Kirsi Alm-Siiran mukaan yksi hyvä aikuinen voi pelastaa nuoren. – Hyvä ja turvallinen aikuinen voi olla oma vanhempi, eno, täti, naapuri, opettaja, kaverin vanhempi, siis kuka tahansa, hän muistuttaa. Kuva: Anna Huovinen
Kirsi Alm-Siiran mukaan yksi hyvä aikuinen voi pelastaa nuoren. – Hyvä ja turvallinen aikuinen voi olla oma vanhempi, eno, täti, naapuri, opettaja, kaverin vanhempi, siis kuka tahansa, hän muistuttaa. Kuva: Anna Huovinen

– Näin jälkikäteen ymmärrän, että hänellä oli suuri merkitys siihen, että musta pilvi häipyi päältäni, Nuorten hyväksi -kampanjaan osallistunut Kirsi Alm-Siira kertoo.

Uutisankkuri Kirsi Alm-Siira, 40, jakoi Facebookissa kuvan kapinallisesta nuoruudestaan. Kuvassa Kirsi poseeraa tupakkaa kädessään, ja kuvateksti kertoo, että hän oli tuolloin 16-vuotias lukiolainen, joka oli juuri tullut erotetuksi koulustaan.

”Itsetuntoni oli huono, enkä oikein tuntunut kuuluvan mihinkään. Kemmi paloi ja siideri maistui. Olin lopettanut urheilun ja koulussakin keskityin enemmän kapinoimaan auktoriteettejä vastaan kuin opiskeluun. Minut erotettiin lukiosta, mutta otettiin vielä takaisin, niin että pääsin kirjoituksiin. En ollut tähän pelkkään rööki-siiderielämäänkään pitkään tyytyväinen vaan hakeuduin takaisin kerran jättämiini urheiluporukoihin. Lopulta minun kävi ihan hyvin, toisinkin olisi voinut olla”, Kirsi kirjoittaa Facebookissa.

Potkut lukiosta tulivat pinnaamisen ja tunneilla häiriköimisen takia.

– Minun oli vaikea ottaa neuvoja ja varsinkin käskyjä vastaan. Kettuilin opettajille ja keskityin tekemään heidän työstään vaikeaa. Koko luokka kärsi, ja lopulta rehtori erotti minut. Kävin koulussa vain tenttimässä kurssit, enkä saanut osallistua opetukseen. Kolmannella luokalla pääsin takaisin ja hoidin kirjoitukset ihan kunnialla loppuun, Kirsi kertoo Me Naisille.

Kuvallaan hän haluaa kannustaa muita mukaan MTV:n ja Tukikummit-säätiön Nuorten hyväksi -kampanjaan, jolla kerätään rahaa Kirkon diakoniarahaston avustustyöhön.

 

Miten neuvoisit nuorta, joka on hukassa elämänsä kanssa?

En uskalla lähteä neuvomaan ketään, mutta itseäni kaikkein heikompina hetkinä auttoivat muutamat läheiset ”aikuiskavererit”, jotka jaksoivat kuunnella ajatuksiani ja joille sain purkaa huonoa oloani.

Kerrot urheilun auttaneen sinua. Miksi?

Olen urheillut pienestä asti. Minut kiikutettiin 3-vuotiaana urheilukouluun, ja siitä lähtien liikunta on ollut harrastukseni: mm. tanssi, liikunta, yleisurheilu ja voimistelu. Kapinavaiheen ollessa päällä halusin eroon ”tylsistä” urheilukavereista ja aloin ihannoida paikkakuntani ”pahiksia”. Hain heiltä hyväksyntää kaljoittelemalla ja röökiä vetämällä. En osaa edes sanoa, mikä sai minut takaisin urheilun pariin. Kaipasin ehkä jotain fyysisiä haasteita ja sittenkin vanhoja kavereitani.

Nykyään esiinnyt itsevarman oloisena televisiossa, mutta nuorempana itsetuntosi oli huono. Miten sitä voisi parantaa?

Oma itsetuntoni rakentui suht vahvaksi pikkuhiljaa ilman suurempia juttuja. Luin paljon kirjoja, joista varmasti ammensin jotain omaan elämääni. Ihailin 7 vuotta vanhemman veljeni silloista tyttöystävää, hän kuunteli ja rohkaisi minua. Näin jälkikäteen ymmärrän, että hänellä oli suuri merkitys siihen, että musta pilvi häipyi päältäni.

Voiko kuka tahansa eksyä väärälle polulle?

Tietysti vankka ja turvallinen perusta suojaa monelta. Uskon, silti että kuka tahansa nuori voi joutua väärille poluille, jos ei löydä omaa paikkaansa ja osaansa. Raiteiltaan voi suistaa jokin pieni heikkous tai paha olo. Perhetaustalla on varmasti merkitystä, mutten usko sen olevan mikään automaattinen vakuutus.

Olet kahden lapsen äiti. Uskotko, että voit suojella lapsiasi erehdyksiltä?

Toivon, että lapsilleni muodostuisi hyvä itsetunto ja valoisa asenne elämään. Jonkinlaisen pohjan pystyn heille varmasti tarjoamaan, mutta toisaalta pelkään sitä, mihin he päättävät energiansa laittaa. Onnekseni he eivät ole luonteeltaan aivan kaltaisiani, joten ehkä heidän murrosikänsäkin on erilainen. Molemmat vaikuttavat myös äitiään fiksummilta tapauksilta.

Lue myös:

Suomi-julkkiset jakoivat nuoruuskuvansa – tältä he näyttivät

Teiniäidit-sarjan Elina, 18, katuu rankkaa nuoruuttaan: "Olisi pitänyt jättää viiltelemättä"

Suvi Teräsniska: "Minulta on jäänyt nuoruus elämättä"

Vappu Pimiän villi teini-ikä: Opettaja asensi luokkaan salaa videokameran

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti