Sinä pystyt siihen – kunhan mietit, millaisia esteitä eteesi voi tulla. Kuva: Shutterstock
Sinä pystyt siihen – kunhan mietit, millaisia esteitä eteesi voi tulla. Kuva: Shutterstock

Haaveilun sijaan tavoitteisiin kannattaa suhtautua realistisesti.

Hyvin se menee, kun vaan pidät lipun korkealla ja luotat itseesi! Asioilla on tapana järjestyä!

Joopa joo. Positiivista ajattelua tuputetaan joka tuutista, mutta peruspessimistin mieltä lämmittävät näytöt siitä, että itse asiassa toiveiden ja unelmien ajattelu saattaa haitata niiden saavuttamista.


Science of Usin
mukaan se, että unelmissaan piehtarointiin käyttää paljon aikaa, johtaa todennäköisesti siihen, että homma myös jää haaveiluksi, eikä tavoitteiden saavuttamiseksi sitten teekään tarpeeksi töitä.

Psykologi Gabriele Oettingen on tutkinut tavoitteiden saavuttamista ja ajattelun vaikutusta siihen.
New York Timesissa
hän kirjoittaa tutkimuksestaan, jossa hän pyysi ylipainoisia, laihdutusohjelmaan ilmoittautuneita naisia kuvittelemaan erilaisia tulevaisuudennäkymiä. Toinen ryhmä ajatteli, miten he ovat laihtuneet ja saavuttaneet tavoitteensa, toista ryhmää pyydettiin kuvittelemaan tilanteita, joissa dieetistä luistaminen houkuttelisi.

Vuoden päästä katsottiin, miten naiset olivat pärjänneet laihdutusurakassaan. Tulokset olivat hämmentäviä: ne, jotka ajattelivat tulevasta kaikkein positiivisimmin, olivat laihtuneet kaikkein vähiten.

Miten niihin tavoitteisiinsa sitte pääsee? Esimerkiksi Gabrielen kehittelemän nelivaiheisen suunnitelman avulla. Hän esitteli sen hiljaittain
Psychology Podcastissa
. Tarvitsee vain muistaa neljä kirjainta: WOOP eli wish, outcome, obstacles ja plan.

1. Wish eli toive

Ota joku toiveistasi lähempään tutkailuun. Mitä todella haluat? Tavoite voi olla elämän mullistava uudenvuodenlupaus tai sitten jokin pienempi: pääasia, että se on konkreettinen ja todella haluat sitä. Se voi olla vaikka maratonin juokseminen tai kasvisten syömisen lisääminen. Tavoitteesta kannattaa muistuttaa itseään joka aamu.

2. Outcome eli lopputulos

Kun tavoite on kirkkaana mielessäsi, kysy itseltäsi: ”Jos tavoitteeni toteutuu, mikä on sen paras mahdollinen lopputulos?” Tässä vaiheessa saat vielä uppoutua haaveisiisi ja mukana saa olla ripaus positiivista ajatteluakin.

3. Obstacles eli esteet

Positiiviset haaveilijat lopettavat yleensä tässä vaiheessa. Onnistuakseen pitäisi kuitenkin palata unelmista takaisin maan pinnalle.

– Ajattele sitten, mitkä asiat estävät sinua saavuttamasta toivettasi, haluttua lopputulosta? Oettingen neuvoo.

4. Plan eli suunnitelma

–  Kun olet kuvitellut esteen, ymmärrät mitä tarvitaan, jotta pääset sen yli, Oettingen jatkaa.

Tässä vaiheessa tulisi tehdä suunnitelma. Jos este todella tulee vastaan, tiedät jo valmiiksi, kuinka toimia – ja pääset tyytyväisenä jatkamaan matkaasi kohti tavoitetta.

Sitten vain kohti onnistumisia. Woop woop!

Lue myös:


Etkö saa unta? Ajattelet vääriä asioita!


Tämä yksi asia kertoo, kestääkö avioliitto vai ei


Elastinen: ”Minulla on 2–3 huonoa päivää vuodessa”

Uutuusdokumentissa Ennen rikosta pohditaan, millainen on maailma, jossa rikostentorjuntaan valjastetaan algoritmit.

IS TV-LEHTI: Tieteiskirjailija Philip K. Dickin novelliin perustuvassa scifitrillerissä Minority Report (2002) on kutkuttava ja vähän pelottavakin tulevaisuusvisio: vuoden 2056 Washington D.C.:ssä viranomaisilla on käytössään teknologiaa, jonka avulla rikoksia voidaan ehkäistä. Selvännäkijöiden avulla poliisit saavat videoetiäisiä tulevista rikoksia.

Steven Spielbergin ohjaaman elokuvan tulevaisuus ei ole pelkkää kaukaista spekulaatiota, vaan tavallaan jo todellisuutta.

Matthias Heederin ja Monika Hielscherin ohjaama dokumentti Ennen rikosta (2017) osoittaa, kuinka ennakoivaa rikoksentorjuntaa on tehty jo vuosia, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Selvännäkijöiden sijaan tehtävään on valjastettu algoritmit. Siis samat mekanismit, joiden avulla verkkokaupat tarjoavat ostoskäyttäytymisen perusteella lisää shoppailtavaa ja Spotify ehdottaa kuunteluhistorian pohjalta sopivaa musiikkia.

Niin sanotulle kuumalle listalle päätyivät ihmiset, joilla oli poikkeuksellisen korkea riski joko tehdä rikos tai joutua sen uhriksi.

Dokumentti poimii esimerkkejä niin Yhdysvalloista kuin Euroopasta. Chicagossa poliisi otti muutama vuosi sitten käyttöön järjestelmän, jossa algoritmit raakkasivat kaupunginväestöstä 400 henkilön listan. Niin sanotulle kuumalle listalle päätyivät ihmiset, joilla oli poikkeuksellisen korkea riski joko tehdä rikos tai joutua sen uhriksi.

Riskiprosentti laskettiin muun muassa rikoshistorian, kontaktien ja asuinpaikan perusteella. Heitä poliisi valvoo tiukasti.

Internet, sosiaalinen media ja älylaitteet ovat tuoneet oman lisänsä potentiaalisten rikollisten ja uhrien profilointiin. Ihmiset luovuttavat nettiarjessaan jatkuvasti yksityisiä tietoja itsestään, ja teknologiajätit tekevät kauppaa tietoja kaipaavien kanssa. Dokumentissa esitellyt virkavallan käyttämät järjestelmät käyttävät hyväkseen muun muassa sosiaalisen median tietoja.

Ongelmilta ei voi välttyä, kun yritetään nähdä tulevaisuuteen.

Spielbergin jännärin koukku on siinä, että rikosten ennaltaehkäisyyn käytetyt keinot ja tulokset asetetaan kyseenalaisiksi. Entä jos näyt eivät pidäkään paikkaansa? Elokuvassa Tom Cruisen esittämä poliisi joutuu itse syytetyksi murhasta, jota ei ole tehnyt ja jonka uhria ei ole koskaan tavannut.

Chicagolainen Robert McDaniel löysi itsensä poliisin kuumalta listalta lähinnä sen takia, että hänen ystävänsä joutui henkirikoksen uhriksi.

Saman ongelman ympärillä pyörii myös Ennen rikosta -dokumentti. Esimerkiksi chicagolainen Robert McDaniel löysi itsensä poliisin kuumalta listalta lähinnä sen takia, että hänen ystävänsä joutui henkirikoksen uhriksi.

Algoritmien tarjoamat vastaukset perustuvat kerättyyn dataan ja syötettyihin tietoihin, jotka saattavat jo lähtökohtaisesti vääristää tuloksia. Esimerkiksi vähemmistöjen osuus poliisien listoilla painottuu huomattavasti. Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei numeroita ymmärtävä tietokone käsitä rikosten taustalla vaikuttavia sosiaalisia syitä.

Dokumenttiprojekti: Ennen rikosta, TV1 klo 21.30

Voi noita mussukoita! Ruotsalaiset voittivat taas ja antoivat lapsekkaan riemunsa näkyä.

Muistatko, kun Ruotsin voitokas jääkiekkojoukkue tapasi viime vuonna pikkuprinssi Oscarin?

Jotain lapsenriemusta lienee tarttunut Tre Kronorin puseroon, sillä osa eilen illalla maailmanmestaruuden napanneesta joukkueesta juhli voittoaan heittäytymällä selälleen konfettisateen peittämälle jäälle.

Ja jos siihen kerran annetaan mahdollisuus, niin kukapa ei tekisi konfettienkeleitä jäähallissa?

Ainakin hyökkääjä Filip Forsberg antoi riemunsa näkyä.

Expressenin mukaan kultakonfetit villitsivät ainakin hyökkääjä Rickard Rakellin sekä puolustaja Hampus Lindholmin.

– Ei kultaenkeleitä usein pääse tekemään, Lindholm kommentoi ilonpitoaan lehdelle.

Hyökkääjä Jacob de la Rose tuuletti voittoa heittäytymällä polviliukuun.

Toki heti voiton jälkeen nähtiin myös perinteinen kasamuodostelma.

Onnea, Ruotsi!