Voimakkailla jaloilla kelpaa taivaltaa. Kuva: Shutterstock
Voimakkailla jaloilla kelpaa taivaltaa. Kuva: Shutterstock

Persjalkainen jaksaa kävellä mihin vain, on osa voimakasta sukua – ja kantaa maitotonkkaa näppärästi. 

Oletko kenties persjalkainen? Siis perinteikkään suomalaiskansallinen, voimakas ja sitkeä, vahvoilla mutta suhteessa lyhyillä jaloilla varustettu nainen? Et todellakaan ole yksin.

Kysyimme hiljattain lukijoilta, miten he näkevät oman vartalonsa ja ulkonäkönsä. Yksi asia nousi esiin useasti: persjalkaisuus. Naiset kuvailivat itseään tanakoiksi ja tavallisiksi. Jalkojen kerrottiin olevan lyhyet ja paksuhkot, tosin voimakkaat. 

Yksikään lukijoista ei maininnut persjalkaisuutta negatiivisessa yhteydessä – ja miksi mainitsisikaan? Persjalkaisuus voi kuulostaa tylyltä kuvaukselta, mutta sillä on oikeastaan lukuisia miellyttäviä, voimaa ja hyvää fiilistä uhkuvia merkityksiä.

1. Persjalkainen on yhteydessä juuriinsa

Persjalkaisuus kulkee suvussa. Vartalon malli on konkreettinen yhteys oman suvun naisiin ja tuo tunteen siitä, että kuuluu johonkin. Persjalkainen nainen on linkki vahvojen sukupolvien ketjussa. 

”Nuorempana noloilin reisiäni, mutta nyt näen niissä hyvääkin. Tyttäreni on perinyt jalkani, hänellä ne ovat aina näyttäneet ihanilta,” persjalkaiseksi tunnustautuva äiti kirjoittaa. 

”Jalkani ovat kantaneet kohta neljäkymmentä vuotta minua mitä ihmeellisimmissä tilanteissa, paikoissa ja kunnossa.”

Persjalkaisuus liittyy paitsi sukuun, myös paikkaan. Lyhyt, mutta vahva alavartalo yhdistetään erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Idässä ja pohjoissessa ollaan tutkitusti lyhyempiä kuin eteläisessä ja läntisessä Suomessa. On tosin hyvä huomata, että persjalkaisuus ei vaadi lyhyyttä. 

Me Naisten bloggaaja Veera Korhonen kirjoittaa leikkimielisesti kainuulaisen suonylittäjän jaloista – kuvailu on kuulemma peräisin hänen isältään. Kehonkuvakyselyyn vastannut kolmekymppinen nainen taas kuvailee olevansa ”persjalkaista itäsuomalaista rotukarjaa”.

2. Persjalat kantavat mihin vain

Persjalkainen liikkuu ketterästi tai vähintäänkin sisukkaalla mielellä vaikeassakin maastossa. Lyhyillä jaloilla ei ehkä tavoitella Usain Boltin juoksuaikoja, mutta niillä jaksetaan ”köpöttää ihan minne vain”, kuten parikymppinen persjalkainen kuvailee. 

”Jalkani ovat kantaneet kohta neljäkymmentä vuotta minua mitä ihmeellisimmissä tilanteissa, paikoissa ja kunnossa. Olen pystynyt aina luottamaan siihen, että ne kantavat minua ja menevät eteenpäin,” 39-vuotias nainen toteaa kiitollisena. 

Taitaa olla niin, että evoluutio on suosinut hyvällä voimantuotolla varustettuja mutta kompaktin kokoisia persjalkoja. Niillä pärjää pohjoisen olosuhteissa. 

3. Persjaloissa sulautuu halutessaan joukkoon

Kun suomalainen nainen tarkoittaa olevansa ihan jees ja ihan kuin muutkin, hän kertoo olevansa ”aika normaali suomalainen persjalkainen", ”semmoinen persjalkainen suomalainen nainen” tai ”tavallinen suomalainen lyhytjalkainen nainen”.

Erikoisuudentavoittelu ja yksilöllisyys voivat olla muodissa, mutta joskus on ihan mukavaa olla yksi lukuisista tavallisista, suomalaisista persjalkaisista naisista. 

”Sanotaanko näin, ettei tällä vartalotyypillä Italiasta farkkuja ostella.”

4. Persjaloissa on Suomi mainittu -potentiaalia

Myönnetään, persjalkainen ei äänneasultaan ole suomen kielen kaunein sana. Mutta ainakin persjalkaisuus on jotakin omintakeista, samassa sarjassa suojalkapallon ja kalsarikännien kanssa. Persjalkaisuuden käsitettä ei taida olla missään muussa kielessä.

Voi olla, että persjalkaisuudesta tulee vielä samanlainen kansainvälinen ilmiö kuin kalsarikänneistä. 

”Sanotaanko näin, ettei tällä vartalotyypillä Italiasta farkkuja ostella,” persjalkainen kolmekymppinen kuvailee kroppaansa. 

Toinen huomauttaa, että espanjalaiset farkut kyllä istuvat kuin hansikas käteen. Persjalat siis tuskin ovat pelkästään suomalainen ilmiö. Ilmaisu persjalkaisuus on kuitenkin melko varmasti keksitty Suomessa, koska moinen sana tuskin olisi voinut tulla mieleen muille kuin suomalaisille. 

Jäämme odottamaan kansainvälisiä juttuja, joissa yritetään selittää, miten persjalkaiset eroavat muista ihmisistä, joilla heilläkin jalat alkavat, no, persiistä. 

5. Persjaloissa on asennetta

”Jalkani ovat luonnostaan vahvat ja lihaksikkaat. Ajatuksesta tulee terve ja sisukas olo, sellainen suomenhevosfiilis. Kuvittelen, että koska reiteni ovat lihaksikkaat, myös sydämeni on vahva, lihashan se on sekin”, kirjoittaa persjalkainen nainen.

”Justiina-hengessä eteenpäin,” toteaa toinen. 

Persjalkainen nainen ei luovuta. Siitä kertoo esimerkiksi erään jo edesmenneen mummon näkemys siitä, että persjaloilla jaksaa hyvin kantaa maitotonkkaa. Nykyään on vähemmän maitotonkkia, mutta kyllä persjaloilla kantaa vaikka läppärilaukkua tai elämään kuuluvia murheitakin aika hyvin. 

Huolehtikoon omista asioistaan!

5 syytä, miksi suomalaisen naisen persjalkainen vartalotyyppi on evoluution ehdoton huipentuma

Vierailija kirjoitti: Ei kuitenkaan kannata ulkoilemaan lähtiessä pukeutua 4 numeroa liian pieniin 6 euron sukkahousuihin. Meitä on syytetty tyylittömiksi. Ainoa, joka meitä on syyttänyt tyylittömiksi, on Anu Saagim, jolta minä ainakaan en ota vastaan kommentteja ulkonäöstäni!
Lue kommentti

Jos olet muutenkin itkuisella tuulella, ei välttämättä kannata tarttua väkeviin.

”No en kyllä enää ikinä juo tequilaa. Siitä tulee ihan hirveän aggressiivinen humalatila. Ja ai kauhea, punaviini on vihoviimeistä. Ensimmäisen lasillisen jälkeen on seuraavassa mutkassa ihan kanttuvei.”

Jos on elämänsä aikana testaillut erilaisia alkoholijuomia, pystyy todennäköisesti samastumaan jollain tasolla edelliseen kuvailuun. Arkikokemuksen mukaan eri alkoholijuomat aiheuttavat varsin erilaisia tuntemuksia ihmisissä.

Nyt mutulle on myös tutkittua tukea! BMJ-tiedelehdessä julkaistun brittitutkimuksen mukaan erilaiset alkoholit ihan oikeasti vaikuttavat eri tavoin siihen, millainen humala niistä tulee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vahvojen viinojen, puna- ja valkoviinin sekä oluen vaikutuksia ihmisten positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Tutkimukseen osallistui lähes 30 000 ihmistä 21 valtiosta. Osallistujat olivat 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Tutkimuksessa heitä pyydettiin arvioimaan omia tuntemuksiaan tietyn alkoholin nauttimisen jälkeen.

Näin kukin alkoholityyppi vaikuttaa ihmisiin tutkimuksen mukaan:

1. Väkevät – Itsevarmuus saattaa äityä liian hurjaksi.

Korkeavolttiset juomat saavat tutkimuksen mukaan olon kohoamaan huomattavan energiseksi, itsevarmaksi ja seksikkääksi. Positiivinen vaikutus näihin tunteisiin on paljon suurempi kuin viineillä ja oluella.

Tujuilla aineilla on kuitenkin synkkä kääntöpuoli. Tutkijoiden mukaan ne aiheuttavat muita juomia enemmän aggressiivisuutta, levottomuutta ja itkuisuutta.

Kyllä, Meredith. tequila saattaa ihan oikeasti olla se ongelma.

2. Punaviini – Väsymystä tiedossa.

Kaipaatko elämään rauhaa? Valitse lasi punaviiniä.

Tutkimuksen mukaan punkku rentouttaa valkoviiniä, tiukkoja ja olutta paremmin. Samaan aikaan se kuitenkin aiheuttaa eniten väsymystä. Seksikkyyttä ja itsevarmuutta punaviini tuo fiilikseen kohtuudella. Se lisää hieman taipumusta itkuisuuteen, mutta ei todellakaan yhtä paljon kuin vahvat viinat.

Tyylillä, yksi lasi vain rentouden vuoksi.

3. Valkoviini – Keskitien kulkijan valinta.

Kun haluat kohtuullisen määrän seksikkyyttä, itsevarmuutta ja rentoutta, valkoviini on valintasi. Se vaikuttaa useimmiten ihmisiin samalla tavalla kuin punaviini, mutta ei tuo mukanaan yhtä voimakasta väsymystä.

Vaikka valkoviini onkin hyvää, kehotamme kaikki juomaan vastuullisesti.

4. Olut – Ei vaikuta suuntaan tai toiseen.

Muihin alkoholijuomiin verrattuna olut aiheuttaa kaikista vähiten mitään tunnereaktioita. Se toki antaa lisäbuustia itsetunnolle ja saa olon tuntumaan seksikkäämmältä, mutta muihin juomiin verrattuna vaikutus ei ole merkittävä.

Mekin olemme epävarmoja siitä, mitä tässä kuvassa tapahtuu.

Oletko aina halunnut tietää, mikä on ”kännipersoonallisuutesi”. Tee testi: 

 

Juontaja Anni Hautala teki uuden aluevaltauksen – nyt hän on myös ruokakirjailija.

Anni Hautalan Ruokakirjaa juhlisti eilen iso joukko suosikkijuontajan läheisiä. Annin avopuoliso, stand up -koomikko Niko Kivelä kertoo, että he maistoivat koko uusioperheeseen voimin kirjan kehittelyvaiheessa kaikki sen reseptit.

– Olen hirvittävän ylpeä Annista. Luin yöllä kirjan kannesta kanteen. Nauroin myös monessa kohtaa, koska tekstit olivat niin Annin kuuloisia. Arvostan Annin aitoutta ja luottoa itseensä.

”Haluaisin, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella, mikä on tietenkin mahdottomuus.”

 Anni tekee suurimman osan perheen ruuista.

– Hän on todella otettu, jos laitan kotona ruokaa. Minä taas yritän koko ajan naurattaa perhettä, se on rankinta minun kanssani elämisessä. Haluaisin, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella, mikä on tietenkin mahdottomuus, kovalla tahdilla stand up -keikkoja tekevä Niko sanoo.

Viime vuodet useita tv-ohjelmia juontanut Anni pitää puolestaan kevään taukoa tv-töistä ja keskittyy Aamulypsyn juontamiseen sekä perheeseen.

– Haaveilen, että voisin sitten tehdä viikonloppuisin enemmän fine dining -ruokia perheelle. Aika usein kiireessä päädyn siihen jauhelihakastikkeeseen, jota kaikki syövät mielellään.

”Pelkään, että iskeekö minuun festarimasennus, kun kukaan ei ole koko ajan meikkaamassa minua kuvauskuntoon.”

Ensi viikolla nähtävä Idolsin finaalijakso on Annin viimeinen tv-työ hetkeen.

– Odotan innolla, että kaikki ylimääräiset työt jäävät hetkeksi pois. Toisaalta pelkään, että iskeekö minuun festarimasennus, kun kukaan ei ole koko ajan meikkaamassa minua kuvauskuntoon.

 Niko ja Anni eivät juuri ole kommentoineet aikaisemmin yhteiselämäänsä. Avoliitossa asuva pari ei ole kihloissa.

– Se on varmaan aika paljon minusta kiinni, ei ole nytkään sormusta taskussa, Niko virnisti.