Kuvat: Meeri Koutaniemi
Kuvat: Meeri Koutaniemi

Etiopialainen Bezunesh Lombebo uskalsi avata suunsa elämästään ympärileikattuna naisena. Sen jälkeen moni tyttö on pelastunut. Bezunesh uskoo, että vielä meidän elinaikanamme julma silpomisperinne loppuu.

Joitakin ihmisiä on vaikea unohtaa.

Kolme vuotta sitten Addis Abebassa Bezunesh Lombebo katsoi silmiin ja puhui. Puhui neljä tuntia. Bezunesh oli teologisen seminaarin opiskelija, hän toipui yhä alle vuoden ikäisen lapsensa synnytyksestä ja oli saanut mittansa täyteen. Täyteen jatkuvasta kivusta ja kauhusta. Siitä, että joka päivä uudet tytöt ympäri Etiopian – ja maailman – joutuvat kokemaan saman.

Hän halusi, että naisten silpominen loppuu.

Joskus lyhyessä ajassa tapahtuu ihmeitä. Nyt Bezunesh on selvinnyt hengissä toisenkin lapsen synnytyksestä. Hän on saanut sadat naiset luopumaan tyttäriensä ympärileikkauksesta. Hänen miehensä on ryhtynyt tukemaan vaimoaan ja kiertää mukana puhumassa ihmisille. Yhteisössään Bezunesh on sekä ihailtu että karsastettu kummajainen: tasa-arvoisessa liitossa elävä nainen, joka uskaltaa puhua julkisesti suunsa puhtaaksi.

Kolme vuotta sitten Bezunesh kertoi, mitä oli 10-vuotiaana kokenut:

Mikään ei ollut valmistanut Bezuneshia siihen, mitä aamun valjetessa tapahtui. Kun aurinko nousi, tytöt erotettiin. Kaunis uusi mekko riisuttiin pois, ja Bezunesh puettiin yksinkertaiseen kaapuun. Äidin veli talutti hänet ulos ja istutti pikkuruiselle tuolille. Enon voimia tarvittiin pitämään Bezuneshia kiinni. Muuten ympärillä oli vain naisia: äiti, tädit ja naapurin emännät.

– He kaikki itkivät, sillä he tiesivät, mitä joutuisin kokemaan.

Ympärileikkauksen teki tuttu nainen, jolle se oli elinkeino. Eno peitti Bezuneshin silmät ja otti toisella käsivarrella tiukan otteen. Bezuneshin jalat levitettiin, ja nainen leikkasi partaveitsen terällä irti tytön klitorik­sen ja kaikki ulkoiset sukuelimet.

– Kipu oli sellainen, että se tuntui aivoissa asti, Bezunesh kertoo pidellen kättä pää­laellaan.

Nyt, 16 vuotta myöhemmin hän arvioi koko toimenpiteen kestäneen kolmisen minuuttia. Koko sen ajan hän pysyi tajuissaan. Ja vielä sen aikaa, kun hänet kannettiin kotimajaan vuoteelle. Sitten pimeni. (Me Naiset 1/2012)

Kertomus ei suinkaan päättynyt siihen. Bezunesh jakoi koko elämäntarinansa, joka oli selviytymistä ensin silpomisesta, sitten kuukautisista, avioelämästä, synnytyksestä… Mutta myös selviytymistä yhteiskunnassa, jossa nainen ei ole oikein mitään. Bezunesh ei hyväksynyt sitä. Asioille on voitava tehdä jotain, hän sanoi.

Suomessa moni luki Bezuneshin haastattelun, mutta yksi lukija tarttui puhelimeen. Muusikko Henrica Fagerlund-Sippoin soitti ja pyysi Bezuneshin yhteystietoja. Hänkin halusi tehdä asioille jotain.


Bezuneshin puoliso Tasfey jätti oman työnsä kiertääkseen vaimonsa mukana. Pariskunta herättääkin kummastusta yhteisössään. ”Olemme hyvin rakastuneita”, Bezunesh sanoo.

Naisemme Etiopiassa

Tammikuisena maanantaina 2015 Bezunesh Lombebo tapaa valokuvaaja Meeri Koutaniemen Addis Abebassa. Hän ei saavukaan paikalle kaksin 1,5-vuotiaan kuopuspoikansa Amenin kanssa, vaan mukaan on lähtenyt puoliso Tasfey Alamu, vaikka Damboyan kylästä on pääkaupunkiin päivän matka.

– Hän halusi tulla mukaan, jotta voi juosta poikamme perässä ja minä voin puhua rauhassa, Bezunesh hymyilee.

Hänellä onkin puhuttavaa, sillä kolmeen viime vuoteen mahtuu paljon.

Kun Bezunesh puoli vuotta Me Naisten haastattelun jälkeen valmistui teologisesta seminaarista, hän muutti maalle miehensä ja vanhemman poikansa, nyt 3-vuotiaan Ebenezerin luo. Hän suunnitteli työtä kirkon palveluksessa, mutta tiesi sen olevan vaikeaa: jo koulussa oli tullut selväksi, että Etiopiassa miehet kiilaavat etusijalle, oli kyse työnhausta tai mistä tahansa julkisesta tehtävästä.

Bezunesh ei ehtinyt hakea töitä, sillä kesällä 2012 hän sai Suomesta ehdotuksen. Henrica kokosi Suomessa tukirinkiä ja halusi palkata Bezuneshin puhumaan kokemuksistaan ja ympärileikkauksen vaaroista Etiopiassa.

Jos joku sivullinen epäilikin tällaista spontaania ruohonjuuritason viritelmää, Bezunesh ei. Hän on syksystä 2012 lähtien kiertänyt puhumassa ja opettamassa ihmisiä, lähinnä kirkkojen kautta ja kristillisissä yhteisöissä. Etiopiassa, kuten monissa muissakin maissa, tyttöjä ympärileikkauttavat sekä kristityt, muslimit että animistit. Kouluttamattomat ihmiset kuitenkin usein luulevat, että peruste löytyy uskonnosta, ja osin siksi perinne pysyy voimissaan.

Bezunesh onkin hyödyntänyt teologian opintojaan opetuksessaan: hän käy läpi Raamattua kohta kohdalta ja näyttää, ettei sieltä löydy mitään vaatimusta saati perustetta tyttöjen silpomiselle.


Kuopus Amen jää Bezuneshin viimeiseksi lapseksi. Äiti haluaa kouluttaa poikansa hyvin.

Haavat auki ja julki

Vähintään yhtä tehokasta on ollut hänen oma, hätkähdyttävä avoimuutensa.

Bezunesh halusi naimisiin, mutta tunsi samalla kylmän kauhun hiipivän kehoonsa. Naimisiinmeno tarkoitti lapsia, mikä tarkoitti seksiä.

– Pyysin miestäni istumaan alas ja kerroin hänelle, kuinka pahasti minut oli silvottu. Kerroin, kuinka hirveästi pelkäsin yhteis­elämää. Hän oli surullinen ja tunnusti pelkäävänsä myös. Mutta hän rohkaisi minua ja sanoi, ettei minun tarvitsisi pelätä. Hän lupasi olla kiltti.

Bezunesh sanoo, että muisto ympärileikkauksesta oli painunut ennen häitä jonnekin niin syvälle, että kipukokemusta oli vaikea sellaisenaan palauttaa mieleen. Hääyön jälkeen ei enää ollut.

– Kolmeen päivään en pystynyt liikkumaan. Joka ikinen yhdyntä oli kuin uusi ympärileikkaus. (MN 1/2012)

– Ei ole helppoa puhua näin henkilökohtaisista asioista, mutta olen omistautunut tälle asialle. Kouluttaessani naisia kerron avoimesti siitä, millaista seksi­elämämme on puolisoni kanssa. Olen yhä jokaisen yhdynnän jälkeen niin kipeä, että pystyn harrastamaan seksiä korkeintaan joka kolmas päivä. Mieheni on onneksi hyvä minulle ja kysyy, pystynkö siihen, Bezunesh sanoo.

– Naiset kuuntelevat kiinnostuneina, mutta eivät alkuun uskalla jakaa omia kokemuksiaan. Sosiaalinen pelko ja häpeä on niin suuri. Siksi aloitan nykyään kysymällä naisilta, kuinka teidän avioliittonne voi. Sitä kautta olen saanut heidät puhumaan.

Ja kun naiset ovat alkaneet puhua, joukosta on löytynyt samanlaisia ja vieläkin vaikeampia kohtaloita. Yhdyntäkipujen ja nautinnon puutteen lisäksi ympärileik­kaukset aiheuttavat tytöille monia vakavia ongelmia: tulehduksia, kiinnipitämisestä johtuvia luunmurtumia, avanteita, lähikudosten vaurioitumista, virtsaamis­vaikeuksia, verenmyrkytyksiä, pidätys­kyvyttömyyttä, lapsettomuutta, synnytysvaikeuksia ja jopa kuoleman.

Bezunesh on ollut vähällä kuolla molemmissa synnytyksissään.

Kun poltot alkoivat, Bezunesh yritti sairaalaan, josta hänet käännytettiin toiseen. Vaikka Etiopiassa ympärileikatut synnyttäjät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, Bezuneshin tilanne järkytti lääkäritkin. Hänet käännytettiin kolmanteen sairaalaan, jossa hoidettiin kaikkein vaikeimpia ta­pauksia.

– Lääkäri kysyi heti, että mihin ihmeen heimoon oikein kuulut, kun sinua ei ole edes ommeltu, vaan olet kuroutunut kiinni. (MN 1/2012)

Esikoinen syntyi kolmen vuorokauden päätteeksi pääkaupungissa. Kun Bezunesh odotti toista lastaan, hän synnytti Irgalemin maaseutukaupungissa. Kesäkuussa 2013 hän lähetti Facebook-viestin: ”Toivon rukouksiasi ja rohkaisuasi, kunnes lapsi on syntynyt.” Kuopus syntyi nopeammin kuin esikoinen, mutta jos mahdollista, vieläkin kivuliaammin.

– Synnytyksen jälkeen sain pahan tulehduksen, ja olin pitkään sairaalassa. Kahteen kuukauteen en voinut istua. Pahinta oli virtsaaminen.

Jos puhe intiimivaivoista on kiusallista länsimaalaiselle, Etiopiassa se on tabu. Maassa on erityisiä fistula-sairaaloita, jotka on tarkoitettu ympärileikkauksen seurauksena pidätyskyvyttömiksi vaurioituneille naisille. Toimenpide, jonka piti estää häpeä, aiheuttaakin vielä suuremman ja ajaa yhteisön ulkopuolelle. Siitäkin naiset ovat avautuneet Bezuneshille.


Pääkaupungissa Addis Abebassa naisten asema paranee nopeimmin. Bezunesh kiertääkin maaseudulla, jossa naiset ovat yhä miesten omaisuutta.

Pyykkäävä mies

Vuosi sitten Bezuneshin mies Tasfey lähti vaimonsa työhön mukaan.

– Vaimoni oli vaikea puhua asiasta miehille. Ratkaisimme asian niin, että minä puhun heille, Tasfey kertoo.

Tasfeytä on välillä tarvittu myös naisten ryhmään todistamaan Bezuneshin kertoma todeksi.

Tasfey ja Bezunesh kuuluvat molemmat maaseudulla asuvaan kambata-heimoon, jossa moinen avoimuus ja perinteitä vastaan toimiminen osoittaa ennenkuulumatonta rohkeutta sekä naiselta että mieheltä. Tasfey ja Bezunesh tuovatkin useasti esiin uskonsa, joka saa heidät jatkamaan työtään.

– Rukoilin pitkään, että löytäisin vaimon. Tapasimme seminaarissa, ja kun juttelimme, sain selville, että me molemmat haluamme palvella Jumalaa kuuntelemalla sydäntämme, Tasfey sanoo.

Mutta paljon parisuhteessa on tapahtunut myös siksi, että Bezunesh uskalsi aloittaa oman työnsä. Kolme vuotta sitten hän kehui miestään viisaaksi ja kiltiksi, mutta antoi ymmärtää, että päätösvalta asioista oli miehellä, kotityöt kuuluivat yksin hänelle ja että intiimeistä asioista, saati tunne-elämästä, ei sopinut puhua.

Nyt mies kipittää kuopuksen perässä, katsoo ihailevasti vaimoaan ja on jättänyt oman, entisen työnsä lähteäkseen Bezuneshin työhön mukaan.

– Hän kannustaa minua, ja puhumme avoimesti kaikesta. Kun minä siivoan, hän pesee pyykit, kun minä laitan ruokaa, hän hoitaa ja pesee lapset, Bezunesh kertoo.


”Käytän kasvojani ja kehoani, kun opetan ihmisiä. Kun puhun yhdynnästä, koko kehoni menee suppuun kivusta”, Bezunesh kertoo.

Säästyneet veljentyttäret

Yhteisössään pariskunta herättää risti­riitaisia tunteita.

– Osa hyväksyy meidät, osa ei. Kouluttamattomat ihmiset syyttävät minua työstäni, Bezunesh kertoo.

Yksi heistä on Bezuneshin oma äiti. Hän, joka syötti ja hoiti kuolemankielissä viruvaa kymmenvuotiasta tytärtään viikkokausia ympärileikkauksen jälkeen. Lohdutti, ettei kannata välittää. Että tytär paranee kyllä. Hän, joka päästi humaltuneen ympärileikkaajan silpomaan tyttärensä vielä tavallistakin pahemmin.

Mutta jokin on myös muuttunut. Kolme vuotta sitten Bezunesh oli raivoissaan äidilleen, joka oli ollut mukana järjestämässä hänen 8-vuotiaan veljentyttärensä ympärileikkausta. Viisi nuorempaa sisarusta säästyvät kuitenkin siskonsa kohtalolta, sillä puhuttuaan Bezuneshin kanssa veli on kääntynyt vastustamaan tyttöjen silpomista. Myös Tasfeyn suku on vähä vähältä kääntymässä perinnettä vastaan.

Moni muukin mies ja nainen on muuttanut mielensä kuunneltuaan Bezuneshin ja Tasfeyn opetusta. Yksi perinnettä vastaan kääntynyt muuttaa paitsi lastensa elämän, yleensä myös usean läheisensä mielipiteen. Se on tehokkaampaa kuin mikään virallinen valistus – tai laki: ympärileikkaus kun on ollut jo monta vuotta virallisesti kielletty Etiopiassa. Bezunesh ja Tasfey ovat pyrkineet puhumaan erityisesti kylien ja yhteisöjen avainhenkilöille, joilla on vaikutusvaltaa jakaa asiaa eteenpäin.

Avaimena muutokseen Bezunesh pitää myös avoimuutta. Kun ympärileikkauksen seurauksista vihdoin uskalletaan puhua, voidaan sen järjellisyyskin yhdessä kyseenalaistaa.

Naiset ovat keskeisessä asemassa, sillä he usein vastaavat ympärileikkauksen järjestämisestä. Miesten mielen muuttaminen taas on tärkeää, sillä he vastaavat yhteisön äänestä: siitä, joka pitkään on iskostanut jäsenilleen, että ympärileikatut tytöt ovat yhteisön ylpeys, leikkaamattomat häpeä. Miehillä ei ole yleensä aavistustakaan, kuinka väkivaltainen ympärileikkaus todella on. He ovat myös ymmärtäneet, että parisuhteet voisivat olla paljon onnellisempia, jos seksi olisi toisellekin osapuolelle ilon eikä pelon aihe.

Kuten Tasfey sanoi raamattukoulun loppupuheenvuorossaan opiskelijoille: ”Naiset ja miehet, älkää tuhotko kehoanne, joka on tarkoituksella luotu. Myös minä menetin sen tärkeän kehon osan, jonka vaimoni menetti, ja kärsin siitä, kun harrastamme seksiä. Vaimoni myös synnytti kaksi lasta suurilla kärsimyksillä.”

Poissa silmistä ja mielestä

Vaikka Bezunesh on omistautunut ympärileikkauksen vastaiselle työlle, hänelle se on osa suurempaa: naiset on saatava nostettua miesten omaisuudesta tasavertaisiksi ihmisiksi yhteiskunnassa. Tyttöjä on koulutettava, ja arkiset sananparret, kuten ”Naisen ja aasin paras lääke on kepillä lyöminen”, tehtävä käyttökelvottomiksi.

Työssään Bezunesh matkustaa paljon, mutta rutkasti aikaa kuluu myös opetusmateriaalin kokoamiseen. Lisäksi hän raportoi työstään suomalaiselle tukiringilleen.

Suomalaisten reaktiot naisten ympärileikkauksesta kertoviin juttuihin ja kuviin eivät ole olleet pelkästään myönteisiä. Moni on sanonut, ettei halua tietää koko asiasta. Toisten mielestä on ylimielistä tai holhoavaa puhua aiheesta, jos ei itse tule kyseisestä kulttuurista.

Miltä Bezunesista itsestään tuntuu tehdä oman elämänsä intiimeimmistä asioista selkoa vieraille ihmisille, jotka asuvat kaukana pohjoisessa?

– Ajattelen, että tekoni ja sanomiseni hyödyttävät muita. Olen iloinen, jos joku lukee haastatteluni. Haluan vaikuttaa myös Suomessa asuvien afrikkalaisten naisten mielipiteisiin, hän sanoo.

Tukirinki on usein saanut koottua Bezuneshille ja hänen miehelleen molemmille 250 euron kuukausipalkan, mutta joskus rahat jäävät sen alle. Silloin Henrica lähettää sen, mitä on saanut kokoon.

– Jatkaisin tätä työtä, vaikken saisi rahaa. Olen äärettömän kiitollinen kaikesta tuesta, mitä suomalaiset antavat, ja vaikuttunut siitä, että he haluavat pelastaa tyttöjä. Yhdessä voimme muuttaa maailmaa, Bezunesh sanoo.


Perheen esikoispoika, 3,5-vuotias Ebenezer on 10- ja 14-vuotiaiden sukulaistyttöjen hoivissa, kuten usein Bezuneshin ja Tasfeyn matkoilla.

Opintoja, ei lapsia

Naisten asema paranee Etiopiassa nopeimmin kaupungeissa. Addis Abebassa enää harva tyttö ympärileikataan. Siksi Bezunesh onkin keskittänyt työtään maaseudulle, jossa joillakin seuduilla pahinta muotoa olevalta silpomiselta säästyy vain kymmenes tyttö.

Bezunesh uskoo, että hänen elinaikanaan on mahdollista päästä ikiaikaisesta perinteestä eroon. Vaikka hän on nähnyt koko elämänsä vastustusta, hän kohtaa nyt jatkuvasti naisia ja miehiä, jotka muuttavat kantansa ja jatkavat työtä omissa yhteisöissään.

Omassa elämässään hän haaveilee vielä lisäopinnoista, tohtoriksi asti. Sen toteutumista ei ole edes vaikea uskoa. Kolme vuotta sitten Bezunesh teki 15-tuntisia opiskelupäiviä Addis Abebassa.

– Minulla on kova ikävä perhettäni, mutta sitäkin on parempi olla ajattelematta nyt. Mitä nopeammin valmistun, sitä nopeammin pääsen heidän luokseen.

Sitä odottaessa Bezuneshilla on aikaa parantua. Hän ei ole vieläkään oikein toipunut synnytyksestä. Kaikesta kokemastaan huolimatta Bezunesh toivoo saavansa vielä lisää lapsia. Sitä vartenhan hän on mennyt naimisiin. (MN 1/2012)

Synnytyksestä Bezunesh toipuu nytkin, vaikka kuopus on jo 1,5-vuotias. Juuri siitä syystä hän ei enää toivo lapsia. Eikä niitä tule, sen päätöksen aviopari on tehnyt yhdessä.

Avioliitolle on löytynyt monta muuta tarkoitusta.

– Me jaamme kaiken, teemme työtä yhdessä, esiinnymme julkisesti yhdessä, Bezunesh sanoo.

– Meillä on yhteinen visio, Tasfey lisää.

Tuhoisa perinne

> Maailmassa elää noin 130 miljoonaa ympärileikattua naista ja tyttöä, yksin Etiopiassa miltei 24 miljoonaa.

> Tyttöjen ympärileikkauksissa on kolme päätyyppiä:

1. Klitoriksen kärjen poistaminen tai klitoriksen osittainen tai täydellinen poistaminen.

2. Klitoriksen poistaminen sekä pienten häpyhuulien leikkaaminen osittain tai kokonaan.

3. Ulkoisten suku­elinten osittainen tai täydellinen poistaminen sekä typistettyjen häpyhuulien yhteen ompeleminen niin, että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko.

> Tyttöjen ympärileikkaus vähentyy maailmassa jatkuvasti, mutta esimerkiksi Etiopiassa on vielä alueita, joissa 90 prosenttia tytöistä leikataan kolmannen tyypin mukaisesti.

Lue lisää:

Ympärileikatun naisen tarina

Ympärileikatun naisen tarina pakotti auttamaan

Työ laajeni

Bezuneshin ystävät ry:n toiminta laajeni viime vuonna Keniaan, kun Henrica Fagerlund-Sippoin otti yhteyttä Meeri Koutaniemeen, joka oli kuvannut Keniassa ympärileikattuja tyttöjä. Nyt yksi heistä, Elizabeth Nkere, 20, kiertää kertomassa omaa tarinaansa ja kouluttamassa uusia aktivistityttöjä. Naisten työstä voi lukea blogista Ihmiselle.blogspot.fi. Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely Vaihtoehto Elizabethistä ja tyttöjen ympärileikkauksesta Suomen valokuvataiteen museossa 12.4 asti.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.