Hopeareunushan se siinä! Kuva: Shutterstock
Hopeareunushan se siinä! Kuva: Shutterstock

Ehkei kaikkia keinoja tarvitse edes ottaa käyttöön, kun jo elämän tarjoilemat sitruunat alkavat valmistua sitruunamehuksi. Tai jopa likööriksi?

  1. Muista Manu!

    ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”, sanoi Mauno Koivisto. Olisiko siinä viisaus, joka sopii sekä politiikkaan että mielenhallintaan? Ei ole ällöpositiivista tiedostaa, että uhat toteutuvat varmimmin, jos niihin alkaa varautua. Siksi on hyvä raivata tilaa optimismille.

  2. Aloita nyt jo se kiitollisuuspäiväkirja

    Tämän neuvon kuulee kaikkialta, ja syystä. Kiitollisuuspäiväkirja on helppo, tutkitusti tehokas väline. Eli keksi kolme asiaa, joista voit olla iloinen tänään. Kirjoita ne illalla ylös. Toista joka ilta. Ala odotella muutosta viikon päästä.

    – Ihmisen aivoissa on negatiivinen vinouma: evoluutiossa on ollut hyötyä siitä, että huomaamme paremmin vaarat ja uhat kuin kivat asiat. Kiitollisuuspäiväkirjalla treenataan aivoja huomaamaan hyviä asioita. Voi ajatella vaikka kolmea onnistumista, neuvoo positiivisen psykologian maisteri ja valmentaja Netta Lehtonen.

  3. Opi – tai katkeroidu

    Ei käynyt hyvin, elämä tarjoili sitruunoita. Nyt ei ole pakko hymyillä. Kun pahin raivo hellittää, yritä katsoa asiaa toisin: olisiko tässä tarjolla jokin oppitunti? Henkisen kasvun mahdollisuus? Tärkeä kokemus vastaisuuden varalle? Varmasti olet ainakin taas vähän viisaampi.

  4. Joko valitsit voimabiisin?

    Meillä on selviytymiskeinoja moniin tilanteisiin, mutta olemmeko varautuneet jännittäviin päiviin tai stressiin? Niitä varten olisi fiksua olla oma strategia.
    – Minulla on soittolista, jolla on nostattavia kappaleita. Myös metsä auttaa, Netta Lehtonen vinkkaa. 

  5. Mene metsään

    Kuulostaa ehkä höpsöltä. Ei ole sitä. Suomalaisella on matkaa metsään keskimäärin 700 metriä, joten ehkä ehtisit ottaa tunnin tauon kaikesta ahdistavasta? Jo kaksikymmentä minuuttia metsässä riittää lievittämään stressiä. Ehkä huolien mittakaavakin asettuu kohdalleen.

  6. Opettele itsemyötätuntoa

    Siinäpä outo sana. Mitähän se tarkoittaa?

    – Kohtele itseäsi kuten kohtelisit parasta ystävääsi. Miten reagoisit, jos hänellä olisi vaikeaa? Et varmasti olisi yhtä kriittinen kuin olet itseäsi kohtaan, Netta Lehtonen selittää.

    Tarkoitus ei ole mennä yli siitä, missä aita on matalin. Mutta on tutkittu, että on vaikea saavuttaa tavoitteitaan, jos ajattelee, ettei ole tarpeeksi hyvä. Varsinkin naisilla on taipumusta itse-ruoskintaan.

    – Ei pidä kuunnella sisältään tulevia, epäileviä ääniä. Itsemyötätuntoa ei ole helppo opetella, mutta se kannattaa.

  7. Ota kiinni mistä saat

    Optimismia on tutkitusti helpompi ylläpitää, jos on itse kuskina eikä pelkääjän paikalla. Siksi elämässä kannattaa ottaa luja ote siitä mistä voi – kaikkeen ei ihmisen oma kontrolli yllä. Siivoa kämppää, jos sotku ärsyttää. Nuku, jos tarvitset lisää unta. Treenaa, jos haluat nostaa enemmän penkistä.

  8. Et ole sitä, mitä luulet

    Seuraava läksy olisi vaihtaa olemusajattelusta kasvuajatteluun. Olemusajattelussa ihminen luulee olevansa yhtä kuin epäonnistumisensa. Kasvuajattelussa epäonnistuminen on vain tilanne, josta voi kehittyä.

    – Yhdysvalloissa on joissakin kouluissa otettu käyttöön arvosana nimeltä Ei vielä. Ei siis hylätty, vaan ei vielä hyväksytty. Se on parantanut oppimistuloksia. Ei vielä -ajattelu olisi hyvä muistaa epäonnistumisen hetkellä, Lehtonen miettii.

  9. Sanoilla on väliä

    Sanat muokkaavat ajattelua. Kokeile: vaihda sana pitäisi sanoihin saan tai pääsen. Yhtäkkiä edessä on velvollisuuksien sijaan mahdollisuuksia: pääset tekemään herkkuruokaa, käymään virkistävällä lenkillä, suorittamaan työtehtäviä, joista saa palkkaa.

  10. On myös ok olla ei-ok

    Positiivisuus on muuten mahtava voima, mutta oikeasti se ei siirrä vuoria tai pysäytä ilmastonmuutosta. Ahdistuminen on onneksi sallittua.

    – Positiivisessa psykologiassa on meneillään toinen aalto. Alussa korostettiin ehkä liikaakin positiivisuuden hakemista. Nyt tiedetään, että myös epämukavat tunteet ovat tärkeitä. Ne tuottavat kasvua, rohkeutta ja kehitystä, Netta Lehtonen miettii.

  11. Siihenkin on sovellus!

    Esimerkiksi Happify-nimisellä sovelluksella voit täyttää kiitollisuuspäiväkirjaa puhelimella. Ohjelma tarjoaa myös pelimäistä itsetarkkailua ja positiivisen polun vahvistusta. Testiryhmän mielestä tuntui tosin hiukan mäntiltä kosketella ruudulle nousevia positiivisia sanoja samaan aikaan kun riiteli chat-ikkunassa puolison kanssa kotitöistä. Mutta ehkä seuraavassa riidassa on jo positiivisempi vire?

  12. Sontikka kassiin?

    Kiitollisuuspäiväkirjaa täytetty? Itsemyötätuntoa harjoitettu? Onnittelut: sinusta on tulossa optimisti. Jos sisäinen pessimistisi hankaa vastaan, älä hätäänny. Anna sillekin elintilaa. Voit olla varauksellinen optimisti – tyyppi, joka kantaa sateenvarjoa kassissaan, vaikka uskookin auringonpaisteeseen. Mauno Koivistollakaan ei varmasti olisi mitään sellaista varautumista vastaan.
     

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.