Hopeareunushan se siinä! Kuva: Shutterstock
Hopeareunushan se siinä! Kuva: Shutterstock

Ehkei kaikkia keinoja tarvitse edes ottaa käyttöön, kun jo elämän tarjoilemat sitruunat alkavat valmistua sitruunamehuksi. Tai jopa likööriksi?

  1. Muista Manu!

    ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”, sanoi Mauno Koivisto. Olisiko siinä viisaus, joka sopii sekä politiikkaan että mielenhallintaan? Ei ole ällöpositiivista tiedostaa, että uhat toteutuvat varmimmin, jos niihin alkaa varautua. Siksi on hyvä raivata tilaa optimismille.

  2. Aloita nyt jo se kiitollisuuspäiväkirja

    Tämän neuvon kuulee kaikkialta, ja syystä. Kiitollisuuspäiväkirja on helppo, tutkitusti tehokas väline. Eli keksi kolme asiaa, joista voit olla iloinen tänään. Kirjoita ne illalla ylös. Toista joka ilta. Ala odotella muutosta viikon päästä.

    – Ihmisen aivoissa on negatiivinen vinouma: evoluutiossa on ollut hyötyä siitä, että huomaamme paremmin vaarat ja uhat kuin kivat asiat. Kiitollisuuspäiväkirjalla treenataan aivoja huomaamaan hyviä asioita. Voi ajatella vaikka kolmea onnistumista, neuvoo positiivisen psykologian maisteri ja valmentaja Netta Lehtonen.

  3. Opi – tai katkeroidu

    Ei käynyt hyvin, elämä tarjoili sitruunoita. Nyt ei ole pakko hymyillä. Kun pahin raivo hellittää, yritä katsoa asiaa toisin: olisiko tässä tarjolla jokin oppitunti? Henkisen kasvun mahdollisuus? Tärkeä kokemus vastaisuuden varalle? Varmasti olet ainakin taas vähän viisaampi.

  4. Joko valitsit voimabiisin?

    Meillä on selviytymiskeinoja moniin tilanteisiin, mutta olemmeko varautuneet jännittäviin päiviin tai stressiin? Niitä varten olisi fiksua olla oma strategia.
    – Minulla on soittolista, jolla on nostattavia kappaleita. Myös metsä auttaa, Netta Lehtonen vinkkaa. 

  5. Mene metsään

    Kuulostaa ehkä höpsöltä. Ei ole sitä. Suomalaisella on matkaa metsään keskimäärin 700 metriä, joten ehkä ehtisit ottaa tunnin tauon kaikesta ahdistavasta? Jo kaksikymmentä minuuttia metsässä riittää lievittämään stressiä. Ehkä huolien mittakaavakin asettuu kohdalleen.

  6. Opettele itsemyötätuntoa

    Siinäpä outo sana. Mitähän se tarkoittaa?

    – Kohtele itseäsi kuten kohtelisit parasta ystävääsi. Miten reagoisit, jos hänellä olisi vaikeaa? Et varmasti olisi yhtä kriittinen kuin olet itseäsi kohtaan, Netta Lehtonen selittää.

    Tarkoitus ei ole mennä yli siitä, missä aita on matalin. Mutta on tutkittu, että on vaikea saavuttaa tavoitteitaan, jos ajattelee, ettei ole tarpeeksi hyvä. Varsinkin naisilla on taipumusta itse-ruoskintaan.

    – Ei pidä kuunnella sisältään tulevia, epäileviä ääniä. Itsemyötätuntoa ei ole helppo opetella, mutta se kannattaa.

  7. Ota kiinni mistä saat

    Optimismia on tutkitusti helpompi ylläpitää, jos on itse kuskina eikä pelkääjän paikalla. Siksi elämässä kannattaa ottaa luja ote siitä mistä voi – kaikkeen ei ihmisen oma kontrolli yllä. Siivoa kämppää, jos sotku ärsyttää. Nuku, jos tarvitset lisää unta. Treenaa, jos haluat nostaa enemmän penkistä.

  8. Et ole sitä, mitä luulet

    Seuraava läksy olisi vaihtaa olemusajattelusta kasvuajatteluun. Olemusajattelussa ihminen luulee olevansa yhtä kuin epäonnistumisensa. Kasvuajattelussa epäonnistuminen on vain tilanne, josta voi kehittyä.

    – Yhdysvalloissa on joissakin kouluissa otettu käyttöön arvosana nimeltä Ei vielä. Ei siis hylätty, vaan ei vielä hyväksytty. Se on parantanut oppimistuloksia. Ei vielä -ajattelu olisi hyvä muistaa epäonnistumisen hetkellä, Lehtonen miettii.

  9. Sanoilla on väliä

    Sanat muokkaavat ajattelua. Kokeile: vaihda sana pitäisi sanoihin saan tai pääsen. Yhtäkkiä edessä on velvollisuuksien sijaan mahdollisuuksia: pääset tekemään herkkuruokaa, käymään virkistävällä lenkillä, suorittamaan työtehtäviä, joista saa palkkaa.

  10. On myös ok olla ei-ok

    Positiivisuus on muuten mahtava voima, mutta oikeasti se ei siirrä vuoria tai pysäytä ilmastonmuutosta. Ahdistuminen on onneksi sallittua.

    – Positiivisessa psykologiassa on meneillään toinen aalto. Alussa korostettiin ehkä liikaakin positiivisuuden hakemista. Nyt tiedetään, että myös epämukavat tunteet ovat tärkeitä. Ne tuottavat kasvua, rohkeutta ja kehitystä, Netta Lehtonen miettii.

  11. Siihenkin on sovellus!

    Esimerkiksi Happify-nimisellä sovelluksella voit täyttää kiitollisuuspäiväkirjaa puhelimella. Ohjelma tarjoaa myös pelimäistä itsetarkkailua ja positiivisen polun vahvistusta. Testiryhmän mielestä tuntui tosin hiukan mäntiltä kosketella ruudulle nousevia positiivisia sanoja samaan aikaan kun riiteli chat-ikkunassa puolison kanssa kotitöistä. Mutta ehkä seuraavassa riidassa on jo positiivisempi vire?

  12. Sontikka kassiin?

    Kiitollisuuspäiväkirjaa täytetty? Itsemyötätuntoa harjoitettu? Onnittelut: sinusta on tulossa optimisti. Jos sisäinen pessimistisi hankaa vastaan, älä hätäänny. Anna sillekin elintilaa. Voit olla varauksellinen optimisti – tyyppi, joka kantaa sateenvarjoa kassissaan, vaikka uskookin auringonpaisteeseen. Mauno Koivistollakaan ei varmasti olisi mitään sellaista varautumista vastaan.
     

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.

 

Kombutsabuumi on rantautunut kunnolla nyt Suomeenkin. Tosifanit valmistavat sitä itse kotona.

”Kevyesti pirskahtelevaa. Raikasta ja puhdasta. Aavistus inkivääriä ja vihreää teetä.”

Näin Linda Hackman kuvailee suosikkijuomansa kombutsan makua. Pahaakin kombutsaa hän juonut joskus, mutta yleensä hän nauttii ensiluokkaista kombutsaa. Tuota ikiaikaista teejuomaa, jota hän valmistaa säännöllisesti kotonaan.

Helsinkiläinen Linda, 33, innostui kombutsasta viitisen vuotta sitten. Hän oli lueskellut aiheesta ensin kotona. Sitten hän päätyi erikoisruokia myyvään liikkeeseen, jossa hän jutteli kombutsasta myyjän kanssa.

– Sain myyjältä tämän oman kombutsasienen ja pääsin tekemään juomaa itse. Siitä asti olen käyttänyt tätä alkuviljelmää kombutsan valmistamisessa sekä antanut sieniä muillekin.

Kombutsaa kutsutaan myös terveysjuomaksi, jonka nimeen on vannottu jo vuosikymmenten ajan. Aiemmin sitä kutsuttiin volgansienijuomaksi. Juoman käyminen tapahtuu alkuviljelmän eli sienen avulla. Klönttimäiset hiivasienet kasvattavat kerroksiaan ja ovat jaettavissa kuin taikinajuuret, joita on kiva antaa kavereille.

”Kesällä juoma valmistuu nopeammin”

Yleensä Linda käyttää kombutsassaan vihreää tai valkoista teetä.

– Monet käyttävät myös mustaa teetä, mutta se ei sovi herkälle vatsalleni. Ja koska haluan kombutsani maistuvan voimakkaalta, käytän tavallista sokeria. Jotkut tykkäävät palmu- ja kookossokerista.

Kun Linda valmistaa teen, hän tekee sen puhtaassa kulhossa ja lisää siihen sokerin. Litraan teetä liukenee noin sata grammaa sokeria.

Sen jälkeen hän viilentää teen huoneenlämpöiseksi. Hän kaataa teen kolmen–neljän litran lasikulhoihin, jotka hän on peittänyt harsolla ja laittaa kulhot pimeään kaappiin. Tästä kombosta kombutsa saa simamaisen makunsa sekä luonnollisia probiootteja.

– Useimmiten minulla on samaan aikaan kaksi–kolme purkkia, joissa kombutsajuomani valmistuvat. Nyrkkisääntönä on, että juomasta kymmenesosa on vanhaa nestettä. Kesällä juoma valmistuu nopeammin, kun taas talvella se käy hitaammin ja makukin on jotenkin raikkaampi.

Nykyään kaupoissa ja terveysruokaan erikoistuvissa ravintoloissakin on tarjolla kombutsaa. Lindan mukaan ne ovat usein hiilihappoisempia ja makeampia kuin hänen omat juomansa.

– En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin. Tykkään etikkamaisesta, ärjymmästä kombutsasta, ja uskon, että sillä on vaikutuksia muun muassa vatsantoimintaani.

”En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin.”

Linda uskoo muidenkin käymisteitse valmistettujen eli fermentoitujen ruokien terveyshyötyihin, varsinkin suoliston toiminnan tasapainottajina. Tosikäyttäjien keskuudessa ei tunnu olevan vaivaa, jota superjuoma ei parantaisi. Muut kombutsaintoilijat kertovat, että juoma muun muassa vahvistaa hiuksia, alentaa verenpainetta ja ennen kaikkea piristää. Teejuomassa on kofeiinia, joten se saattaa suurina annoksina virkistää liikaakin kofeiiniherkkiä ihmisiä.

– Huomaan vatsastani, muun muassa ruuansulatuksesta, jos en ole vaikkapa matkalla saanut kombutsaa pariin päivään, Linda sanoo.

Hän itse antaa kombutsan käydä useamman viikon maun vuoksi, vaikka juoma valmistuu helposti kymmenessä päivässäkin. Valmiin juoman hän maustaa usein inkiväärillä tai muilla mausteilla. Jotkut käyttävät lisäsokeria pullottamisvaiheessa. Kombutsasieni käyttää teehen lisätyn sokerin ravinnokseen: maustamaton kombutsa ei maistu makealta, koska sokeri on haihtunut käymisprosessissa. Mitä pidempään sen antaa käydä, sitä hapokkaampaa se on.

Kombutsasta on tehty vielä vasta vähän tutkimuksia, vaikka juomaa on nautittu maailmassa joidenkin lähteiden mukaan tuhansia vuosia. Sen sijaan vihreää teetä on tutkittu enemmän ja todistetusti vihreä tee auttaa muun muassa painonhallinnassa ja verensokeriongelmissa.

 Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.
Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.

 

Kombutsaa suoraa hanasta

Käymisteitse valmistetussa juomassa saattaa olla prosentteja, kuten simassakin. Mutta alkoholipitoisuus jää Lindan mukaan alle yhden prosentin. Jotkut ulkomailla kombutsaa nauttineet ovat kertoneet, että ensimmäisellä kerralla kombutsa on aiheuttanut pienen hiprakan.

Ulkomailla Linda on törmännyt todelliseen kombutsabuumiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hän on juonut kombutsaa, jota tarjoillaan suoraan hanasta. Kombutsaa on siellä jopa kahvilajätti Starbucksin valikoimissa.

– Suomessakin kombutsasta on tullut entistä suositumpaa. Siitä kysellään paljon Facebookin ryhmissä ja sitä näkee paljon enemmän terveyskaupoissa. Jotkut saattavat kasvattaa sienen kaupan valmiista kombutsajuomasta ja olen nähnyt myös valmiita kombutsan aloituspakkauksia.

Hän on huomannut, että kombutsaa suosivat monenlaiset ihmiset. Yhteen ryhmään kuuluvat ”hippityypit”, toiseen ”ruokahifistelijät”, Linda kuvailee. Hän itse kertoo maistelevansa mielellään paljon myös viinejä, joten kombutsan nauttiminen kuuluu luonnollisena osana hänen elämäänsä.