silloin, kun olen omasta mielestäni epäonnistunut, on vierelläni onneksi aina ollut sellaisia ihmisiä, joiden avulla ne kaatumisetkin ovat kääntyneet parhain päin, hän kertoi.

Veeran tavoin kannattaakin muistaa, että omista, kiusallisina pitämistään tunteista kannattaa puhua ääneen. Kun omat möröt sanallistaa, ne voivat pienentyä.

4. Hyväksy, että epäonnistuminen pelottaa.

On inhimillistä epäonnistua, ja maailman parhaat tekijätkin mokailevat minkä kerkeävät. Mutta ei asian normaalius tee siitä yhtään mukavampaa.

Sen sijaan pelkoa saattaa helpottaa se, että ymmärtää muidenkin pelkäävän. Psykologi Guy Winchin mukaan epäonnistumisen pelko on todella normaali reaktio, jossa on pohjimmiltaan kyse aivojen toiminnasta.

On inhimillistä epäonnistua, ja maailman parhaat tekijätkin mokailevat minkä kerkeävät.

– Epäonnistuminen muodostaa vääristymän aivoihimme. Se saa meidät uskomaan, että jokin tehtävä on paljon vaikeampi kuin se todellisuudessa onkaan ja että meillä ei ole tarpeeksi kykyjä sen suorittamiseksi.

Pelosta voi hänen mukaansa päästä eteenpäin, kun oppii ymmärtämään, että pelko on vain aivokemiaa. Siihen voi siis vaikuttaa ja siitä voi päästä eroon.

5. Hiippaile epämukavuusalueelle – ja ole ylpeä itsestäsi.

Kliseisessä neuvossa piilee totuus. Peloista eroon pääsemisessä voi todellakin auttaa se, että opettelee kohtaamaan ne pikkuhiljaa. Pidemmän päälle omien pelkojen päihittäminen voi tarjota niin hienoja tunteita, että mukavuusalueelta poistumiseen voi jopa jäädä koukkuun. Pienikin edistysaskel pelon kohtaamisessa voi saada tuntemaan, että pystyy mihin vain.

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.