Mansikoita saa syödä kesällä vaikka rasiallisen päivässä. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Mansikoita saa syödä kesällä vaikka rasiallisen päivässä. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Herneitä ja marjoja tulee syötyä lähes joka päivä nyt, kun satokausi on parhaimmillaan. Mutta onko jokapäiväinen mansikoilla herkuttelu terveellistä? 

Herneet ja mansikat ovat nyt makeimmillaan, ja niitä saa kerrankin myös kotimaisina. Mansikoissa on paljon antioksidantteja, kuitua ja C-vitamiinia, mutta onko niitä terveellistä syödä kesällä joka päivä isoja määriä kerralla?

– Sopiva määrä on toki yksilöllinen. Mutta nyt, kun mansikoita ja muita marjoja on kerrankin saatavana tuoreena, niitä voi syödä joka päivä vaikka rasiallisen. Mansikoihin pätee sama kuin muuhunkin ruokaan, eli ei pidä syödä ähkyyn asti. Silti ei kannata ahdistua ja laskeskella kaloreita. Kaiken kaikkiaan marjojen ja vihannesten runsas syöminen on hyvä buumi, kertoo ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen.

Mansikoissa ei ole esimerkiksi proteiinia, joten muutakin pitää tietenkin syödä.”

Ruokavalion pitää olla kuitenkin kokonaisuudessaan monipuolinen ja riittävä.

– Mansikoissa ei ole esimerkiksi proteiinia, joten muutakin pitää tietenkin syödä. Mansikoissa on sokeria, ei yhtä paljon kuin karkissa, mutta jonkinlainen kohtuus kannattaa siis säilyttää. Sen takia diabeetikoilla voi olla järkevää rajoittaa kertamäärää. Mansikoiden syönti saattaa alentaa alhaista verenpainetta entisestään, jolloin alkaa tehdä mieli suolaista ruokaa. Jokaisen kannattaa aina kuunnella omaa kehoaan, Kauppinen sanoo.

Mansikka on aika vatsaystävällinen, mutta jos niitä syö tarpeeksi paljon, vatsa menee sekaisin. Joitakin on peloteltu lapsena runsaan mansikoiden syömisen aiheuttavan mansikkakuumeen. Mansikkakuumetta ei ole tieteellisesti todistettu, mutta onko siinä mitään perää?

– Jos mansikoista tulee huono olo, siihen täytyy olla taipumus ja määrän pitää olla todella iso, Kauppinen sanoo.

Moni miettii myös mansikoihin ruiskutettuja rikkakasvien torjuntavalmisteita, homeen- ja tuholaistorjunta-aineita. Environmental Working Group on listannut mansikan 12 vaarallisimman hedelmän, vihanneksen ja juureksen listalle. Ylen jutun mukaan kotimaista mansikoista löytyy kasvinsuojeluaineiden jäämiä selvästi useammin kuin kotimaisista vihanneksista yleensä. Kasvinsuojeluaineiden haittoja tutkivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin asiantuntija kommentoi Ylelle näin:

– Testit ovat laajat ja vaatimukset ovat niin tiukat, että jos ollaan raja-arvojen alapuolella, niin (mansikan syöminen) ei ole haitallista, sanoo ylitarkastaja Sirpa Luomahaara.

Jos jäämät mietityttävät silti, vaihtoehtona on syödä luomumansikkaa.

Kauppisen mukaan kuka vain voi saada mansikoista oireita, jos niiden kasvukauden aikana on käytetty kasvinsuojeluaineita.

– Mitä olen ihmisiltä kuullut, joillekin on tullut kasvinsuojeluaineista vatsavaivaa tai pahaa oloa. Kyllä sen yleensä huomaa. Jos asia huolettaa, voi ostaa luomua tai kysyä myyjältä, mitä aineita viljelyssä on käytetty.

Marjat kannattaa varmuuden vuoksi pestä.

Jos herneistä ei saa mitään oireita, niitä voi aivan hyvin syödä vaikka pari litraa kerralla. Kuva: Shutterstock
Jos herneistä ei saa mitään oireita, niitä voi aivan hyvin syödä vaikka pari litraa kerralla. Kuva: Shutterstock

Montako litraa laitetaan?

Makeita suomalaisia herneitä on saatavilla vain vähän aikaa vuodesta, joten herneaddiktit hamstraavat niitä helposti pari kolme litraa kerralla. Voiko pussillisen syödä vaikka yhdeltä istumalta, jos se ei aiheuta vatsavaivoja?

– Voi syödä, ei se ole mitenkään epäterveellistä, jos siitä ei aiheudu itselle mitään haittaa. Entisaikaan syötiin ruokaa, jota oli tuoreena saatavilla, joten tällainen kausituotteiden runsaampi syöminen on aika luontaista. Hernekausi on muutenkin niin lyhyt, ettei siitä ole mitään haittaa.

Entä allergiat?

Kesällä vesimelonia saa monesti alle eurolla kilo, ja sitä tulee kesähelteillä syötyä reippaasti. Jotkut Maare Kauppisen asiakkaat kertovat saneensa vesimeloneista erilaisia oireita. Voiko allergia puhjeta, jos syö paljon vesimelonia?

Ärsyyntyvästä suolistosta kärsivän ei kannata syödä paljon vesimelonia. Kuva: Shutterstock
Ärsyyntyvästä suolistosta kärsivän ei kannata syödä paljon vesimelonia. Kuva: Shutterstock

– Harva on allerginen vesimelonille, sekin on mahdollista. Jotkut ovat allergisia vesimelonin siemenille. Vesimeloni ja kirsikka sisältävät fodmap-hiilihydraatteja, joten etenkin isoina määrinä ne voivat ärsyttää ärtyvästä suolistosta kärsivän suolistoa. Mutta jos tulee vaikka ihottumaa tai kurkun ärsytystä, kyse voi olla allergiasta, Kauppinen sanoo.

Mansikka-allergia on melko yleinen, mutta kun itseään kuuntelee, ei ole hätää.

– Kaiken kaikkiaan neuvoisin ottamaan rennosti ja nauttimaan marjoista ja muista tuoreista kasviksista nyt, kun on niiden aika. 

Tiistain Ensitreffit alttarilla jaksossa riidellään – taas. Siitä huolimatta yhden parin tulevaisuudessa pilkahtaa myös valoa. Varo juonipaljastuksia!

Kirjoitimme aikaisemmin, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman Johannan ja Markuksen suhteesta ei oikein ota selvää.

Aikaisemmissa jaksoissa heillä on vaikuttanut menevän ihan mukavasti, ja kumpikin on todella halunnut saada suhteen toimimaan. Silti matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä, erityisesti siksi, että heidän tapansa kommunikoida ovat hyvin erilaiset.

Tämän viikon jaksossa erilaiset viestintätavat räiskähtävät jälleen esille. Tarkoitus on viettää mukavaa kesäpäivää veneretkellä, mutta jo aiemmin päivällä käyty pieni riita kasvaa retken loppumetreillä suureksi.

Seuraa klassista riitelydialogia.

– Niin mut mä en ymmärrä, kerro mulle syy, miksi sä halusit... Et se sua nyt alkoi mietityttään uudestaan, Johanna ihmettelee.

– Miksi tästä pitää nyt vääntää, en mä oo tätä vääntämässä enää yhtään mitään, Markus yrittää.

– Sähän alotit uudestaan! Johanna tulistuu.

– No enhän mä oo enää sanonut yhtään mitään, ei mua kiinnosta tää homma, Markus mutisee.

– Ei mua kiinnosta tommonen hiljaisuus! Johanna syyttää.

– Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen. Sit kun sua ei kiinnosta, niin tässä pitäis mennä sun mukaan joka asiassa, Markus tuskailee.

”Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen.”

Lopulta Markus saa tarpeekseen riitelystä ja yrittää lähteä pois tilanteesta.

– Mä meen nyt jonnekin, ei tästä tule hevonv****a tästä hommasta.

– Miks näin typerästä asiasta lähtee tämmönen, mä en ymmärrä, Johanna jatkaa vielä.

– Älä minulta kysy, mä oon täs nyt yrittänyt ja yrittänyt, Markus sanoo.

– Aivan juu, sinä oot yrittänyt, Johanna toteaa kuivasti.

Seuraavaksi Markus turvautuu klassikkolausahdukseen:

– Älä nyt oo tommonen marttyyri.

– Itte sää, älä viitti hei, Johanna vastaa.

Videoklippi riidasta on katsottavissa MTV:n julkaisemassa ennakkojutussa.

Nyt käsi sydämelle. Kuulostaako tutulta? Tästähän parisuhderiidoissa lopulta on kyse. Jokin pieni asia saa kinan käyntiin, mutta todellisuudessa riidellään ihan jostain muusta: huomiosta, hyväksynnästä, rakkaudesta. Kumpikin haluaisi jo tehdä sovinnon, mutta kuitenkaan ei tee mieli antaa ihan kokonaan periksi.

Johanna ja Markus keskustelivat kommunikointitavoistaan edellisessä jaksossa psykologi Tony Dunderfeltin vastaanotolla. Riitojenkin keskellä molemmilla on vahva tahto saada suhde toimimaan. Kuukauden avioliiton jälkeen näyttää siltä, että yhteys alkaa löytyä.

– Kun se alku oli niin vaikea, en ikinä ajatellut, että me olisimme tässä tilanteessa. Että olen löytänyt tämmöisen systeemin kautta ihmisen, kenestä oikeasti välitän ja tykkään, niin onhan se aika hurjaa, Johanna sanoo jaksossa.

Mikään ei valaise lokakuista päivää kirkkaammin kuin asenneröyhtäys 1950-luvulta.

Et saa vaativia työtehtäviä, jos sinulla on silmäpussit. 

Harmaantuminen ei saa näkyä. 

Käytä hametta, jos haluat vaikuttaa menestyneeltä.

Muun muassa näin Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan (Alma Talent) kasanneet Minna Kiistala ja Jani Niipola opettavat Helsingin Sanomissa

– Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen, Kiistala kuvailee lehden haastattelussa.

En ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Kaksikko antaa myös joukon järkeviä (miehille suunnattuja) pukeutumisvinkkejä, mutta nämä muut... Voi hyvä jumala.

Voin vakuuttaa, etten ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Silmäpussit eivät estäneet Bill Clintonia saamasta ihan merkittäviä työtehtäviä (ne olivat ihan toisenlaiset pussit, jotka tuhosivat hänen uransa).

Ja harmaantuminen – ei edes mennä tähän. Jos vilkaisee Maailman varakkaimpien ihmisten -listaa, harmaa vyöryy päälle. Mutta ei siinä joukossa toki naisiakaan juuri näy.

Johtuu varmaan siitä, että he eivät ole tajunneet käyttää niitä hameita. Vai tuleeko mieleen mitään muuta mahdollista selitystä?