Kotona voi nykyisin keittää muutakin kahvia kuin Juhla Mokkaa. Kuva Colourbox.
Kotona voi nykyisin keittää muutakin kahvia kuin Juhla Mokkaa. Kuva Colourbox.

Kotikäyttöisissä erikoiskahvikoneissa on kaksi ongelmaa: hinta ja koko.

Lattesukupolven edustaja tässä terve. Meille on tapana naureskella, koska kohkaamme kahvin kanssa, kun vielä mummomme jauhoivat sumppinsa sekaan sikuria. Mutta älkää naurako, erikoiskahvien ylistäminen on ihan yhtä paljon kahvin kunnioittamista kuin arvokkaiden papujen jatkaminen halvemmilla puruilla sota-aikana. Ja vielä eletään ajassa, jossa kahvin yleisin ylimmäinen muoto on Moccamasterilla suodatettu Presidentti.

Viime vuosina ”erikoiskahvien” juojille on ryhdytty myymään kahvikoneita kotikäyttöön. Erikoinen lainausmerkeissä siksi, että ehkä nykyään ei pitäisi olla enää niin ihmeellistä, että kahvi maistuu kahville eikä Päijänteelle. Masiinat jauhavat pavut, kuumentavat veden juuri oikean lämpöiseksi ja valmistavat kahvia aina tuoreena juuri niin monta kupillista kuin on tarpeen.

Hifistelyä, ehkä, mutta onhan vastajauhettu ja -valmistettu kahvi nyt vain aivan todella törkeän hyvää.

Kahvikoneissa on kaksi suurta ongelmaa: hinta ja koko. Mikäli haluaa vehkeen, jonka maidonvaahdottimen putsaamisessa ei lähde järki, joka huuhtelee itse suolistonsa ja jolla voi suhauttaa myös klassiset sumpit, heilutaan hinnassa lähellä tuhatta euroa. Se on valtavan kamalan paljon.

Laitteet ovat myös usein hyvinkin mikrouunin kokoisia. Kenen keittiötasolle mahtuu yhtäkkiä toinen mikron kokoinen mötikkä?

Mutta se kahvi on vain niin ekstaattista, että jos säästäisi vuoden ja hankkiutuisi mikrosta eroon?