Suuteleminen on likaista mutta terveellistä. Kuva: Shutterstock
Suuteleminen on likaista mutta terveellistä. Kuva: Shutterstock

Oletko joskus miettinyt, miksi ihmiset haluavat suudella toisiaan? Tutkijat selvittivät syyn – ja se ei ole kovin viehättävä.

Se hetki, kun toisen huulet vetävät puoleensa. Se hetki, kun vatsasta nipistää ja janoat suudelmaa jokaisella solullasi. Se hetki, kun lähestyt hänen huuliaan ja tempaudutte intohimoiseen, pehmeään, kiihkeään suuteloon.

Siinä hetkessä on pohjimmiltaan kyse vain miljoonien bakteerien jakamisesta.

Hollantilaistutkijat väittävät selvittäneensä evoluutioperusteisen syyn sille, miksi toisistaan kiinnostuneet ihmiset haluavat suudella toisiaan. Ja syy ei valitettavasti ole kovin romanttinen. Tutkijoiden mukaan pussailu saa kumppanit jakamaan bakteereita, mikä vahvistaa heidän vastustuskykyään.

Kymmenen sekuntia kestävän suudelman aikana ihmisestä toiseen siirtyy peräti 80 miljoonaa bakteeria.

– Intiimi suuteleminen, joka sisältää kielikontaktin, on tyypillistä ainoastaan ihmisille, mutta on normaali tapa yli 90 prosentissa tuntemistamme kulttuureista, sanoo hollantilaistutkija Remco Kort Daily Mailissa.

Hollantilaisen Organisation for Applied Scientific Research -laitoksen tutkijat seurasivat 21:tä paria ja huomasivat, että mitä enemmän parit suutelevat keskenään, sitä yhtenäisemmäksi heidän elimistönsä mikrobistot muodostuvat.

Päivittäinen pussailu auttaa pariskunnan elimistöjä selättämään infektiot, joille he yhdessä altistuvat. Lisäksi se auttaa sopeuttamaan ja tehostamaan ruuansulatusta, sillä parit syövät tyypillisesti samaa ruokaa.

Eli pussailu on tutkitusti sekä ihanaa, vähän ällöttävää että terveellistä.

Pus, pus!

Lue myös:


Suutelu kertoo, sovitteko yhteen


Ensisuudelma on vaivaannuttavan ihana – ja tämä video todistaa sen

Naisystävä Katja ei aio esiintyä suuremmin miehensä rinnalla julkisuudessa.

Laulaja Ressu Redford, 56, esitteli torstai-iltana uuden naisystävänsä Katjan ravintola Pincho Nationin avajaisissa Turussa.

– Hyvin menee ja kesää vietetään yhdessä. Kesän kohokohta on nyt, kun aurinko paistaa, Ressu jutteli.

Silminnähden rakastunut pariskunta on seurustellut jo jonkin aikaa. Katja on käynyt miehensä keikoilla ja myönsi ihastuneensa tämän huumorintajuun.

– Muun muassa siihen, hän virnisti.

Katja totesi myös, ettei aio esiintyä julkisuudessa isommin, vaan aikoo pysytellä yksityishenkilönä. Hän kertoi työskentelevänsä ”aivan eri alalla” kuin Ressu.

– Minä olen syntyperäinen turkulainen, ja Katja on tästä läheltä, Ressu lisäsi.

Ressu Redford oli naimisissa lähes 20 vuotta Nina Björkfeltin kanssa. Pari erosi virallisesti joulukuussa 2016. Heillä on kaksi poikaa: vuonna 1998 syntynyt Frans ja vuonna 2000 syntynyt Elliot.

Tasa-arvotyön tavoite ei voi olla se, että kaikilla on asiat yhtä päin prinkkalaa.

”Mulla on pahemmat tasa-arvo-ongemat!” ”Ei kun mulla! Itsemurhatilastot hei!” ”Eikä, mieti palkkatasa-arvoa!”

Tältä keskustelu sukupuolten välisestä tasa-arvosta toisinaan kuulostaa – sekä henkilökohtaisella että valtakunnallisella tasolla.

Valitettavaa kyllä, naiset ovat miehiä huonommassa asemassa monessa asiassa, miehet ovat naisia huonommassa asemassa monessa muuassa asiassa, ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä en edes aloita. 

Kun ongelmia kerran piisaa, voi erehtyä, että ratkaisu on sen keksiminen, kenellä asiat ovat huonoiten. Todellista tasa-arvotyötä on kuitenkin yritys parantaa heikomman osapuolen tilannetta, ei huonontaa paremmin pärjäävän elämää. 

Eroon syrjivästä asepalveluksesta

Viimeisin esimerkki vanhasta keskustelusta pulpahti pintaan, kun Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo esitti Suomeen mallia, jossa koko ikäluokka sukupuolesta riippumatta suorittaisi jonkinlaisen kansalaispalveluksen. 

”Kyllä ainainen luuttuaminen, pyykkääminen ja vauvojen pullauttelu onkin raskasta!”

Kansalaispalveluksessa olisi epäilemättä omat ongelmansa, mutta toteutuessaan se olisi ratkaisu yhteen maamme räikeimmistä tasa-arvoepäkohdista. Ehkä sukupuoleen perustuvan asevelvollisuuden jättäminen historiaan voisi avata tietä muillekin tasa-arvoparannuksille.

Jos siis pystyisimme nielemään sen, että tasa-arvon saavuttaminen tässä asiassa ei tule olemaan naisille yhtään kivaa, eikä syrjivän asepalveluksen räjäyttäminen johda yhtäkkiä naisten ongelmien katoamiseen. 

Imurointi ei ole kansalaisvelvollisuus

Kulttuurintutkimuksen apulaislehtori ja tohtorikoulutettava Siri Lindholm kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla, että vaatimus yleisestä kansalaispalveluksesta on naisille kohtuuton, sillä naisilla on muutakin hommaa: tilastollisesti katsoen meillä naisilla on tapana synnyttää uusia veronmaksajia ja käyttää kotitöihin joka viikko peräti kahdeksan tuntia enemmän aikaa kuin keskivertomies. 

Kyllä ainainen luuttuaminen, pyykkääminen ja vauvojen pullauttelu onkin raskasta! Silti se ei ole sama asia kuin asepalvelus tai siviilipalvelus, joista jompaankumpaan suomalaismiehet ovat sukupuolensa perusteella pakotettuja.

Synnyttäminen ei – ainakaan vielä – ole naisille laissa säädetty kansalaisvelvollisuus, eikä imuroidakaan tarvitse vankilan uhalla.

Jakomerkki

Vauvojen pullauttelu voi olla raskasta – mutta ei se silti ole sama asia kuin armeijaan pakottaminen

Suurin ongelmahan tuossa kansalaisvelvollisuuksien suorittamisessa tuntuu olevan eläkekertymän pieneneminen (x * 9 kk + 6 kk). Ehdottaisin tähän ratkaisuksi yhteistä eläkekertymää rekisteröidyssä parisuhteessa (miksei perheessäkin). Eli lasketaan tulot yhteen, jaetaan tasan ja kummallekin siitä sitten se varsinainen eläke.
Lue kommentti