Henkisyydeltä toivotaan nyt tunteita, kokemuksia ja valinnanvaraa. Kuva: Shutterstock
Henkisyydeltä toivotaan nyt tunteita, kokemuksia ja valinnanvaraa. Kuva: Shutterstock

Yhä useampia kiinnostaa uusi henkisyys, joka tarjoaa stressinlievitystä ja itsetuntemusta. Monelle kirkko ei anna tarpeeksi elämyksiä ja henkistä kasvua.

Janoamme elämyksiä, kokemuksia ja tunteita. Toisaalta kaipaamme myös helpotusta stressiin, hiljentymistä ja henkisyyttä. Varsinkin vaikeassa elämänvaiheessa mielenrauhan ja itsetuntemuksen löytäminen tuntuu tärkeältä.

Kun istuu kovassa kirkon penkissä ja kuuntelee saarnaa, joka ei aivan tavoita omaa elämänpiiriä, ovat elämykset ja henkinen kasvu kaukana. Siksi omaa tietä etsitään muualta, esimerkiksi meditaation, joogan ja muiden itämaisten perinteiden luota.

– Uskonto moninaistuu, ja kirkko on monopoliasemansa menettänyt. Yllättävän monet ovat kuitenkin kiinnostuneita henkisistä asioista, väitöskirjatutkija Johanna Jylhä Turun yliopistosta sanoo.

Jylhä on tutkinut erityisesti suomalaisia äiti Amman seuraajia. Moni heistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja arvostaa kirkon tekemää sosiaalista työtä, mutta ei koe saavansa kirkosta henkisesti riittävästi.

– Yksi haastateltavistani sanoi, että ihmisillä on henkisyyden kaipuu, mutta kirkossa ei tunnu mikään Jumalan läsnäolo.

Äiti Amman vierailuilla sen sijaan piisaa tunnettavaa ja aistittavaa: suitsukkeet tuoksuvat, intensiivinen musiikki soi ja Amma halaa seuraajiaan henkilökohtaisesti. Sellaisesta saa elämyksiä ja huippukohtia, jotka auttavat jaksamaan nykyistä suorituskeskeistä arkea. Samalla etsitään tietä henkiseen kehitykseen.

”Ihmisillä on henkisyyden kaipuu, mutta kirkossa ei tunnu mikään Jumalan läsnäolo.”

– Haastateltavieni mukaan kirkon piirissä ei ole henkisiä harjoituksia. Kaivataan jotain, mitä voi itse tehdä kehittääkseen itseään, Jylhä sanoo.

Itsensä kehittäminen ja oman hengellisen näkemyksen etsiminen ovat länsimaisia nykyilmiöitä, mutta ne sattuvat sopimaan ikivanhoihin aasialaisiin harjoitteisiin, kuten joogaan ja meditaatioon.

Rikkaampi sisäinen elämä

Kun Taloustutkimus vuosi sitten haastatteli 4 000 suomalaista kirkon nelivuotiskertomusta varten, yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että jokaisen tulisi löytää oma tiensä omaan sisimpäänsä luottaen.

Ihmiset haluavat poimia uskontojen ja filosofioiden kirjosta itseään eniten puhuttelevat maailmankatsomukset.

– Halutaan luottaa omaan kokemukseen, eikä kukaan saa sanella, mihin pitää uskoa, Johanna Jylhä sanoo.

Itse koottuja hengellisiä näkemyksiä kutsutaan uushenkisyydeksi.

– Uushenkisyys ammentaa monenlaisista perinteistä: Aasiasta, länsimaista sekä terapeuttisista ja psykologisista koulukunnista, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg sanoo.

Yksi osa uushenkisyyttä on jo 1960-luvulla Suomeen tullut new age -liikehdintä. New ageen kuuluu yliluonnollisuus: edelliset elämät, henkioppaat, energioiden kanavointi ja enkelihoidot. Toisaalta nykyinen uushenkisyys tarkoittaa myös meditaatiota, joogaa ja muita ikivanhoihin itämaisiin perinteisiin nojaavia harjoituksia.

”Stressinpoisto on aika stressaava lähtökohta meditaatiolle.”

– Uushenkisyydessä korostuu tämänpuoleisuus, kokemuksellisuus ja rikkaamman sisäisen kokemuksen etsiminen, Sohlberg sanoo.

Sohlbergin mukaan vetovoimaisia ovat erityisesti ne henkiset liikkeet, jotka hyödyttävät ihmisiä tässä elämässä eivätkä vasta kuoleman jälkeen. Esimerkiksi keskittymiskyvyn ja vastustuskyvyn parantuminen houkuttelevat enemmän kuin pohdinta taivaspaikasta.

Kuka minä olinkaan?

Osa harrastajista näkee joogan polkuna valaistumiseen, osa stressiä lievittävänä jumppatuntina. Samoin meditaatio on yksille mahdollisuus hiljentymiseen sekä itsetutkiskeluun, toisille aivotreeni, joka auttaa laskemaan sykettä, parantamaan muistia ja lisäämään myötätuntoa.

– Meditaatio ei ole ihmelääke. Stressinpoisto on aika stressaava lähtökohta meditaatiolle, zen-pappi Mitra Virtaperko sanoo.

”Tämä on paras asia, johon voin pienen, rajallisen elämäni käyttää.”

Virtaperko on ohjattua meditaatiota järjestävän Helsinki Zen Centerin toinen johtaja. Zen-papin ammatti tarkoittaa, että Virtaperkon päätehtävä elämässä on harjoittaa zeniä ja auttaa muita harjoittamaan sitä. Pappeuteen valmistautuessaan hän on viettänyt neljä vuotta retriittikeskuksessa.

– Tämä on paras asia, johon voin pienen, rajallisen elämäni käyttää, sanoo Virtaperko, joka on koulutukseltaan klassinen muusikko.

Hän ajautui Zen Centeriin 12 vuotta sitten.

– Oli syvä halu tehdä töitä sellaisen pikku pikku kysymyksen kanssa, että kuka minä olen. Näytti siltä, että yhteiskunnassa ei haluta kiinnittää huomiota tähän kysymykseen. Zen Centerissä sen pohtiminen on kaikkien mielestä ihan okei. Kukaan ei sano, että tuhlaat aikaasi.

Zen Centerissä harjoitetaan yhdessä zazenia eli zen-meditaatiota. Meditaatioon tulijat asettuvat hiljaisuudessa saliin niin, että jokainen voi tuijottaa rauhoittavan väristä seinää. Kellon kilistyksestä he tietävät, milloin on tarkoitus mietiskellä istuen ja milloin hiljaa kävellen. Jälkikäteen juodaan teetä ja keskustellaan. Säännöllinen harjoitus on Virtaperkon mukaan välttämätöntä, jos haluaa nähdä positiivisia vaikutuksia elämään.

Meditaatiota ei tulisi suorittaa, eikä sillä pitäisi tavoitella asioita. Helsinki Zen Centerin verkkosivuilla kuitenkin kuvaillaan, mitä zen-meditaatiosta voi seurata: ”omakohtainen kosketus meissä kaikissa asuvaan viisauteen ja myötätuntoon”.

Ruuhkaa henkisillä markkinoilla

Vaikka Mitra Virtaperko on päättänyt käyttää elämänsä zeniin, hänellä ei ole missiona käännyttää muita ihmisiä sen pariin. Henkisillä markkinoilla riittää ruuhkaa ilmankin.

– Uushenkisyys on osa kulutuskulttuuria. Menetelmät, kuten mindfulness, ovat länsimaisille ihmisille muokattuja ja markkinoituja kulutustuotteita, Jussi Sohlberg sanoo.

”Osa ihmisistä kysyy, onko henkisyys valjastettu kapitalismin eteen, jotta ihmiset jaksaisivat vain suorittaa enemmän.”

Mindfulnessia, meditaatiota ja joogaa voi harjoittaa yksin ja ihan ilmaiseksi, mutta niitä voi myös ostaa.

– Ihmiset hakevat mindfulnessista helpotusta työstressiin ja paineisiin, ja samaan aikaan mindfulnessia markkinoidaan firmoille sillä, että se parantaa työtehoa ja lisää suorituskykyä, Sohlberg toteaa.

– Osa ihmisistä kysyy, onko henkisyys valjastettu kapitalismin eteen, jotta ihmiset jaksaisivat vain suorittaa enemmän, Johanna Jylhä komppaa.

Toisaalta Jylhä pitää kaupallisuutta luonnollisena.

– On jännä, ettei henkisyys saisi olla missään kosketuksissa rahaan tai kaupallisuuteen. Totta kai jooga-opettajatkin tarvitsevat palkan työstään.

Mitra Virtaperkon mukaan Zen Centerin opettajat eivät saa palkkaa, mutta yhteisö maksaa heidän yksiöidensä vuokrat. Zen Centerin noin 90 jäsentä maksavat 30 euron kuukausimaksua.

– Itämaisten henkisten liikkeiden, kuten vaikka Hare Krishnan, kannattajamäärät ovat varsin pieniä, mutta niiden välillinen vaikutus on suuri. Meditaatiosta ja joogasta taas on tullut valtavirran käytäntöjä, Jylhä sanoo.

”On jännä, ettei henkisyys saisi olla missään kosketuksissa rahaan tai kaupallisuuteen.”

Koska ihmiset kerran näyttävät haluavan mietiskellä ja joogata, myös luterilainen kirkko on päättänyt vastata tarpeeseen.

– Jotkut seurakunnat järjestävät joogakursseja, kirkolla on hiljaisuuden retriittejä ja kirkon perhetyössä käytetään mindfulnessia menetelmänä, Jussi Sohlberg luettelee.

Vaikka uushenkisyys on näkyvä ilmiö, jäsenmäärissä uushenkiset liikkeet eivät kilpaile samassa sarjassa valtauskontojen kanssa. Yli 70 prosenttia suomalaisista kuuluu yhä luterilaiseen kirkkoon. Johanna Jylhän mukaan harva pitää uushenkisyyttä uskontona, joten kirkkoon kuuluminen ja itämaiset henkiset harjoitteet eivät välttämättä ole ristiriidassa.

– Ihmiset haluavat luoda oman henkisen polkunsa.

Kim Kardashian sai kolmannen lapsen, mutta kuka sen synnytti? Ei ehkä kuitenkaan Kylie.

Kardashian-Jennerin tosi-tv-perheen elämässä on riittänyt viime kuukausina säpinää. Vauva-aiheista säpinää.

Millon jonkun on huhuttu olevan raskaana, toinen on kertonut olevansa raskaana ja heti perään kolmas raskausvatsa on alkanut näkyä.

Etkö pysy kärryillä? Lue seuraavat kohdat, niin Kardashian-aiheiset kahvipöytäkeskustelut sujuvat kuin vettä vaan.

  1. Kim Kardashian West, 37, ja räppäri-muotisuunnittelijasiippa Kanye West saivat maanantaina kolmannen lapsen. Parilla on ennestään kaksi lasta, 2-vuotias poika Saint ja 4-vuotias tytär North. Tulokas on tyttö. Kim tiedotti lapsen syntymästä Twitterissä ja kotisivuillaan.

     

  2. Lapsen synnytti sijaissynnyttäjä. Kim on kertonut kärsineensä aiemmissa raskauksissaan pre-eklampsiasta eli raskaudenaikaisesta verenpaineen noususta, joka ennen tunnettiin myös raskausmyrkytyksenä. Lisäksi häntä vaivasi istukan poikkeava kiinnittyminen eli placenta accreta. Kolmannen raskauden riskien vuoksi pariskunta päätyi käyttämään sijaissynnyttäjää.
  3. Kimin ja Kanyen (eli Kimyen) käyttämän sijaissynnyttäjän henkilöllisyys on toistaiseksi pidetty salassa. Villeimmissä teorioissa on päätelty, että Kimin sijaissynnyttäjä olisi 20-vuotias siskopuoli ja meikkimoguli Kylie Jenner, jonka huhutaan olevan raskaana.
  4. Kylie ei ole vahvistanut raskauttaan ja on pitänyt vatsansa huolella piilossa sosiaalisessa mediassa. Kokovartalokuvien sijaan hän on julkaissut kasvokuvia sekä otoksia menneiltä vuosilta. Hänet on kuitenkin salakuvattu väljissä vaatteissa sen näköisenä, että hän saattaa hyvinkin odottaa lasta.
     

    so... the Holiday Collection launches today 🤩

    Henkilön Kylie (@kyliejenner) jakama julkaisu

     

  5. Viime viikon lopulla huhuttiin, että Kylien synnytys olisi alkanut ja hän olisi sairaalassa. TMZ-sivusto kiirehti kuitenkin kertomaan, että huhuilla ei ole perää – vielä. Sivuston mukaan Kylien laskettu aika on maaliskuussa.
  6. Kylie Jennerin mahdollisen lapsen isä on oletettavasti räppäripoikaystävä Travis Scott, 25. Kylie erosi edellisestä räppäripoikaystävästään Tygasta keväällä 2017 eli mitään varsinaista aikailua nuoret eivät ole harrastaneet.
  7. Kylie on myös kertonut haluavansa lapsia nuorena. ”Minusta tuntuu, että 30 on liian myöhään”, hän totesi Keeping Up With The Kardashian -realityn jaksossa vuonna 2016.
  8. Kolmaskin Kardashian saa lapsen! Joulukuussa myös Khloé Kardashian, 33, vahvisti odottavansa lasta. Hänen raskautensa on edennyt jo kuudennelle kuukaudelle.
     

    ❥ Officially 6 months ❥

    Henkilön Khloé (@khloekardashian) jakama julkaisu

     

  9. Khloén raskauteenkin liittyy pientä draamaa, sillä hän ja ex-puoliso Lamar Odom yrittivät saada lasta yhdessä ollessaan, mutta se ei onnistunut. Syntyvä lapsi on ensimmäinen Khloélle. Koripalloilijapuoliso Tristan Thompsonilla on edellisestä suhteestaan vuoden ikäinen poika.
  10. Muita Kardashian-Jennereiden synnytysikäisiä sisaruksia ovat mallina tunnettu Kendall Jenner, 22, jonka ei toistaiseksi tiedetä tai ole huhuttu odottavan lasta. Siskoksista vanhimmalla, Kourtney Kardashianilla, 38, on kolme lasta ex-puolisonsa Scott Disickin kanssa.

Siis täh? Jos mietit vieläkin, että ketkä Kardashianit ja kuka on kukin, tsekkaa tämä Refinery29-sivuston tekemä ansiokas sukupuu.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00