Kysyimme askarruttavat ehkäisyasiat ammattilaisilta.

Epäilen, että mielialanvaihtelut, haluttomuus ja lihominen johtuvat e-pillereistä. Mitä pitäisi tehdä? 

Jotkut e-pillerien käyttäjät kokevat mielialamuutoksia, masentuneisuutta ja haluttomuuttakin. Ei ole kuitenkaan varmaa, johtuvatko oireet hormoneista vai muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä. E-pillerien lihottava vaikutus on enemmänkin myytti. Kun miettii ehkäisymenetelmän vaihtoa, kannattaa keskustella lääkärin kanssa elämäntilanteestaan. Pillerimerkin vaihtaminen voi auttaa. Viime syksynä markkinoille tuli e-pilleri, jossa on eri estrogeenihormonia kuin aiemmissa pillereissä ja vähemmän sivuvaikutuksia. Pillerit voi vaihtaa myös ehkäisyrenkaaseen tai -laastariin, joiden hormonipitoisuus on tasaisempi. Rengas ja laastari sopivat mainiosti myös unohtelijoille.

Olen yli 30-vuotias ja syönyt e-pillereitä jo lähes 15 vuotta. Kannattaisiko harkita jotakin muuta ehkäisyä?

Ikä ei ole este pillerien käytölle. Ne voivat jopa helpottaa PMS-oireita, jotka saattavat kolmenkympin tienoilla pahentua. Jos olet normaalipainoinen etkä tupakoi, mikään ei estä käyttämästä pillereitä vaikka vaihdevuosiin asti. Jos tupakoit, kärsit migreenistä tai sinulla on korkea verenpaine, keskustele lääkärin kanssa muista vaihtoehdoista. 

Onko kuukautisten siirtäminen pitkäksi aikaa pois epäterveellistä? 

Voit siirtää tai ”harventaa” kuukautisia täysin turvallisesti vaikkapa niin, että syöt e-pillereitä 2–3 liuskaa perä perään tai käytät ehkäisyrengasta tai -laastaria vastaavan ajan yhtämittaisesti ilman taukoja. Monilla naisilla on hormoniehkäisystä huolimatta runsaat tai kivuliaat kuukautiset, ja niitä lykkäämällä oireet helpottavat. Yhdysvalloissa puhutaan ”vuodenaikakuukautisista”, eli kunkin vuodenajan aikana tulee vain yhdet kuukautiset. Kun käyttää hormonaalista ehkäisyä, kuukautisvuoto on joka tapauksessa keinotekoinen eikä terveyden kannalta välttämätön. Jos kuukautisia lykkää hyvin pitkäksi aikaa, kannattaa varautua läpivuotoihin. 

Sopiiko kierukka myös synnyttämättömälle?

Sopii, jos haluaa ehkäisyn useammaksi vuodeksi. Nuorille synnyttämättömille sopii pienikokoisin kuparikierukka, jonka saa apteekista ilman reseptiä sitten, kun sen sopivuudesta on päätetty lääkärin kanssa. Muille naisille käy myös hormonikierukka. Lääkäri asettaa kierukan asetinputken avulla kohtuun. Toimenpide on aika nopea, mutta jotkut naiset kokevat silti pientä kipua, jota voi lievittää kipulääkkeillä tai paikallispuudutuksella. Kierukka on toki helpompi asettaa naiselle, joka on synnyttänyt. Synnyttämättömällä kohdunkaula on usein tiukka ja asetus voi sattua hieman enemmän. 

Kuormittavatko ehkäisyvalmisteiden hormonit pahasti elimistöä?

Nykyisin niissä on varsin pieni hormonipitoisuus, eikä haittaa sisäelimille ole. 1960- ja 70-luvuilla, jolloin ensimmäiset pillerit tulivat markkinoille, maksa-arvoja seurattiin tarkkaan, koska pillereissä oli huomattavasti enemmän hormoneita. Nykyään seurantaa ei suositella, ja e-pillerien estrogeeni on vaihtumassa synteettisestä luonnonmukaisempaan. Hormonien puoliintumisaika elimistössä on nopea: kun lopettaa pillerit, hormonit häviävät elimistöstä päivässä tai parissa, olit sitten syönyt pillereitä viisi tai viisitoista vuotta. 

Mikä on halvin tapa ehkäistä?

Jos otetaan huomioon vain ehkäisymenetelmän kustannukset, kuparikierukka on halvin. Se maksaa noin 70 euroa, ja ehkäisyteho kestää viitisen vuotta. Myös olkavarteen asennettava, keltarauhashormonia sisältävä ehkäisyimplantaatti eli ehkäisykapseli, jonka teho on kolmesta viiteen vuotta, on edullisimmasta päästä. Ennen kapselin ottamista voi kokeilla menetelmän sopivuutta minipillereillä. Monelle ehkäisykapselin käyttäjälle tulee vuotohäiriöitä ja kuukautiskierto heittelee.

Synnytin juuri ja imetän. Tarvitsenko ehkäisyä ja millaista?

Imetys ei ole varma ehkäisykeino. Vain täysimetys toimii raskauden ehkäisynä, jos imetyksessä ei ole ollenkaan yli kuuden tunnin taukoja eivätkä kuukautiset ole alkaneet. Täysimetyskään ei ole yhtä tehokas kuin kondomi tai hormonaalinen ehkäisy. Se, mitä ehkäisyä voi käyttää, riippuu siitä, milloin on synnyttänyt ja kuinka tiiviisti imettää. Keltarauhashormonivalmisteet, kuten minipillerit tai ehkäisykapseli, voi aloittaa jo pian synnytyksen jälkeen. Mikäli tarvitsee ehkäisyä pidemmäksi aikaa, voi ottaa kupari- tai hormonikierukan. 

Kondomi hajosi ja pelkään olevani raskaana. Kuinka monen päivän päähän jälkiehkäisy yltää?

Korkeintaan viiden vuorokauden päähän. Jälkiehkäisytabletteja on kahdenlaisia: toinen on reseptivapaa, apteekeista saatava pilleri, joka pitää ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä, ja uudempi on reseptillä saatava tabletti, jonka teho yltää 120 tunnin eli viiden vuorokauden päähän yhdynnästä. Tabletit voivat aiheuttaa jonkin verran pahoinvointia ja päänsärkyä. Jälkiehkäisy ei ole 100-prosenttisen tehokas ehkäisymenetelmä – siksi noin kolmen viikon kuluttua jälkiehkäisyn otosta kannattaa tehdä raskaustesti. Jälkiehkäisynä voi käyttää myös kuparikierukan asennusta, jos se naiselle sopii.

Milloin kannattaa harkita sterilisaatiota ja millainen toimenpide siihen liittyy? 

Silloin, kun nainen tai mies haluaa pysyvää ehkäisyä tai kun lapsiluku on täynnä. Lain mukaan sterilisaation voi saada, kun on yli 30-vuotias tai on vähintään kolme lasta. Naiselle sterilisaatiomenetelmiä on kaksi: munanjohtimien sulkeminen klipseillä vatsaontelon tähystyksessä tai Essure-menetelmä, jossa kohdun tähystyksessä viedään munanjohtimiin mikroimplantit, jotka estävät siittiöiden pääsyn munasoluihin. Yleensä suositellaan Essurea, sillä se ei vaadi leikkausta, nukutusta eikä sairauslomaa. Sterilisaatiot ovat Suomessa vähentyneet huomattavasti, sillä naiset saavat lapsensa myöhemmin, ja moni käyttää mieluummin hormonikierukkaa. 

Missä ikävaiheessa ehkäisyn voi lopettaa ja mistä tietää, ettei tule enää raskaaksi?

Sitä ei ole helppo tietää, sillä vaihdevuosioireita voi olla jopa kymmenen vuotta ennen varsinaista menopaussia. Yleensä ehkäisyn voi lopettaa, kun kuukautiset ovat olleet vuoden poissa tai kun on yli 51-vuotias. Asian voi varmistaa verikokeella, jossa mitataan munasarjan estrogeenihormonin pitoisuus. 

Milloin miesten e-pilleri tulee markkinoille?

Sitä on valmisteltu vuosikausia, mutta lääkefirmat ovat keskeyttäneet sen kehittämisen.

Lisätietoa ehkäisystä: Väestöliiton maksuton seksuaaliterveysneuvonta.

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.