Kiroilu on usein törkeää ja mautonta, mutta tiede sanoo, että siitä on myös hyötyä. Kuva: Shutterstock
Kiroilu on usein törkeää ja mautonta, mutta tiede sanoo, että siitä on myös hyötyä. Kuva: Shutterstock

Kiroilu on paha tapa, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä hyötyä siitä? Se nimittäin voi todella olla hyvästä.

Kyllä nyt kiroillaan! Uudessa dokumentissaan räppäri Cheek tykittää pahaa kieltä dokumentissaan: hän sanoi 60 minuutin aikana v**tu yli 60 kertaa.

Koko perheen tv-ohjelmassa Putouksessakaan ei kovia sanoja säästellä, saatanaa ja jumalautaa vilahtaa joskus. Niin ikään Helsingissä esitettävässä Billy Elliot -hittimusikaalissa nuoret pojat ovat pahoja suustaan. 

Kiroilu on paha tapa, törkeää, eikä v**tu-sanasta kannata kenenkään välimerkkiä itselleen tehdä. Mutta! Kiroilussa voi olla myös hyviä puolia. Vähintään se voi harkitussa tilanteessa olla harmiton tapa ilmaista tunteitaan.

Sen sijaan, että kirosanat heijastaisivat käyttäjänsä vähäistä älykkyyttä, ne voivat olla osoitus kyvystä rikkaaseen kielenkäyttöön. Kiroilu saattaa myös olla merkki bondauksesta: kiroilemalla jonkun edessä välität viestin, että koet olosi riittävän turvalliseksi tehdäksesi niin.

Sitten on kirouksen vapauttava teho! Kun pahassa liikenneruuhkassa tärähtää paha sana, sillä voi olla voimaannuttava vaikutus, ja se voi antaa lisää itseluottamusta tilanteeseen. "Liikenne, haista itse! En olekaan enää tilanteessa uhri!" Kiroilevilla voi olla parempi itseluottamus.

Kiroilu voi lievittää tuskaa, on brittiyliopistossa osoitettu. Jos kiroilee, pystyy pitämään käsiään kaksi kertaa pidempään jäävedessä. Kiroilu aktivoi kehon "pakene tai tappele" -tilaan, joka taas saa aikaiseksi adrenaliiniryöpyn. Pahat sanat ovat myös suullinen tapa ilmaista aggressiota sen sijaan, että turvautuisi fyysisiin keinoihin (toki voidaan kysyä, olisiko tunteita mahdollista käsitellä samalla vaivalla näteillä sanoilla).

Puheeseen kiroilu tuo dramatiikkaa ja painotuksia, mitä varmasti myös suomalaisessa viihteessä haetaan.

Mutta muistetaan nyt kuitenkin: Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Ja mitä useammin kiroilee, sitä enemmän kirosanat alkavat menettää tehoaan. Eikä se itsehillintäkään ihmisen huonoin ominaisuus ole.

Lähteet: Mtlblog ja Daily Mail.

Liikunta on yhä tärkeä osa Virpi Sarasvuon arkea, vaikka ei enää entiseen malliin ehdikään liikkua.

Entistä huippuhiihtäjä Virpi Sarasvuota nähdään harvoin parrasvaloissa. Eilen hän saapui Urheilugaalaan ilman puolisoaan Jari Sarasvuota.

– Työskentelen yrittäjänä. Sain juuri viime viikolla postissa valmentajan ammattitutkinnon paperit. Kasailen siihen liittyvää materiaalia valmiiksi, Virpi kertoi kuulumisiaan.

Virpi kertoi, että liikunta on yhä tärkeä osa hänen arkeaan.

– Liikun aktiivisesti, vaikka riippuu tietysti mihin vertaa. Urheilu-ura oli täysin eri elämä ja eri vaihe. Olisi tietysti kauhean kätevää, jos olisin nykyisessä arjessa yhtä hyvässä kunnossa kuin ammattiaikoina.

Virpillä ja Jarilla on kaksi yhteistä tytärtä, joiden elämää nainen ei halunnut tarkemmin kommentoida.

Gaalailtaan hän suhtautui odottavin mielin.

– Täällä on paljon ihmisiä, joita ei muuten tapaa. Elämä on aika lailla työtä ja arkea muuten.

Uutuusdraama Rodin kuvaa, kuinka kuvanveistäjä Camille Claudel jäi mentorinsa Auguste Rodinin varjoon.

Ranskalainen kuvanveistäjä Auguste Rodin (1840–1917) muistetaan parhaiten Ajattelija-patsaastaan. Jacques Doillonin uutuusdraama keskittyy taiteilijan ja hänen oppilaansa Camille Claudelin (1864–1943) rakkaussuhteeseen. Rodinilla oli avovaimo ja lapsi, joita hän ei Camillelle tekemistään lupauksista huolimatta koskaan jättänyt.

Bruno Nuytten ohjasi Claudelin ja Rodinin skandaalinkäryisestä suhteesta draaman jo vuonna 1988.  Siinä parina nähtiin Isabelle Adjani ja Gérard Depardieu. Tällä kertaa pääosissa nähdään Izïa Higelin ja Vincent Lindon. Higelin onnistuu kuvaamaan hyvin Claudelin vähittäistä murtumista. Suhde tuhosi Claudelin mielenterveyden. Hän syytti Rodinia töidensä plagioimisesta. Claudel vietti viimeiset 30 elinvuottaan psykiatrisessa sairaalassa.

Claudel jäi täysin opettajansa varjoon niin eläessään kuin kuolemansa jälkeenkin. Hänen teoksensa, kuten Valssi, kuvasivat naisen seksuaalisuutta tekoajankohtaansa nähden rohkeasti. Aikaa vaivasi kaksinaismoralismi. Siinä missä miestaiteilijoiden alastomat naishahmot herättivät ihastusta, aikalaiskriitikot eivät pitäneet aihetta naistaiteilijoille sopivana.

Doillon on hakenut elokuvaan autenttista tunnelmaa kuvaamalla sen aidoilla tapahtumapaikoilla. Pariisin Rodin-museo on lainannut kuvauksiin Rodinin keskeisiä töitä. MK

Rodin ***