Lisää palkkaa, pliis. Kuva: Shutterstock
Lisää palkkaa, pliis. Kuva: Shutterstock

Puhumalla saa lisää liksaa, mutta joitain lauseita olisi hyvä välttää.

Sosiaali- ja terveysministeriön Puhutaan palkoista! -kampanja ajaa tasa-arvoisia palkkoja miesten ja naisten välille. Kamppiksen mukaan palkoista pitäisi puhua, jotta miesten ja naisten väliset palkkaerot tasaantuisivat. Ja tottahan on sekin, että jos suutaan ei avaa, ei lisää liksaa varmasti heru.

Ihan kaikkea sieltä suusta ei palkkaneuvotteluissa kuitenkaan kannata päästää ulos. Esimerkiksi näistä lauseista ei varmasti ole apua:

”Lisää liksaa tai otan loparit!” Uhkailu. Ei ikinä hyvä vaihtoehto. Ja hei, jos olet valmis lähtemään, mitä se kertoo sitoutumisestasi? Kannattaako sellaiselle työntekijälle edes maksaa enempää?

”Ihan sama, vaikka teemme tappiota, minä ansaitsen lisää liksaa!” Oikea ajoitus. Ota se huomioon. Kun ajoitat pyyntösi oikein, osoittaa se, että tunnet työnantajasi.

”Tarvitsen ainakin tonnin lisää.” Säilytä todellisuudentaju. Ota selvää, minkä verran oikeasti ansaitsisit, älä liioittele. Palkkaa maksetaan kokemuksen, vastuun, työn laadun ja monen muun asian perusteella. Oletko ansainnut korotuksen vai et? Ole rehellinen itsellesi.

”Ei käy. Haluan enemmän!” Okei, vaikka et olisikaan samaa mieltä sinulle tarjotusta korotuksesta, älä silti torppaa sitä ilman hyviä perusteita. Yritä hilata palkkaasi ylöspäin järkevin argumentein. Käytä niitä samoja, jotka olet selvittänyt jo edellisessä kohdassa. Palkkaneuvotteluita ei aina kannata aloittaa töräyttämällä omaa vaatimusta tiskiin. Välillä esimiehesi voi ajatella, että ansaitsetkin enemmän kuin mitä olet pyytämässä!

”Mirkkukin saa saman verran.” Vertaamalla itseäsi työkaveriisi harvoin saat haluamaasi. Älä sorru tähän!

”Kun mulla on se lainakin!” Älä kerro sitä, tai sitä, että olet huonossa taloudellisessa tilanteessa. Se ei auta.

Lähde: Telegraph

Lue myös:

Etkö uskalla pyytää lisää palkkaa? Tämä auttaa (jos osaat ranskaa)

Parempi palkka puhumalla

Haluaisitko tehdä etätöitä? Näin saat pomosi suostumaan

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti