Elokuvateatterissa saa nyt istua posket­ punaisina. Nuorista naisista kertovat uutuusleffat pursuavat estotonta seksiä. Miksi ihmeessä?

"Ihan sama, jos joku setä huohottaa takarivissä, minä haluan nähdä elokuvissa joskus myös lesboseksiä!” ystäväni julistaa.

Olemme juuri nähneet viime vuoden kohutuimman elokuvan Adèlen elämä: osat 1 ja 2 ja nieleskelleet sen harvinaisen todentuntuisten seksikohtausten äärellä.

Mitään tällaista ei olla valkokankaalla  aiemmin nähty. Kahden naisen väliset, jopa kymmenminuuttiset hikisen lihalliset hetket ovat saaneet jotkut kävelemään ulos kesken leffan ja syyttämään sitä pelkäksi pornoksi.

Posket saattavat hehkua myös 7.2. ensi-iltaan tulevan Nymphomaniacin katsojalla. Tanskalaisen Lars von Trierin nelituntinen eepos ”naisen eroottisesta matkasta nollavuotiaasta viisikymppiseksi” on melkoinen taival seksin ryteikössä lukuisine yhdyntöineen ja lähikuvineen sukupuolielimistä.

Eikä siinä kaikki: ensi kuussa teattereihin tärähtää myös ranskalainen Isabelle: nuori & kaunis, jossa teinityttö menettää 17-vuotiskesänään neitsyytensä ja on syksyn tullen jo pesunkestävä prostituoitu – siinäpä sitä portti­teoriaa.

”Mitä nainen haluaa?” kysyi Sigmund Freud aikoinaan. Nykyleffojen perusteella näyttäisi, että seksiä. Paljon.

Raastavaa rakkautta

Adèlen elämä kertoo 17-vuotiaasta lukiolaisesta (Adèle Exarchopoulos), joka rakastuu  parikymppiseen taide­opiskelijaan Emmaan (Léa Seydoux). Tunisialais-ranskalaisen Abdellatif Kechichen ohjaama kolmituntinen draama ja sen tähdet saivat pääpalkinnon Cannesissa, mutta kuten arvata saattaa, elokuvasta puhuttaessa on jumahdettu navan alle. Leffaa on syytetty miehen miehille tekemäksi tirkistelyksi lesboseksiin – miten ne sen tekevät?

Yleensä elokuvien seksi alleviivaa pääparin suhteen syventymistä ja on vain romanttisen rakkauden lisämauste. Mutta kun Adèle ja Emma uppoutuvat toisiinsa ja nautintoonsa, tehdään selväksi, kuinka olennainen osa seksi on parisuhdetta.

Adèle rakastuu ensisilmäyksellä Emmaan.

Entä jos Emma olisi mies? Elokuva nuoresta tytöstä, joka löytää seksuaalisuutensa vanhemman miehen opastuksella tuskin saisi ketään hurraamaan vallankumouksellisuudellaan. Pääparin homoseksuaalisuus ei ole silti leffassa tärkeintä, eikä Adèle edes leimaa itseään lesboksi. Vietti vie naista minne kulloinkin.

Ennen kaikkea Adèlen elämä on samastuttava tarina ensirakkaudesta. Kun Adèle tyrskien ja räkää valuen anoo Emmaa takaisin ja purskahtelee ero­tuskassaan itkuun kesken työpäivän, moni ajattelee: Mä tiedän, miltä tuo tuntuu!

Halunsa orja

Adèlen elämässä seksiä voi verrata esimerkiksi elokuvan syömiskohtauksiin, joissa päähenkilö nauttii herkkuaan pasta bolognesea. Se on samanlaista iloa aisteille. Nymphomaniacissa himo on sen sijaan piinaava jano, joka on tyydytettävä keinolla millä hyvänsä.

Elokuvan ensimmäinen kaksituntinen keskittyy teini-ikäisen Joen (Stacy Martin) seksuaaliseen heräämiseen; kuinka hän hankkiutuu neitsyydestään  eroon ja alkaa harrastaa irtosuhteita päivittäin.

Toisessa osassa Joe on pari­suhteessa, joka on halvaannuttanut hänen­ halunsa. Nainen antautuu yhä uskaliaampiin­ kokeiluihin sadomasokismista ryhmäseksiin saadakseen taas orgasmin.

Nymphomaniacin Joea ajaa seksiaddiktio.

Aikuinen Joe (Charlotte Gainsbourg) kertoo kasvutarinaansa Seligman-nimiselle miehelle (Stellan Skarsgård), joka jaksaa ymmärtää naisen jokaista edesottamusta ja hakee sille älyllisiä vertailu­kohteita tieteestä ja taiteista kalastukseen asti. Seligmanin mielestä Joe on vain sukupuolensa uhri: miesten vastaavaa käytöstä ei tuomitsisi kukaan.

Elokuvassa ei silti anneta armoa päähenkilölle.  Jos Joe toteuttaa viettiään, hän ei sovellu perheenäidiksi ja on tuomittu itseinhoon­ ja yksinäisyyteen. Jos taas ei, hän jää puolinaiseksi ihmiseksi.

Naiset sekstasivat, miehet kertovat

Molempien elokuvien kohdalla kohu olisi varmasti erilainen, jos kameran takana olisi nainen. Adèlen elämässä lausutaan ehkä totuus: ”Miehen halua on aina kuvattu taiteessa naisen kautta.”

Adèlen ja Joen halua pohditaan elokuvissa kuitenkin monitahoisemmin. Nympho­maniacissa tehdään myös surutta pilkkaa miesten arkkifantasioista: estottomista koulupukuisista tytöistä, jotka valehtelevat olevansa neitsyitä tai saaneensa mieheltä ensimmäisen orgasminsa.

Sen sijaan ranskalaisohjaaja Francois Ozonin Isabelle-elokuvaa vie miehen vietti. Siitä kertoo jo alkukuva, jossa tirkistellään kiikareiden läpi bikineihin pukeutunutta­ Isabellea. Adèlen tavoin elokuva kertoo 17-vuotiaan ranskattaren seksuaalisesta heräämisestä. Isabelle (Marine Vacht) on hyvän perheen tyttö, joka alkaa turruttaa ulkopuolisuuden tunnettaan myymällä itseään.

Elokuvassa ei juuri pohdita tytön syitä teolleen – rahaa hän ei tarvitse, ja
kotona on kaikki hyvin. Isabellen asiakkaat ovat vanhempia miehiä, joista moni käyttää nuorta tyttöä varsin kylmästi.

Isabelle-leffan nimihenkilö haluaa hurmata.

Ozon ei silti tee seksikohtauksista vastenmielisiä tai luotaantyöntäviä vaan hyvin perinteisiä. Hän vielä asettelee nuoren naisen poseeraamaan kliseisen viettelevästi: punaisessa huuli­punassa, tukka pörrössä ja savuke sormien välissä. Kaiken huipuksi erään asiakkaan vaimo haluaa tavata Isabellen ja kertoo tälle fantasioineensa itsekin huoran hommista.

Toisaalta kun seuraa Ranskan presidentin tuoretta suhde­kohua, ei käänne ehkä tunnu ranskalaiskatsojasta yhtä epäuskottavalta kuin suomalaisesta.

Mitä uutta näissä elokuvissa sitten on? Ovathan seksikohtaukset aina vetäneet väkeä valkokankaan ja ruudun ääreen. Suurin ero onkin käsittelytavassa:  perinteisissä elokuvissa yltiöpäisestä seksin harrastamisesta on seurannut  naiselle yleensä jonkinlainen rangaistus. Nykyleffat sen sijaan käsittelevät aihetta jo vähän uskaliaammin. Adèle, Joe ja Isabelle ovat yhtä seksin­himoisia kuin nuoret miehetkin, ja yksiavioisuus voi syödä naisen halua samoin kuin miehenkin. Tai kuten Seligman kuittaa Joelle, joka suree armotonta sekstailuaan: ”Jos sinulla on siivet, miksi et lentäisi?”

Adèlen elämä: osat 1 ja 2 elokuvateattereissa. Nymphomaniac ensi-illassa 7.2. ja Isabelle: nuori & kaunis 21.2.

Lue myös:

Adèlen elämä -kohuelokuvassa upeinta on sen autenttisuus

Tällaista seksiä naiset harrastavat yhä enemmän

Tällaista seksiä on kokeiltava edes kerran – 50 vinkkiä

Leffaseksin vuodet

1965
Jumala loi naisen. Kyltymätöntä Juliettea esitti Brigitte Bardot, josta tuli koko maailman tuntema seksisymboli.

1967
Päiväperho. Catherine Deneuve esittää frigidiä kotirouvaa, joka alkaa työskennellä salaa bordellissa.

1972
Viimeinen tango Pariisissa.
Bernardo Bertoluccin elokuvassa Marlon Brando ja Maria Schneider antautuvat raisuihin seksileikkeihin.

1974
Emmanuelle. Sylvia Kristelin lihallistama Emmanuelle kohautti: onko se
pornoa vai naisen vapautumista?

1980
Sininen laguuni. Brooke Shieldsin sensuelli debyytti herätti kohua myös insesti­syytösten takia, vaikka pääpari oli korkeintaan serkuksia.

1992
Basic Instinct. Paul Verhoevenin jännäri jäi historiaan Sharon Stonen vilautuksen takia.

1999
Eyes Wide Shut. Stanley Kubrickin elokuva pohti avioparin seksielämää. Tom Cruise ja Nicole Kidman olivat oikeasti naimisissa.

2011
Brown Bunny. Indiefilmi muistetaan lähinnä Chloë Sevignyn suu­seksistä. Ja oho, miehen penistäkään ei piilotella.

Tulossa:
Fifty Shades of Grey.  Supersuosittu eroottinen kirja­sarja teki sadomasokismista salonkikelpoista.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.