Hyvinkö pyyhkii? Se jos mikä, on juhlanarvoinen asia! Kuva: Shutterstock
Hyvinkö pyyhkii? Se jos mikä, on juhlanarvoinen asia! Kuva: Shutterstock

Välillä on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämäänsä. Silloin voi ymmärtää, kuinka paljon hyvää siihen mahtuukaan.

Tuntuuko sinustakin välillä siltä, että muilla on asiat aina himpun verran paremmin kuin sinulla? Toisilla on aina jostain syystä hulppeammat kodit, isompi palkkapussi, tyylikkäämpi vaatekaappi ja somessa ihanamman näköinen arki.

He tuntuvat menestyjiltä, joilla asiat ovat aina hyvin.

Oman elämän hyvien puolien näkeminen on välillä vaikeaa maailmassa, jossa menestystä mitataan lähinnä materialla. Todellisen menestyjän tunnistaa kuitenkin muusta kuin isosta palkasta ja nimekkyydestä. Siksi sinäkin saatat hyvällä todennäköisyydellä olla menestyjä.

Listasimme merkit, joista tiedät, että sinulla menee hyvin – vaikkei aina tuntuisikaan siltä:

1. Olet oppinut elämältä.

Jokainen meistä tekee virheitä ja epäonnistuu, se on osa elämää. Joskus virheet ja epäonnistumiset ovat kuitenkin jopa parasta, mitä eteen saattaa tulla, todetaan Lifehack-sivustolla. Jos katsot elämääsi taaksepäin, saatat huomata, että mokat ja karikot ovat kasvattaneet sinusta juuri sen ihmisen, joka olet nyt.

2. Tunnet iloa muiden onnistumisista.

Empaattisuus ja tunneälykkyys vievät pitkälle. Jos pystyt näkemään asiat myös muiden perspektiivistä ja iloitsemaan heidän puolestaan, olet hyvin onnekas – ja tutkimusten mukaan sinussa on potentiaalia muun muassa loistavaksi esimieheksi.

Lue myös: Tunneäly on menestyjän merkki – nämä asiat paljastavat, että sinulla on sitä

3. Et vaadi itseltäsi ja elämältäsi täydellisyyttä.

Jos piiskaat itseäsi pienistäkin virheistä, et anna itsellesi tilaa kehittyä. Menestyjä ymmärtää, ettei itselle pidä olla liian ankara. Joskus ikäviä asioita vain tapahtuu. Kun ymmärtää ongelmiensa mittasuhteet, on matkalla kohti menestystä.

4. Pyydät apua.

Elämästä ei selviä yksin. Siksi menestyjä ei pelkää avun pyytämistä, vaan nykäisee toisia rohkeasti hihasta, jos eteen tulee haasteita. Tiesitkö, että avun pyytäminen on myös hyvä keino saada ihmiset pitämään sinusta enemmän? Kun pyydät apua, osoitat kunnioittavasi toisia ja heidän taitojaan.

5. Et pelkää vaikeiden asioiden kohtaamista.

Joskus elämän paino on niin raskas, että se voi ajaa syvällekin pahaan oloon. Vaikeuksien vältteleminen ei kuitenkaan tee ihmisestä vahvaa – niiden kohtaaminen ja käsitteleminen tekee.

Lue myös: 10 tutkimusta, jotka osoittavat, että suru tekee onnelliseksi

6. Jaksat yrittää sinnikkäästi.

Sisukkaat toipuvat paremmin elämän takaiskuista. Tutkimusten mukaan he selviytyvät karikoista muita paremmin, koska kykenevät vastaamaan stressiin myönteisillä tunteilla.

7. Tiedät, milloin kannattaa höllätä – ja luovuttaa.

Kiireisiä ja jatkuvasti menossa olevia tyyppejä pidetään usein tuottavimpina. Ihminen on kuitenkin luovimmillaan silloin, kun ei ole valppaimmillaan. Todellinen menestyjä siis tietää, milloin kannattaa ottaa aikaa itselleen ja ajatuksilleen. Menestyjä myös ymmärtää, milloin on tarpeen luovuttaa ja sanoa ei, huomauttaa Inc.-sivusto.

8. Olet rakastanut ja sinua rakastetaan.

Jos sinulla on ympärilläsi ihmisiä, joita rakastat, olet onnekas. Vielä onnekkaampi olet, jos läheisesikin rakastavat sinua. Heidän tukensa ja yhdessä luodut muistot ovat korvaamaton voimavara.

9. Et murehdi toisten mielipiteistä.

Kun on tyytyväinen elämäänsä, ei jaksa miettiä, mitä muut ihmiset miettivät. Menestyjä ymmärtää, että muiden ankeat mielipiteet eivät vaikuta todellisuuteen. Ne eivät muuta sitä, kuka ja mitä itse on, huomauttaa Business Insider.

10. Elät elämää, johon voit olla tyytyväinen.

Mieti elämääsi kokonaisuudessaan. Tuntuuko se sinusta riittävän hyvältä? Jos miettii koko maapalloa ja sen asukkaita, moni suomalainen on hyvin onnekas. Suurimmalla osalla meistä on katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Me pääsemme käsiksi tietoon ja pystymme keskittymään asioihin, jotka tuovat elämäämme merkitystä.

Psykologit ovat viime aikoina puhuneet paljon siitä, kuinka elämässä kannattaisi tähdätä riittävän hyvään – kaikilla osa-alueilla. Psykologi Anna Salmi kiteyttää ajatuksen riittävän hyvästä elämästä Väestöliiton blogissa näin:

”Onni syntyy kuitenkin siitä, kun tulee nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään ja kun toisten odotukset itseä kohtaan ovat kohtuulliset. Tulisi muistaa, että seiskan elämä on ihan hyvä saavutus.”

Legendaarinen liikuntapiirakka pitää edelleen kutinsa. Nyt siitä on tehty myös nettitesti.

Kaksi ja puoli tuntia kestävyyskuntoa parantavaa, reipasta liikuntaa ja kahdesti lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää treeniä. Siinä viikon liikunnan vähimmäistavoitteet, jotka ovat monelle tuttuja UKK-instituutin perinteisestä liikuntapiirakasta.

Mutta mikä sitten lasketaan virallisesti terveyttä edistäviksi liikuntasuoritukseksi? Alla olevassa kaaviossakin se kyllä kerrotaan, mutta nykyään UKK-instituutin sivustolta löytyy myös kätevä, nettitestin muotoon rakennettu liikuntapiirakka. Sen avulla voi selvittää, saako itse tarpeeksi liikuntaa.

Testissä pitää arvioida, kuinka paljon eri liikuntalajeja harrastaa viikon aikana. Kestävyyskuntoa kohottava liikunta lasketaan tunteina ja minuutteina, lihaskunto ja liikehallinta liikuntakertoina. Testissä kysytään myös istumiseen käytettyä aikaa.

Lopussa testi kertoo, tuleeko liikuntaa tarpeeksi ja miten liikuntatottumuksiaan voi kehittää. Testi löytyy täältä: ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi.

Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti
Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti

Parhaimmillaan liikunta antaa lisää virtaa, mutta nykyään asiantuntijat muistuttelevat myös palautumisen tärkeydestä. Kannattaakin miettiä, kuinka kuormittavaa elämä kokonaisuudessaan on.

Ylilääkäri Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasemalta kertoi aikaisemmassa jutussamme, että elimistö ei erota kovin hyvin henkistä ja fyysistä rasitusta toisistaan. Jos työt tai arki stressaavat ja yöunetkin jäävät kehnoiksi, rääkkitreeni ei välttämättä ole hyväksi.

– Jos on tosi väsynyt työstä, kannattaa kävellä rauhallisesti. Jos menee vähänkin reippaammin, saattaa tulla vain entistä huonompi olo, Parkkari sanoi.

UKK-instituutin suosituksetkaan eivät edellytä raivokasta treenaamista – kevyempikin kuntoilu edistää terveyttä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.