–Älä mene lehden tai kännykän kanssa vessaan istumaan. Anna suolen toimia luonnollisesti, eli älä esimerkiksi pidätä. Jos pidätät, suolisto tottuu siihen, eikä ehkä toimi enää yhtä hanakasti, Sami Vähäsantanen neuvoo. Kuva: Shutterstock
–Älä mene lehden tai kännykän kanssa vessaan istumaan. Anna suolen toimia luonnollisesti, eli älä esimerkiksi pidätä. Jos pidätät, suolisto tottuu siihen, eikä ehkä toimi enää yhtä hanakasti, Sami Vähäsantanen neuvoo. Kuva: Shutterstock

Nykyiset elintavat rasittavat ihmisen suolistoa. Vatsaelinsairauksiin erikoistunut lääkäri Sami Vähäsantanen kertoo, miten vessassakäynnin pitäisi sujua.

Aamiaiseksi ei mitään, lounaskin jää työkiireiden takia väliin. Vettä pitäisi juoda, mutta kun ei muista. Iltapäivällä töiden jälkeen päivällinen haetaan pikaruokaravintolasta. Urheilulle ei ole aikaa, kun työt ovat vieneet kaikki voimat. Ja työpäivä tietysti on vietetty pylly kiinni työtuolissa.

– Etsimme vaikeuksia nykyisillä elintavoillamme, vatsaelinsairauksiin sairauksiin erikoistunut kirurgi, Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalan johtava lääkäri Sami Vähäsantanen toteaa.

– Kun on kova stressi, yhdellä menee niska jumiin, toisella pää ja kolmannella vatsa, hän sanoo.

Stressi, kuituköyhä ja nesteetön ruokavalio ja epäaktiivinen elämä ovat tavallisimpia syitä suolisto-ongelmiin. Yleisimpiä ilmenemismuotoja ovat löysä vatsa, ummetus, peräpukamat, peräaukon haavauma eli fissuura ja ärtynyt suoli. Vähäsantasen mukaan peräpäästä huolehtiminen maksaa itsensä takaisin.

– Kun peräpään vaivoja tulee, on jouduttu ikävään kierteeseen, jossa elämä pyörii reiän ympärillä, kun pyllyn pitäisi sujuvasti seurata muuta toimintaa, hän sanailee.

Miten normaali peräpää sitten toimii?

– Koska me ihmiset syömme kaikenlaista ravintoa, suolen toiminta on vaihtelevaa. Karkeasti voidaan sanoa, että kun suoli toimii kerran kolmessa päivässä tai kolme kertaa päivässä, puhutaan normaalista vatsantoiminnasta. Pieruja tulee noin 20 päivässä.

Entä normaali uloste, millaista sen pitäisi olla?

– Tyypillistä ulosteelle on, että ei ole yletöntä pahaa hajua. Se säilyttää tullessaan koko lailla muotonsa ja uppoaa pyttyyn veden alle niin kuin normaali kakka tekee. Kakan väri tulee sappinesteestä, eikä niinkään siitä, mitä syödään. Väri ei ole aina tasainen, enkä suosittelisi vertailemaan sitä värikartan kanssa päivästä toiseen, Vähäsantanen selittää.

– On hyvä hieman katsella, että mitä itsestään päästää, mutta toisaalta ei yhden päivän tuloksista kannata vetää hirveän pitkiä johtopäätöksiä.

Jos suoli toimii kauan epänormaalisti tai sen toiminta muuttuu radikaalisti tai kakassa on verta, kannattaa asiaa selvittää lääkärin kanssa.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e