Matalat kengät voivat pahentaa kantapääkipua. Kuva: Shutterstock
Matalat kengät voivat pahentaa kantapääkipua. Kuva: Shutterstock

Korkokengät saattavat olla matalia parempi valinta kantapääkivusta kärsivälle.

Jos olet koskaan kärsinyt kantapääkivusta, tiedät, että se estää romanttisen kävelyretken Pariisin-lomalla. Paljain jaloin kotona tallustellessa tuntuu, kuin joku tinttaisi lattiasta kivuliaasti suoraan kantapäähän.

Yleisin kivun syy on kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti. Terveyskirjaston mukaan kivun syy ei aina ole selvä, mutta monesti siihen liittyy kova, toistuva jalkapohjan rasitus, joka voi aiheutua esimerkiksi paljosta seisomisesta tai juoksemisesta.

Refinery29  kertoo, että ortopedi Ron Noy kehittää parhaillaan hoitoa vaivaan. Onneksi tohtorilla on jo nyt antaa vinkkejä kantapääkivusta selviämiseen.

Eroon kivusta

Huono uutinen on se, että plantaarifaskiitti voi parantua tuskallisen (kirjaimellisesti) hitaasti. Siitä eroon pääsemiseen saattaa kulua vuosikin.

Hyvä puoli sen sijaan on, ettei sairaalahoito ole useimmissa tapauksessa tarpeen. Jos vaiva on jatkunut pitkään tai on erityisen kivulias, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Kotihoito on helppoa. Aluksi pitää venytellä, venytellä... ja venytellä.

Tohtory Noy suosittelee 30 sekunnin venytyksiä viidesti päivässä. Jalkaterääkin voi venyttää, mutta tärkeämpää on keskittyä pohkeeseen. Kuvalliset, lääkärin suosittelemat venyttelyohjeet löydät täältä.

Lisäksi: matalia kenkiä pitäisi välttää! Koroissa paino siirtyy luonnollisesti enemmän varpaille, joten kipukin lievittyy. Liioittelulle korkojen korkeudessa ei kuitenkaan ole tarvetta.

Kipua ja tulehdusta voi yrittää myös lievittää rullailemalla tennispalloa tai pientä pullollista jäädytettyä vettä jalkapohjan alla. Hyvä liike jalkapohjan vetreyttämiseen on myös pyyhkeen tai liinan nostaminen lattialta varpaita koukistamalla. Myös pohjallisista ja nukkumatuesta jalalle voi olla hyötyä.

Mikäli kotikonstit eivät tehoa, apua voi joutua hakemaan lääkärin laittamista kortisonipiikeistä tai leikkauksesta.

Ei enää ikinä

Kun kivusta sitten joskus pääsee eroon, siihen ei halua palata. Tai jos syksyinen juoksuharrastus on alkanut lupaavasti, kannattaa harkita ennaltaehkäisyä.

Ja sehän hoituu venyttelemällä jalkaterän ja pohkeen lihaksia. Venytellä kannattaa erityisesti kuntoilun tai pitkän seisomisen jälkeen. Yllättävät muutokset painossa tai urheilutottumuksissa voivat aiheuttaa oireita kantapäässä.

Juoksijoiden ja kuntoilijoiden pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että kengät ovat hyvät. Ostoksilla kannattaa konsultoida ammattilaista. Muista myös lepopäivät urheilusta! Juokseminen on jalkaystävällisempää pehmeillä alustoilla, kuten metsässä ja pururadoilla. Lajeja kannattaa  vaihdella säännöllisesti.

Hyvät kengät ovat olennaiset niin kuntoillessa kuin muulloinkin. Erikoispohjalliset voivat auttaa, jos terveyskengät eivät houkuttele. Myös paljain jaloin kävely voi kipeyttää kantapään, joten kotona saattaa olla parempi kulkea tohveleissa tai vastaavissa.

Lue myös:

Tyyli-ikonit näyttävät mallia: Birkenstock-terveyssandaalit ovatkin muotia!

Kenkäsuunnittelija vinkkaa: näin onnistut ostoksilla

Korkkarit voivat olla myös mukavat! Toimitus paljastaa suosikkinsa

Uusissa jaksoissa juontaja Sofia Rågenklint saa vetoavukseen koomikko Anders ”Ankka” Johanssonin.

IS TV-LEHTI:  Eläinmaailman moninaisuutta tarkasteleva ruotsalainen tietopaketti Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa (Djursjukhuset, 1997–) jatkuu keväällä 2016 valmistunein jaksoin. Visuaalisestikin runsas sarja tutustuu eläinlääkärien työn monipuolisuuteen sekä Ruotsissa että kauempana. Tämän kauden eksoottinen kohde on eteläinen Afrikka.

Uusissa jaksoissa juontaja Sofia Rågenklint saa vetoavukseen koomikko Anders ”Ankka” Johanssonin, joka juontaa sarjaa vuoden 2008 jaksoista tutulla hurtilla huumorilla, mutta asiaa unohtamatta.

On hellyttävää huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.

Itsensä täysillä likoon pistävä Ankka vetää jokaisessa jaksossa toistuvia osuuksia. Ankan kalat -osiossa hän sukeltelee vaarallisten evällisten keskellä. Nordens Ark -eläintarhassa hän oppii, kuinka harvinaisia eläimiä suojellaan. Ankan kissa & koira -pätkässä hän ottaa selvää, miksi hänen omat lemmikkinsä käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Viikon Ankassa hän ottaa lyhyesti esille jonkin mielenkiintoisen eläinknopin.

Ensimmäisessä jaksossa Ankka ottaa lisäksi selvää hevosten dopingtesteistä. Rågenklint puolestaan seuraa Namibiassa, kuinka gebardeja palautetaan takaisin luontoon. Ruotsissa hän tutustuu häntäänsä kipuilevaan kissaan ja syöpää sairastavaan mäyräkoiraan.

Näissä kohtauksissa on hellyttävää huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.

Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa, TV2 pe klo 16.00

Natalia Baer kertoo, että ilman sosiaalisessa mediassa kiertänyttä #MeToo-kampanjaa hän ei olisi saanut ehkä koskaan tietää oman lapsensa epäasiallisesta kohtelusta.

Tällä viikolla sosiaalisen median ylivoimaisesti suurin puheenaihe on ollut amerikkalainäyttelijä Alyssa Milanon aloittama #MeToo-kampanja. Se on pyrkinyt tekemään näkyväksi, kuinka paljon seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa naiset ympäri maailman joutuvat kohtaamaan.

Viikon aikana myös monet suomalaiset ovat jakaneet omia kokemuksiaan häirinnästä ja ahdistelusta. Lue tarkemmin aiheesta tämän linkin takaa.

Vaikka kampanja on saanut paljon kiitosta, se on herättänyt myös paljon kysymyksiä: 

Auttaako somessa huutelu oikeasti ketään? Eikö ahdistelu ole jokaisen henkilökohtainen asia? Leimataanko tässä nyt kaikki miehet sitten ahdistelijoiksi?

Myös helsinkiläinen Natalia Baer, 43, ajatteli aluksi, ettei aio osallistua kampanjan herättämään keskusteluun omilla kokemuksillaan. Hän ei innostunut kampanjan sukupuoliin liittyvästä vastakkainasettelusta eikä halunnut todellakaan leimata kaikkia miehiä häiriköiksi.

Mutta kun tuttujen kertomuksia alkoi tulvia yhä enemmän, Natalian mieli muuttui. Hän kirjoitti oman tarinansa sosiaaliseen mediaan.

Hän kertoi, kuinka vuosia sitten häntä nipisteltiin työpaikalla takapuolesta. Hän kertoi lapsuuden perhetutustaan, jonka luokse oli aina kiusallista mennä, koska hänen kosketuksensa ja puheensa tuntuivat väärältä.

– Kyseessä ei ollut suoraa insestiä tai seksuaalista väkivaltaa. Se oli häirintää, joka rikkoi minun rajojani lapsena. Se tuntui vuosia oudolla tavalla niin häpeälliseltä, etten puhunut siitä kellekään.

Yllättävä juttutuokio

Natalia kirjoitti päivityksensä ennen kaikkea ystävilleen ja tuttavilleen. Siksi hän yllättyikin, kun oma tytär otti asian puheeksi. Alle 15-vuotias tytär kysyi, kuka perhetuttu mahtoi olla ja puhuiko Natalia tapahtuneesta kellekään.

– Kerroin, ettei asiaa käsitelty mitenkään, koska en kehdannut puhua siitä, vaikka olisi ehdottomasti kannattanut. Tämän jälkeen tyttäreni kertoi, että hän on joutunut 10–12-vuotiaana useamman kerran tilanteeseen, joissa tuttu aikuinen  oli tullut liian lähelle. 

”Tyttäreni sanoi, ettei halunnut puhua asiasta aiemmin, koska ajatteli, ettei kukaan usko häntä.”

Keskustelu sai Natalian tuntemaan surua, vihaa ja riittämättömyydentunteita.

– Tyttäreni sanoi, ettei halunnut puhua asiasta aiemmin, koska ajatteli, ettei kukaan usko häntä. Se sai minut todella surulliseksi, koska olen luullut, että tyttäreni voi kertoa minulle kaikesta.

Puhuminen auttaa

Natalia on tyytyväinen siitä, että hänen tyttärensä uskalsi kampanjan herättämän avoimuuden ansiosta puhua asiasta. Hän pitää tärkeänä, että seksuaalisesta häirinnästä ja muista yhteiskunnan tabuaiheista puhutaan. Parhaimmillaan julkinen keskustelu voi avata silmät sille, että omista kokemuksista saa kertoa ilman, että niitä vähätellään.

– Ilman kampanjaa en ehkä olisi koskaan saanut kuulla tyttäreni kokemuksista. Olen tosi tyytyväinen, että itse rohkaistuin kertomaan asiasta suoraan. Se ei ehkä tekstinä ollut minulle maailman merkittävin, mutta toi läheiselleni ja sitä kautta minulle elämään jotain todella suurta.

”Ilman kampanjaa en ehkä olisi koskaan saanut kuulla tyttäreni kokemuksista.”

Samaan aikaan Natalia kuitenkin muistuttaa, että ketään seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa kokeneita ei pidä painostaa puhumaan asioista.

– Tällä hetkellä asiassa on kaksi ääripäätä: joko vaietaan kokonaan tai puhutaan suu ihan puhtaaksi julkisesti. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla se keskitien mahdollisuus, että saa keskustella asiasta ilman pelkoa, omassa turvallisessa ympäristössä.

Toiveajattelua?

Mietitkö vielä, miksi #MeToo-kampanjaa tarvitaan? Lue helsinkiläisen Natalian tarina ja et enää ihmettele

SimoHulkko kirjoitti: En tiedä kenelle vuonna 2017 on epäselvää, ettei takapuolesta nipistely/puristelu/kähmintä, rivouksien huutelu tai muu ahdistelu ole sallittua. Henkilökohtaisesti näin suomalaisena Y-sukupolven miehenä koen tällaiset kampanjat jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittuina vaikka niiden sanoma olisi kuinka tärkeä tahansa. Ensinnäkin ihmettelen sitä, minkä takia tuo kampanja piti suoraan rajata tai miksi se rajautui naisiin eikä vielä edes vuoden 2018 korvilla voida puhua vain...
Lue kommentti
Vierailija

Mietitkö vielä, miksi #MeToo-kampanjaa tarvitaan? Lue helsinkiläisen Natalian tarina ja et enää ihmettele

Minua on ahdisteltu monesti en kylläkään ole enkä aio puhua tästä julkisesti omalla nimellä koskaan! Ahdistelu on sekä verbaalista että fyysistä. Usein ahdistelijat ovat käyttäneet hyväkseen humalatilaani. Muun muassa housuihini on työnnetty käsi jne. Ai niin olen reilu 30 vuotias miesi.
Lue kommentti