Kasvispainotteiseksi menee, kun päivän aikana saa nauttia vaivaiset 500 kcal. Kuvat Shutterstock
Kasvispainotteiseksi menee, kun päivän aikana saa nauttia vaivaiset 500 kcal. Kuvat Shutterstock

Osaviikkopaasto on uusi trendidieetti, jonka luvataan kaventavan vyötäröä ja parantavan terveyttä. Ravitsemusasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin varauksella.

The Fast Diet eli osaviikkopaasto on tämän hetken kuumin dieettivillitys. Sen idea on oikeastaan sama kuin hedelmäpäivissä, joita pidettiin 80-luvulla.

Osaviikkopaaston uudesta tulemisesta on vastuussa brittiläinen terveystoimittaja Michael Mosley, jonka viimevuotisen tv-ohjelman ja kirjan jäljiltä puoli läntistä maailmaa on kuulemma hurahtanut trendi­dieettiin.

Dieetti toimii niin, että viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti ja kahtena päivänä vain 500 kilokalorin verran ruokaa. Tuloksena painon pitäisi pudota ja veriarvojen parantua.

Nälkä kasvaa syömättä?

Dieetin jujuna on se, että kun pitää kunnon taukoja syömisen välillä ja päästää olon välillä nälän puolelle, haima ei eritä jatkuvasti insuliinia. Elimistö lepää ja rasvaa palaa. Mutta onkohan dieetti oikeasti­ niin mahtava juttu?

Ravitsemus­terapeutit Reijo Laatikainen ja Anu Kosonen eivät ole ihan varmoja. Kumpikin on kyllä sitä mieltä, että on hyvä, jos viikoittainen kalorimäärä vähenee. Silloin ihminen laihtuu ja veriarvotkin kohenevat. Parin päivän ankeilu viikossa ei myöskään ole terveelle ihmiselle vaarallista. Mutta:

– Minusta paastohommassa on liikaa hypetystä. Kuinka hyvin tällaista dieettiä jaksaa noudattaa? Epäilen, että joillakin nälkä kasvaa paastopäivinä hallitsemattomaksi tai muuten koko homma alkaa korpeamaan, Reijo Laatikainen pohtii.

Anu Kososen mielestä ihmiselle tosiaan tekee hyvää olla välillä nälkäinen. Silti pitää olla rehellinen: kaksi paastopäivää eivät tehoa, jos syö säästyneet 3000 kaloria viikonloppuna takaisin.

– Osaviikkopaasto voisi sopia esimerkiksi toimistotyöläisille, jotka eivät liiku paljon. Itse en pystyisi paastopäivinä ajattelemaan iltapäivästä muuta kuin ruokaa, odottaisin vain nukkumaanmenoa, Kosonen sanoo.

Kaksi naista testasi trendidieettiä kuukauden ajan. Vatsa litistyi ja kolesteroliarvot pienenivät, mutta millainen fiilis sellerin järsimisestä jäi? Lue juttu Me Naisten numerosta 20/2013.

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti