Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus nauttia syysauringosta. Kuva: Shutterstock
Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus nauttia syysauringosta. Kuva: Shutterstock

Torstaina vietetään valtakunnallista ikäihmisten ulkoilupäivää.

Jokainen kaipaa raitista ilmaa, päivänvaloa ja ihmisten tapaamista, mutta valitettavasti kaikilla vanhuksilla ei ole mahdollisuuksia nauttia niistä. Tästä surullisesta epäkohdasta muistuttaa torstaina 6. lokakuuta vietettävä valtakunnallinen ikäihmisten ulkoilupäivä. Mainio ajankohta, nythän ulkoilukelit ovat kauneimmillaan.

Taustalla oleva Vie vanhus ulos -kampanja haluaa edistää vanhusten ulkoilua turvallisessa seurassa ja sääoloista riippumatta. Kampanja haastaa mukaan yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Osallistuja voi sopia ulkoiluhetken läheisen kanssa tai tarjoutua kävelyseuraksi esimerkiksi palvelutalon asukkaalle.

”Kysy, minne iäkäs haluaa mennä, mitä nähdä ja kokea.”

”Kysy, minne iäkäs haluaa mennä, mitä nähdä ja kokea. Hyvät teot tuottavat hyvää myös tekijälleen”, kampanjan julisteessa neuvotaan.

Ulkoilukerran voi kirjata kampanjan sivustolle. Torstaina päättyvässä 31 päivän haasteessa on listattu sivustolle tähän mennessä lähes 13 000 ulkoilukertaa. Sivuilta voi myös lukea muiden kokemuksia ulkoilusta.

”Opiskelijoita auttamassa ulkoilussa. Pihalla avotulen ääressä laulettu tuttuja lauluja. Kierrelty myös joen varressa syksyä ihailemassa”, kertoo nimimerkki Aamurusko Ylivieskasta.

Kampanja järjestetään nyt viidettä kertaa. Sen suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Myös Me Naiset osallistuu kampanjaan ulkoilemalla torstaina vanhusten kanssa.

Haluatko auttaa säännöllisesti?

Vapaaehtoistyötä vanhusten kanssa voi tehdä monen hyväntekeväisyysjärjestön, kuten Suomen Punaisen Ristin, Helsinki Mission, Mummon Kammarin (Tampere) tai seurakuntien, kautta. Voit myös kysyä läheisestä palvelutalosta, olisiko siellä tarvetta vapaaehtoiselle.

Oletko mukana? Kerro se sosiaalisessa mediassa hashtageilla #vievanhusulos ja #menaiset.

Liikunta on yhä tärkeä osa Virpi Sarasvuon arkea, vaikka hän ei enää ehdikään liikkua entiseen malliin.

Entistä huippuhiihtäjä Virpi Sarasvuota nähdään harvoin parrasvaloissa. Eilen hän saapui Urheilugaalaan ilman puolisoaan Jari Sarasvuota.

– Työskentelen yrittäjänä. Sain juuri viime viikolla postissa valmentajan ammattitutkinnon paperit. Kasailen siihen liittyvää materiaalia valmiiksi, Virpi kertoi kuulumisiaan.

Virpi kertoi, että liikunta on yhä tärkeä osa hänen arkeaan.

– Liikun aktiivisesti, vaikka riippuu tietysti mihin vertaa. Urheilu-ura oli täysin eri elämä ja eri vaihe. Olisi tietysti kauhean kätevää, jos olisin nykyisessä arjessa yhtä hyvässä kunnossa kuin ammattiaikoina.

Virpillä ja Jarilla on kaksi yhteistä tytärtä, joiden elämää nainen ei halunnut tarkemmin kommentoida.

Gaalailtaan hän suhtautui odottavin mielin.

– Täällä on paljon ihmisiä, joita ei muuten tapaa. Elämä on aika lailla työtä ja arkea muuten.

Uutuusdraama Rodin kuvaa, kuinka kuvanveistäjä Camille Claudel jäi mentorinsa Auguste Rodinin varjoon.

Ranskalainen kuvanveistäjä Auguste Rodin (1840–1917) muistetaan parhaiten Ajattelija-patsaastaan. Jacques Doillonin uutuusdraama keskittyy taiteilijan ja hänen oppilaansa Camille Claudelin (1864–1943) rakkaussuhteeseen. Rodinilla oli avovaimo ja lapsi, joita hän ei Camillelle tekemistään lupauksista huolimatta koskaan jättänyt.

Bruno Nuytten ohjasi Claudelin ja Rodinin skandaalinkäryisestä suhteesta draaman jo vuonna 1988.  Siinä parina nähtiin Isabelle Adjani ja Gérard Depardieu. Tällä kertaa pääosissa nähdään Izïa Higelin ja Vincent Lindon. Higelin onnistuu kuvaamaan hyvin Claudelin vähittäistä murtumista. Suhde tuhosi Claudelin mielenterveyden. Hän syytti Rodinia töidensä plagioimisesta. Claudel vietti viimeiset 30 elinvuottaan psykiatrisessa sairaalassa.

Claudel jäi täysin opettajansa varjoon niin eläessään kuin kuolemansa jälkeenkin. Hänen teoksensa, kuten Valssi, kuvasivat naisen seksuaalisuutta tekoajankohtaansa nähden rohkeasti. Aikaa vaivasi kaksinaismoralismi. Siinä missä miestaiteilijoiden alastomat naishahmot herättivät ihastusta, aikalaiskriitikot eivät pitäneet aihetta naistaiteilijoille sopivana.

Doillon on hakenut elokuvaan autenttista tunnelmaa kuvaamalla sen aidoilla tapahtumapaikoilla. Pariisin Rodin-museo on lainannut kuvauksiin Rodinin keskeisiä töitä. MK

Rodin ***