Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Oletko perustamassa blogia Me Naisten sivuille? Luethan ensin ohjeet tästä. Usein kysyttyihin kysymyksiin löydät vastaukset tästä artikkelista.

Rajoittaako Me Naiset jotenkin lukijoiden blogien aihepiirejä?

Ei, mutta rasistiset tai muuta vihapuhetta sisältävät blogit saavat häädön. Jos havaitset tällaista aineistoa, kerro siitä tässä. Me Naiset haluaa olla rakentavan keskustelun areena.

Miten siirrän vanhan blogini Me Naisten alustalle?

Valitettavasti se täytyy toistaiseksi tehdä käsin kopioimalla jokainen artikkeli. Jos vanhassa blogissasi on paljon materiaalia, kannattaa ehkä vain laittaa uuteen blogiin linkki vanhaan.

Olen luonut blogin, mutta sitä ei näe blogisivuston Omat blogit -listauksessa. Miksi ei?

Listauksessa näkyvät vain ne bloggaajat, jotka ovat ladanneet itselleen profiilikuvan. Ohjeet löydät täältä.

Saitti tökkii enkä näe kaikkia kuvia. Mistä on kyse?

Kokeile vaihtaa selainta. Chrome, Firefox ja Safari toimivat hyvin, mutta varsinkin IE-selaimen vanhat versiot kiukuttelevat joskus.

En halua postauksiini kuvia. Onko niitä pakko laittaa?

On hyvä ladata postaukseen aina pääkuva, jotta se nouseen uusimpien kirjoitusten listaukseen. Piilota pääkuva -valinnalla voit kuitenkin piilottaa kuvan postauksestasi. Tässä tapauksessa lisää pääkuva kuten yllä neuvotaan ja ruksaa sen jälkeen kohta Piilota pääkuva bloginäkymässä. Silloin pääkuva näkyy vain listauksessa.

Olen liittänyt blogiini kuvan, mutta se ei näy blogilistauksessa. Miksi ei?

Todennäköisesti olet lisännyt sen tekstikenttään. Lisää pääkuva Media-kentästä (merkitty alakuvassa keltaisella). Silloin se tulee näkyviin blogilistauksissa.

Muut kuvat voit sijoittaa tekstin joukkoon. Huom! Älä raahaa niitä, vaikka se jollakin selaimilla onnistuukin. Varmimmin kuvan lisäys onnistuu ylärivin kuvakkeesta (merkitty alakuvassa keltaisella).

Olen lisännyt postaukseeni kuvan, mutta se ei näy postauksessa. Miksi?

Olet todennäköisesti ruksannut kohda Piilota pääkuva bloginäkymässä (katso edellinen vastaus). Silloin kuva ei näy postauksessa vaan vain blogilistauksessa. Ota ruksi pois ja talleta postaus. Nyt kuvan pitäisi näkyä.

Lisäsin postaukseen monta kuvaa, mutta niistä näkyy vain yksi. Missä vika?

Olet todennäköisesti lisännyt ne kaikki pääkuvan paikalle. Silloin niistä muodostuu kuvakaruselli. Kuvakaruselli voi olla kiva elementti, joten ongelmaa ei välttämättä ole. Jos kuitenkin haluat, että kuvat ovat tekstin seassa ja alekkain, lisää vain yksi kuva pääkuvaksi Media-laatikosta ja loput yllä olevan ohjeen mukaan.

Löysin netistä tosi hyvän kuvan, joka sopisi postaukseeni täydellisesti. Voinko käyttää sitä?

Et ilman kuvan ottajan lupaa etkä lähdettä mainitsematta. Varminta on käyttää vain omia kuvia. Välttämättä postaus ei tarvitse kuvaa lainkaan. Katso ohje yllä.

Mikseivät lukijat kommentoi?

Ethän ole ruksannut blogia luodessasi käyttöön toimintoa Esimoderointi päällä ja sitten unohtanut käydä hyväksymässä kommentit? Tarkista asia blogin asetuksista.  Lähtökohtaisesti kannattaa sallia kommentointi. Jos saat asiatonta palautetta, voit aina käydä laittamassa esimoderoinnin päälle.

Kirjoitin blogipostauksen ja tallensin sen, mutta se hävisi taivaan tuuliin. Mistä voin etsiä sitä?

Profiilikuvasi alla on lista toimenpiteistä (katso kuva alla). Valitse Blogikirjoitukset ja saat näkyviin listan kaikista postauksistasi ja pääset muokkaamaan niitä. Ellei postaus löydy sieltä, olet todennäköisesti sittenkin unohtanut tallentaa sen.

Julkaisin postauksen, jota nyt kadun. Mitä teen?

Virheet kannattaa aina korjata! Etsi postaus Blogikirjoitukset-valikosta ja muokaa sitä. On hyvän tavan mukaista kertoa muokkauksesta postauksen lopussa.

Jos haluat kokonaan poistaa postauksen, valitse taas Blogikirjoitukset, avaa postaus ja valitse oikeasta alanurkasta löytyvä Poista-toiminto. Poistoa ei voi perua, joten olethan varma asiastasi!

Miten saan itselleni viestin blogiini tulleista kommenteista?

Tätä kehitetään parhaillaan. Sitä odotellessa löydät kaiken tarpeellisen Oma käyttäjätilini -sivulta (löydät sen ylänavin hahmokuvaa klikkamalla). Sinne kertyvät tiedot muun muassa muiden kommenteista sinun postauksiisi.

Oho! Blogiini on kertynyt miljoona tagia, mikä näyttää hölmöltä. Miten saan niitä harvennettua?

Poistamalla niitä yhdestä postauksesta kerrallaan. Sori!

Muutin mieltäni enkä haluakaan pitää blogia. Miten saan luomani blogin poistettua?

Luodun blogin voi poistaa vain ylläpito. Lähetä viesti toimitukselle tästä.

Mistä näen blogini kävijämäärät ja liikenteen lähteen?

Kehitämme asiaa parhaillaan ja tiedotamme siitä blogistejamme tuota pikaa.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Kirjoita kysymyksesi kommenttikenttään alla tai lähetä sähköpostia.

Koulujärjestelmä sortaa poikia, koska hoivaleikkejä leikkineet naisopettajat yrittävät heidän pään sisään, kirjoitti kasvatustieteen tohtori. Kysyimme, mistä ihmeestä on kyse.

Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujala otti tänään kärkkäästi kantaa suomalaiseen koulujärjestelmään mielipidekirjoituksessaan, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.  Kujala kirjoitti näin: ”Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Partik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa.”

Ja jatkoi:

”Poikien pään sisään yrittävät opettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan. On mahdoton yhdistelmä onnistua kohtaamaan lukemisesta kiinnostumaton poika Neiti Etsivä -positiosta.”

Kirjoituksen alla Kujalan kannanottoa sekä kiiteltiin että kritisoitiin. Osan mukaan Jukan kirjoitus kiteytti hyvin suomalaisen peruskoulutuksen ongelman. Toisten mielestä Kujala menee kirjoituksessaan kuitenkin ihan liian pitkälle.

Kritisoijien mukaan Kujalan näkemys on voimakas yleistys, joka ei pidä paikkaansa. Kommentoijat toteavat, että kirjoitus myös syyllistää naisopettajia ja sysää vastuun poikien heikommasta peruskoulumenestyksestä naisopettajien harteille.

Onko Kujala oikeasti sitä mieltä, että naisopettajista ei ole opettamaan poikia? Ovatko poikien haasteet koulumaailmassa hänen mielestään naisopettajien vika? Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on minkään kanssa?

Soitimme Jukalle ja kysyimme.

Jukka Kujala, mitä yritit kirjoituksellasi sanoa?

”Halusin kirjoituksellani kiinnittää huomion siihen, että tällä hetkellä koulumaailmassa poikien kohtaaminen on vaikeaa. Yksi syy siihen on se, että opettajakunta on voimakkaasti tietynlaista.

Tällä hetkellä valtaosa opettajista on naispuolisia huippumenestyjiä. Heiltä puuttuu epäonnistumisen kokemukset ja ymmärrys siitä, millaista on olla kasvava poika. Heillä ei ole kosketuspintaa siihen, millaista on olla esimerkiksi heikosti menestynyt tai vaikean sosiaalisen taustan reunoilla oleva kaveri. Se heijastuu myös heidän asenteisiinsa ja ylipäätään siihen, miten opetus järjestetään.

”Kirjoituksessani on läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia.”

Kirjoitukseni oli piikikäs ja kärjistävä. Samalla siinä on kuitenkin läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia – eikä tyttöjäkään – koska heitä opettavat ihmiset ovat kaikki niin samanlaisia ja katsovat maailmaa samanlaisten lasien läpi.”

Kirjoituksessasi toteat, että tällä hetkellä ”poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset”. Miten seisaallaan pissaamisella on mitään tekemistä opettajan pätevyyden kanssa?

”Seisaaltaan pissaaminen on kirjoituksessani ronski kielikuva. Sen tarkoituksena ei ole kritisoida naisopettajia, vaan kiinnittää huomio siihen, että kouluihin tarvitaan monipuolisemmin ihmisiä, jotka tarkastelevat maailmaa erilaisista näkökulmista. Kirjoituksessani en ota kantaa naisten pedagogisiin taitoihin ja kykyyn opettaa vaan siihen, että asioita pitäisi osata katsoa useammasta maailmasta.

Kirjoituksesi voi tulkita syyllistävän naisopettajia. Oliko se tarkoituksesi?

”Ei. Sukupuolella ei ole mitään väliä siinä, kuinka hyvä opettaja on. Siihen olisi kuitenkin kaikkien syytä keskittyä, että poikalapset otetaan paremmin huomioon. On erilaista olla pieni poika kuin pieni tyttö.

”Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda opettajakoulutukseen.”

Myös opettajakoulutuksen pitäisi herätä tähän kysymykseen. Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda koulutukseen. Se tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kaikkien haasteet tasapuolisesti – myös niiden, jotka ovat jotain muuta sukupuolta kuin tyttöjä ja poikia.”

Miten tämän koulumaailmaan liittyvän ongelman voisi mielestäsi korjata?

”Tällä hetkellä Suomessa on yksi peruskoulujärjestelmä eikä juurikaan yksityisiä kouluja. Haluaisin nähdä niitä enemmän. Niissä kouluissa jokaiselle voitaisiin tarjota yksilöllistä opetusta ja vaihtoehtoisia polkuja, jottei kukaan putoa kelkasta sen takia, että koulujärjestelmä ei tue oikealla tavalla.” 

Agatha Christien dekkariin perustuvassa uutuuselokuvassa Idän pikajunan arvoitus on vanhan ajan glamouria.

Vuonna 1934 Istanbulista Euroopan halki Lontooseen matkaavassa Idän pikajunassa tapahtuu murha. Uhri on liikemiehenä esiintyvä gangsteri Samuel Ratchett (Johnny Depp). Onneksi junan kyydissä on myös belgialainen mestarietsivä Hercule Poirot, jonka pienet harmaat aivosolut ratkaisevat arvoituksen kuin arvoituksen.

Agatha Christien vuonna 1934 ilmestynyt dekkari Idän pikajunan arvoitus on klassikko. Brittiohjaaja Kenneth Branagh on ohjannut siitä elegantin version, jonka tuuheaviiksisen päähenkilön roolin hän on varannut itselleen. Juna on lastattu tähdillä. Penélope Cruz on kiihkouskovainen lähetyssaarnaaja, Michelle Pfeiffer aviomiestä metsästävä vamppi ja Judi Dench venäläinen ruhtinatar.

1930-luvulla junamatkustamisessa oli vielä glamouria, sillä se oli vain rikkaan yläluokan huvia. Branagh on ymmärtänyt tämän ja se näkyy pienimmissäkin yksityiskohdissa. Yhdessä kohtauksessa tarjoilija asettelee junan ravintolavaunun valkoiset pöytäliinat huolellisesti paikalleen ja mittaa jokaisen astian paikan viivoittimella.

Ajankuva on muutenkin kohdillaan. Puvustus on ylellinen. Oscar-palkittu puvustaja Alexandra Byrne ylittää itsensä. Kuvaaja Haris Zambarloukos kuvaa maisemia niin nostalgisissa väreissä, että ne ovat kuin suoraan klassisista Hollywood-elokuvista 1940-luvulta.

Jatko-osaa pedataan jo. Elokuvan lopussa Poirot suuntaa Egyptiin tutkimaan Niilin-risteilyllä tapahtunutta murhaa. Kyseinen kuolemantapaus viittaa tietysti Christien vuonna 1937 ilmestyneeseen dekkariin Kuolema Niilillä.

Idän pikajunan arvoitus ***