Mitä onni on sinun mielestäsi? Kuva: Shutterstock
Mitä onni on sinun mielestäsi? Kuva: Shutterstock

Jokainen meistä ansaitsee tuntea olonsa vahvaksi ja onnelliseksi. Listasimme tutkitusti toimivat keinot, joilla teet itsellesi pelkästään hyvää.

1. Mene luontoon. Valtaosa suomalaisista oppii jo varhain, että metsän keskellä, mättään juurella mieli lepää. Luonnossa oleilu laskee tutkitusti verenpainetta ja nostaa mielialaa.

2. Nauti yksinolosta ja anna ajatuksillesi tilaa. Ekstroverteinkin meistä tarvitsee joskus aikaa yksin. Kun antaa tilaa itselleen, pääsee kohtaamaan itsensä juuri sellaisena kuin on. Mielenterveydellesi on äärimmäisen tärkeää järjestää aikaa, jolloin oma olemisesi ei ole riippuvainen muiden toiveista ja vaatimuksista.

3. Lepää ja rentoudu. Tiesitkö, että univaje vaikuttaa ihmiseen niin syvästi, että väsyneenä et oikeastaan ole oma itsesi? Ota siis rohkeasti päivänokoset ja mene ajoissa nukkumaan. Muista myös, ettei koko ajan tarvitse olla menossa. Maailma kyllä pysyy pystyssä, vaikka et riennä jokaisiin kissanristiäisiin.

4. Nauti hyvästä ruuasta. Terveellisesti syöminen kannattaa monessa mielessä. Se hellii niin mieltä kuin sydäntä ja aineenvaihduntaakin. Nauti kasviksia kaikissa väreissä ja muista juoda raikasta vettä. Anna itsellesi myös välillä lupa herkutella. Tumma suklaa, hyvä juusto ja lasi punaviiniä silloin tällöin tekevät sinulle tutkitusti hyvää.

5. Liiku lempeästi. Kuuntele kehoasi ja ole aktiivinen sen asettamissa rajoissa. Kokeile rauhallista kävelyä tai venyttelyä, joka verryttää kankeita lihaksiasi. Jokaisen meistä ei todellakaan tarvitse olla fitness-urheilija tai juoksuhullu.

6. Karsi elämästäsi turhuus pois. On itsestään välittämistä tietää, missä oma raja menee. Psykologi Satu Lähteenkorva vinkkaa tekemään niin sanotun henkisen Konmarin: ”Karsi töitä, harrastuksia, muita menoja, jopa ihmisiä. Et saa hyvää itsellesi, jos aika menee aina kaikkeen muuhun.”

7. Ole itsellesi armollinen. Jos ystäväsi tekee virheen töissä, lohdutatko häntä vai alatko soimata? Vastaus on varmasti helppo. Mutta mitä jos teet virheen itse? Lohdutatko itseäsi ja toteat, että virheitä tapahtuu kaikille? Todennäköisesti et. Omaan itseen kannattaisi kuitenkin ehdottomasti suhtautua myötätuntoisesti. Psykologi Mari Rauhala kehottaa suhtautumaan itseen kuin ystävään: tsemppaa itseäsi aina. Se auttaa voimaan pitkällä tähtäimellä hyvin.

8. Muistele onnistumisiasi ja kehu itseäsi. Vahva itsetunto on onnellisen ihmisen peruskallio, johon voi tukeutua silloin, kun elämä haastaa. Itsetuntoaan voi kehittää esimerkiksi muistelemalla aiempia onnistumisia ja kehumalla itseä niistä. Uskalla sanoa kehut myös ääneen! Asiantuntijoiden mukaan ääneen lausuttu viesti vahvistaa myös päänsisäisiä ajatuksia.

9. Kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa. Negatiivisuus syö ihmisen elinvoimaa ja saattaa olla onnellisuuden esteenä. Kiinnitä siis enemmän huomiota elämäsi hyviin puoliin. Kokeile myös kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittamista. Se auttaa erityisesti silloin, kun elämässäsi tuntuu olevan painolastia, josta haluaisit päästä eroon.

10. Silitä itseäsi – tai antaudu syleilyyn. Asiantuntijoiden mukaan positiivisella tavalla kosketetuksi tuleminen on yksi ihmisen voimakkaimmista perustarpeista. Kosketus lisää oksitoniinin eli mielihyvähormonin eritystä kehossa. Jos sinulla on ympärilläsi turvallisia ihmisiä, hakeudu heidän kanssaan käsityksin tai sylikkäin. Voit myös koskettaa itseäsi esimerkiksi halaamalla, silittämällä käsivartta tai laittamalla käden poskellesi. Kaikki kosketus on hyväksi.

11. Kokeile jotain ihan uutta. Parhaimmillaan se voi saada aikaan valtavan dopamiiniryöpyn, joka puskee kehoosi nautintoa ja mielihyvää. Tämän uuden asian ei tarvitse olla mikään valtava elämänmullistus. Joskus pieni kokeilukin riittää. Mitä jos lähtisit festareille tai vaikka ex tempore -matkalle Tallinnaan?

12. Anna tarinan viedä mukanaan. Tutkimukset kertovat, että lukeminen kehittää empatiaa ja sosiaalisia taitoja, vähentää stressiä ja saa nukkumaan makoisammin. Jotkut asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että lukeminen saattaa ehkäistä masennukselta ja dementialta. Lisäksi hyvä kirja on tietenkin mitä mahtavinta ajanvietettä!

13. Hanki itsellesi tukipylväs. Hyvät, turvalliset ja luotettavat ihmissuhteet ovat elämässä tärkeitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ystävät saattavat jopa pidentää elinikää.

14. Auta toisia. Jokaisen meistä pitää asettaa happinaamari ensin itselleen. Mutta sen jälkeen kannattaa ehdottomasti kääntyä toisten puoleen.  Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan toisten ihmisten auttaminen on jopa kaikista paras keino tuottaa itselle hyvä mieli.

15. Rakasta itseäsi. ”Jos tykkäät itsestäsi, haluat itsellesi hyvää. Jos olosi on epämukava, tee itsellesi hyvä olo”, psykologi Satu Lähteenkorva kiteyttää. Keskity elämässäsi siihen, että teet siitä itsesi näköistä. Vain sillä tavalla voit pohjimmiltaan olla onnellinen.

Uuden tutkimuksen mukaan persoonallisuus voi heijastua kävelytyyliin.

Nopeatahtista askellusta, laahustusta vai tallustelua – se, millä tavoin kukakin kävelee, voi kertoa yllättävän paljon ihmisen persoonallisuudesta ja hyvinvoinnista.

SOTT-sivusto kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan kävelytyylin perusteella on mahdollista päätellä, onko ihminen esimerkiksi avoin vai sulkeutunut tai kärsiikö tämä mielenterveyden ongelmista. Toisin sanoen omat fiilikset heijastuvat kävelytyyliin. Laajassa tutkimuksessa verrattiin yli 15 000 eri-ikäisen ihmisen kävelytapaa heidän tekemiin persoonallisuustesteihin.

Lue myös: Vankilatesti paljastaa neljä persoonallisuustyyppiä – mihin kuulut?

Satutaanko sinua haukkumaan aina pikakävelijäksi? Ei se mitään, koska tutkimuksessa todetaan, että nopeasti kävelevät ovat muita todennäköisemmin ekstrovertteja, tunnollisia ja avoimia uusille mahdollisuuksille. Vaikka vanhuuden myötä askellus yleensä hidastuu, tutkimuksessa selvisi, että hyvin ekstroverttien ihmisten kävelynopeus ei hidastunut yhtä paljon kuin muiden.

Hitaasti jo nuorena kävelevät puolestaan osoittautuivat olemaan yleensä neuroottisia tavalla tai toisella. Heidän mielenterveytensä oli muutenkin heikompi kuin muiden ja riskit esimerkiksi dementiaan olivat korkeampia kuin nopeasti kävelevillä.

Ei kuitenkaan hätiä, vaikka nyt alkaisi mietityttää, käveleekö erityisen hitaasti tai oudosti muihin verrattuna. Kävelytyylinsä voi myös valita, ja sen avulla voi vaikuttaa omiin tuntemuksiinsa ja fiiliksiinsä, eikä vain toisin päin. Jos vaikkapa aamulla väsyttää ja harmaa ilma tuntuu masentavalta, kannattaa päättää kävellä reippaasti ja iloisesti työpaikalle – silloin olokin muuttuu iloisemmaksi!

Asiantuntija kertoo, miksi kahvakuulan pitääkin tuntua sormiin vähän liian painavalta.

Kovin kahvakuulahuuma tuli ja meni, mutta metallimötikällä saa edelleen tehtyä kätevän ja tehokkaan treenin – kunhan pitää huolen, että kuulailee oikean kokoisella kuulalla. 

– Vaikka usein ajatellaan, että kuula ei saisi painaa, niin kyllä sen pitää painaa, kahvakuulamiehenäkin tunnettu liikuntakeskusyrittäjä Tuomo Kilpeläinen toteaa. 

Hän on työskennellyt kahvakuulailun parissa kymmenen vuotta ja  kertoo törmänneensä vain kerran tilanteeseen, jossa ajatteli, että nyt taitaa aloittelija olla aikessa ostaa vähän liian suuren kahvakuulan.

Se kuula oli 40 kilogramman painoinen. Sitten kahvakuulan ostaja kertoi kyykkäävänsä 300 kilolla, joten Kilpeläinen totesi, että 40 kilon kuula oli siihen nähden ihan sopiva. 

Muutamalla kilolla ei tee mitään

Useimmille aloittelijoille ja pidempäänkin kuulailleille onneksi riittää huomattavasti 40-kiloista kevyempi treeniväline. Ihan kaupan keveimpään kuulaan ei silti kannata tarttua.

– Kahdeksan kilon kuula voi tuntua sormiin paljolta, mutta kun ajattelee, että kuulaa heilauttaa koko lantiolla, niin se onkin aika pieni paino, Kilpeläinen sanoo. 

Hänen mukaansa kuuden kilon kahvakuula on pienin käyttökelpoinen. Se sopii esimerkiksi viisikymppiselle naiselle, joka ei ole koskaan harrastanut liikuntaa. Joissain kaupoissa myydään myös neljän tai kahden ja puolen kilon kuulia, mutta ne eivät Kilpeläisen mukaan sovi kahvakuulaliikkeisiin. 

– Pienellä kuulalla liikkeet tehdään yleensä hartioita nostamalla, Kilpeläinen kertoo.

”Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan.”

Silloin tekniikka on väärä ja  kahvakuulaharjoittelulle tunnusomainen kokovartalotreeni jää saamatta. 

– Neuvon yleensä, että kädet ihan rentona, ei nosteta käsin vaan koko keholla.

Koko keho töihin

– Kehossa on 660 lihasta, ja kahvakuulalla harjoitellessa suurin osa niistä on koko ajan käytössä, Tuomo Kilpeläinen sanoo.

Kahvakuulailun tehokkuus perustuu siihen, että monet kahvakuulaliikkeet ovat heilautuksia, joissa keskipakoisvoima työntää kuulaa kauemmas ihmisestä. Jotta kuula pysyy näpeissä ja kuulailija pystyssä, tarvitaan voimankäyttöä koko kehosta, erityisesti keskivartalosta. 

Kuulalla harjoitteleminen kehittää lihasvoiman lisäksi myös kestävyyttä.

– Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan. Voi käydä matalatehoisella lenkillä tai tehdä niin, että hiki lentää keneltä tahansa, Kilpeläinen sanoo. 

Innostuitko? Kokeile kahvakuulalla kuuden liikkeen tehotreeniä, videolla esitettyä 20 minuutin harjoitusta tai Tuomo Kilpeläisen suunnittelemaa perustreeniä.