Täyspaasto suolihuuhteluineen on niin extremeä, että siihen minusta ei ole. Onneksi luontaistuotekauppa tarjoaa käyttäjäystävällisemmän vaihtoehdon.

ELLA YATTA on perheetön pätkätyön veteraani ja asuu itselleenkin yllättävästi paikassa, josta lähimmälle joogasalille on 50 km. Ella on keski-ikäinen, joten hänen lapsuudessaan ahdistusta hoidettiin pullalla eikä kriisiryhmillä. Tästä kiitolliset rasvasolut ovat piinanneet häntä koko elämän, ja nyt hän käy taisteluun niitä vastaan. Apuna ovat oivalliset koirat Voima ja Ilo sekä kaukaiset ystävät verkon kautta.



Vuoden 2010 laskiaistiistaista heinäkuun 21. päivään Ella pudotti painoaan 98,6 kilosta 75,6 kiloon riutumatta ja hyvissä voimissa. Kuluneen talven aikana jokin meni pieleen, ja nyt selvitetään mikä. Pitäkää peukkuja.



Myrkyt pois



Täyspaasto suolihuuhteluineen on niin extremeä, että siihen minusta ei ole. Onneksi luontaistuotekauppa tarjoaa käyttäjäystävällisemmän vaihtoehdon.



Otamme pullon synkeänväristä litkua ja laimennamme sitä yskänlääkemitan verran puoleentoista litraan vettä. Tämä samea neste nautitaan päivän aikana ja samaa toistetaan 21 päivää  – ja katso! Ihan on kuin olo olisi keventynyt ja mieli virkistynyt!



Ideahan on se, että myrkynpoiston aikana huomio kiinnittyy myös muuhun ruokavalioon. Ei ole paljon järkeä olla huuhtovinaan suolistoaan, jos huuhteluaine käytetään grillikyljen kyytipoikana.



Ongelmani on nyt tämä: en pysty jättämään kahvia ja tupakkaa. Niinpä nautin näitä myrkkyjä samaan aikaan kuin yritän puhdistaa kehoani roskaruokakuonasta.



Luen paraikaa kolmatta kertaa Allen Carrin menestysteosta Stumppaa tähän! Ensimmäisillä kahdella kerralla se oli pliisu – ”eihän tässä nyt mitään uutta ollut, ja mitenkä tämä muka toimisi?” – mutta nyt uskon kirjan tehoon, enkä pelkästään siksi, että muutamat tuttavani ovat pystyneet lopettamaan tupakoinnin sen avulla.



Olen tupakoinut kauemmin kuin kehtaan itsellenikään tunnustaa. Tupakointi ei enää tuota minulle minkäänlaista nautintoa – tuskin on koskaan tuottanutkaan. Kun katselen tupakoitsijoita, yhä useammin ajattelen etten halua minkään yhdistävän minua heihin. Toisin oli tupakoinnin aloittaessani: se oli kyllä niin valtavan cool ja päheetä (vaikka näitä sanoja tuskin silloin käytettiin), ja tupakkapaikalla kuuli mukama parhaat jutut. Ja minäkin olin olevinani fiksu nuori neiti.



Allen Carrin avulla olen oppinut myöntämään, että olen surkea addikti. Kaikkea olemistani sanelee hirvittävä myrkky, jonka olen teeskennellyt olevan milloin rentouttava, milloin virkistävä osa elämääni. Vapaus on minulle kaikkein tärkeintä – miksi siis suostun tähän orjuuteen?



Valistusta olen saanut koko ikäni. Mustuneet keuhkot eivät koskaan ole minua pelottaneet, mutta keuhkoahtauma pelottaa. Tämä idioottimainen tapa jää nyt – jotta henki kulkisi.