”Sanokaa jeee!” Tupperwaren tukkuri Kati Klinga lukee tuoreita myyntilukuja konsulenteille ja tiiminjohtajille. Kuvat Panu Pälviä
”Sanokaa jeee!” Tupperwaren tukkuri Kati Klinga lukee tuoreita myyntilukuja konsulenteille ja tiiminjohtajille. Kuvat Panu Pälviä
Tupper-kansa bilettää tyylillä. Tiiminjohtajien 
iltapukukekkerit pidettiin helmikuussa Vantaalla. Kati (oik.) juhli mm. Annika Skogsbergin 
(vieressä) kanssa.
Tupper-kansa bilettää tyylillä. Tiiminjohtajien iltapukukekkerit pidettiin helmikuussa Vantaalla. Kati (oik.) juhli mm. Annika Skogsbergin (vieressä) kanssa.
Anja-Kaarina 
Nurmio, Raija 
Engberg ja Minna Jussila etsivät 
Perfect Home -kuvastosta jotain uutta ja kivaa kotiin.
Anja-Kaarina Nurmio, Raija Engberg ja Minna Jussila etsivät Perfect Home -kuvastosta jotain uutta ja kivaa kotiin.
Laura (oik.) on tyytyväinen kutsujen saldoon. Naisten mukaan lähtee ja yhtä ja toista.
Laura (oik.) on tyytyväinen kutsujen saldoon. Naisten mukaan lähtee ja yhtä ja toista.
Terhi Pihlaja (tuolissa) päästi Oriflame-edustaja Kirsi Vikmanin pitämään luokseen Wellness-illan.
Terhi Pihlaja (tuolissa) päästi Oriflame-edustaja Kirsi Vikmanin pitämään luokseen Wellness-illan.

Lahjoja, matkoja ja iltapukujuhlia. Suoramarkkinointiin hurahtaneet vaalivat mielellään mieli­kuvaa glamourista, elämänmuutoksesta, kevyestä työstä ja helposta rahasta. Sellaistako se on?

Herkkuhissistä se lähti. Pyöreässä, kaksikerroksisessa astiassa säilytettiin suolakurkkuja. Kun niitä halusi syödä, rasian ensimmäinen kerros nostettiin ylös niin, että suolaliemi jäi alempaan kerrokseen. Astian keskellä oli kolo pinseteille, joilla kurkut poimittiin suuhun.

22-vuotias Kati Klinga oli myyty. Tupperwaren herkkuhissi oli jotain niin nerokasta, että hän tahtoi yrityksen konsulentiksi.

Tupperware on yksi maailman tunnetuimmista yrityksistä, jonka tuotteita voi ostaa vain kotikutsuilta. Tavalliset perheenemännät pitävät niitä toisilleen. Vaikka nykyään kaiken voi ostaa kaupasta tai tilata netistä, kotikutsuilla myydään myös paljon muuta: meikkejä, sisustustavaraa, pesuaineita, vaatteita, jopa seksileluja.

Pelkästään Tupperwarella on noin miljoona konsulenttia yli sadassa maassa, valtaosa heistä naisia. Mikä vetää yrittämään tällä tavalla? Voiko puuhalla oikeasti tienata – vai onko motiivi sittenkin jokin ihan muu kuin raha?

Glamouria ja bling blingiä

Haaveiletko tulevaisuudesta, jolloin voit viettää enemmän aikaa perheesi kanssa?  Paremmasta taloudellisesta tulevaisuudesta? Hyvin järjestetystä keittiöstä? Saa sellainen elämä, jonka olet ansainnut! 

Tupperware houkuttelee uusia konsulentteja riveihinsä komealta kuulostavilla lupauksilla. Helmikuisena maanantai-iltana Tupperwaren Lahden-tukussa onkin kova meininki. Mankassa pauhaa Safri Duon Africa, ja Kati Klinga pyörii korokkeella kuin väkkärä. Välillä hän pienentää volyymia ja huutaa:

– Arvatkaa paljonko myynti on ollut kuluneella viikolla? Jeeee! Nyt mä sanon jeeee! Wuhuuu!

Katosta roikkuu koristeita, joissa lukee Tupperwaren hengennostatuslauseita kuten Yes! We Can Can! Kyllä! Me pystymme! Tai Tupperware, Changing Lives. Kymmenkunta Tupperware-konsulenttia istuu muovituoleilla ja katselee ujoina kengänkärkiään. He ovat tarttuneet Tupperwaren lupaukseen paremmasta tulevaisuudesta, mutta innostuksessa he eivät ole vielä päässeet ihan Katin tasolle.

Porukkaan tulee eloa vasta, kun kokenut konsulentti Eija Lyttinen näyttää, miten saadaan myytyä Easy Delight -vuoka, jossa voi tehdä munakkaan mikrossa kolmessa minuutissa. 

Eija höystää esittelyään munavitseillä, ja ryhmä tytisee naurusta.

Neljässätoista vuodessa pienestä sivubisneksestä on kasvanut heinolalaiselle Katille täysipäiväinen työ: hän on Tupperwaren maahantuoja ja vetää Lahden-tukkua. Joka maanantai Kati pitää alueensa tiiminjohtajille ja konsulenteille parin tunnin "piristysruiskeen", jonka aikana käydään läpi menneen ja tulevan viikon tärkeät asiat, kampanjat ja myyntihaasteet, joita riittää. On viikkohaasteita, suurhaasteita, tohinaviikkoja, erilaisia aktiviteetteja. Niistä voi saada palkinnoiksi alennuksia Tupperwaren omista tuotteista tai lahjoja – vaatteita, leluja, kodin elektroniikkaa, jopa matkoja.

Tuotepalkinnot olivat syy siihen, miksi Kati aikoinaan koukuttui Tupperwareen.

– Olen tyypillinen nainen: rakastan lahjoja! Kotona on vaikea katsoa ympärilleen ja löytää tavaraa, jota en olisi saanut Tupperwaren kautta. Olen saanut cd-­tornin, playstationin, minkkishaalin, bling bling -koruja... Enkä olisi ikinä elämässäni uskonut pääseväni Las Vegasiin!

Kolme viikkoa myöhemmin Kati huutaa "jeeeeee" lentokenttähotellin ravintolassa Vantaalla, kun hänen tukkunsa konsulentti palkitaan korusetillä kahdenkymmenen vuoden urasta Tupperwaressa. Katin hiukset on väkerretty ampiaispesää muistuttavaksi nutturaksi, hänellä on tumma silmämeikki ja uusi, tätä iltaa varten hankittu iltapuku.

Tässä on toinen syy, joka Tupper­waressa houkutteli Katia: se toi hänen elämäänsä ripauksen glamouria.

Hotelliin on kokoontunut Tupper-kansaa ympäri Suomen. Päivä on istuttu koulutuksessa, mutta nyt ollaan iltagaalassa. Coverbändi vetää Jenni Vartiaisen Missä muruseni on, ja tarjoilijat kantavat pöytään sisäfileetä punaviinikastikkeella.

Tupperware-uran myötä Katin komeroon on kertynyt jo useita iltapukuja, sillä juhlaviin illallisiin päättyvät koulutukset ovat osa yrityksen toimintaa. Tämänpäiväiset juhlat on tarkoitettu tiiminvetäjille ja tukkureille. Tiiminvetäjäksi pääsee, kun saa värvättyä vähintään kolme uutta konsulenttia. Silloin voi päästä ansaitsemaan taas himpun verran paremmin, koska saa tiiminhoitokorvauksen ja osan oman tiiminsä myynnistä.

Kerran vuodessa pidetään vuosijuhla, jubilee, jonne ovat tervetulleita tavalliset konsulentitkin. Ne ovat Tupperware-kansan Linnan juhlat, ja sinne tulee konsulentteja myös muista Pohjoismaista.

Täydellinen koti

Tuote-esittelijän työ on hauskaa, sosiaalista ja mahdollistaa hyvät lisäansiot. Mahtava aloituspaketti, joka sisältää laajan valikoiman ylellisiä Perfect Home -tuotteita! Kaksi mahtavaa matkaa vuodessa, joihin sinulla on mahdollisuus päästä!

Sunnuntaiaamuna Hausjärven Monnissa monessa kodissa nukutaan vielä, mutta Laura Kuittisen omakotitalossa järjestetään kiireellä brunssipöytää. Laura on nukkunut pommiin, sillä nelikuinen Ida-tytär valvotti yöllä.

Pöytään on katettu sulhaspiirakoita, täytettyjä tuulihattuja, mangomoussekakkua ja hedelmäboolia. Laura on Perfect Home -edustaja ja myy sisustustavaraa: koriste esineitä, valokuvakehyksiä, astioita ja tekstiilejä. Kaikkea tuikitarpeellista ja ihanaa, mitä tarvitaan täydellisen kodin rakentamiseen.

– Minähän en mitään muovikippoja myy. Olen vähän harakka, aina tykännyt kaikesta kauniista, Laura naurahtaa.

Pankissa työskentelevä Laura on virallisesti äitiyslomalla, mutta sunnuntaisin tehdyt työt eivät syö äitiyspäivärahaa. Laura ei ole ollut ainakaan vielä mahtavilla ulkomaanmatkoilla, eivätkä tienestitkään huimaa päätä. Y-tunnuksen Laura joutuu kuitenkin pian hankkimaan. Sen tarvitsee, kun myynti ylittää 8 500 euroa.

– Halusin pysyä työelämässä mukana myös äitiysloman aikana. Tämä oli turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä. Mutta aika nappikauppaahan tämä on ollut, siitä pitää huolen myös verottaja, hän manailee.

– Mietin ensin Meandi-lastenvaatteita, mutta ystävättäreni myi jo niitä. Ideana on kuitenkin hyödyntää omaa tuttavapiiriä. Ei olisi ollut järkeä lähteä kilpailemaan samoista asiakkaista.

Sisustustavara tuntui omalta jutulta siksikin, että Lauran koti on kuin suoraan Perfect Home -katalogista: valkoista, beigeä ja harmaata. Kohta Lauran täydellisessä olohuoneessa istuu joukko naisia, ystäviä, naapureita, entisiä työ­kavereita, selaamassa hartaina Perfect Home -esitettä. Kuuluu vain satunnaisia huokauksia. Oih. Ihanaa. Wautsi.

Nämä ovat samalla emännänhakukutsut. Laura toivoo, että kutsuttujen joukosta löytyisi joku, joka päästäisi hänet luokseen pitämään seuraavan esittelyn. Lauran työkaveri Parvathi Willberg rikkoo hiljaisuuden.

– Siis tää on niiiin ihana! Mutta olen vähän niin kuin kehystenostokiellossa.

Parvathi näyttää valokuvakehystä, jossa on teksti The Ones You Love Are Life's Most Precious Gifts. Rakkaasi ovat elämän suurimpia lahjoja. Parvathi on mennyt juuri naimisiin, joten teksti jotenkin puhuttelee häntä juuri nyt.

– Mutta kyllähän hääkuville täytyy saada kehykset, hän tuumii.

Ostopäätös on jo selvästi kehittymässä hänen päässään. Tässä piilee kotikutsujen nerokkuus: tilaisuuksissa luodaan tarpeita, jota ei ennen kutsuille tuloa ollut. Ei Anja-Kaarina Nurmiokaan tiennyt tarvitsevansa narun päässä killuvia pieniä posliinisydämiä, mutta nyt paketti sellaisia näyttäisi olevan lähtemässä hänen mukaansa. Yhtäkkiä esineet vain alkavat himottaa, vaikka huusholli olisi jo ennestään täynnä kaikenlaista.

– Totuushan on, että yleensä emäntä ostaa eniten, Laura paljastaa.

– Kun asettelen esineet nätisti paikoilleen hänen kotiinsa, hän huomaa, miten nätiltä maljakko näyttäisi just tuossa. 

Ja kun suu on täynnä moussekakkua, voi alkaa myös tuntua siltä, että kutsuilta ei kehtaa lähteä ostamatta mitään.

Vaatii pokkaa

Pakkomyyntiä ja tuputtamista. Sen Kati Klingakin saa usein kuulla. Tuollaiset puheet ärsyttävät häntä.

– Kutsuille tullaan vapaaehtoisesti, ja ihan vapaaehtoisesti jokainen ostopäätöksen tekee.

Mutta kyllä Katikin muistaa, että alkuun pääseminen vaati pokkaa. Oma äiti oli ensimmäinen, jonka luona hän piti esittelyn.

– Kyllä se aluksi nolotti, mutta ujous piti vain voittaa. Kun näin puolitutun kadulla, kerroin että mulla on uusi harrastus, voinko tulla luoksesi kokeilemaan. Aika harvoin kukaan sanoi ei. Tätä ei voi tehdä, jos ei ole sosiaalinen ja sanavalmis.

Kati on. Ja muutenkin aktiivinen ja reipas ihminen. Jotenkin ei yhtään yllätä, että entinen partiolainen!

Maanantaitapaamisissaan Kati muistuttaa konsulentteja aina siitä, että jokaiselta uudelta ihmiseltä on kysyttävä, voiko hänen luokseen tulla pitämään esittelyn.

– Yhtään emäntää ei ole varaa päästää karkuun, Kati pauhaa kokouksessa.

Sen lisäksi mukaan toimintaan pitäisi saada myös uusia konsulentteja. Koska uusien konsulenttien värvääminen on osa työtä, suoramarkkinointiin villiintynet kertovat mielellään lahjoista, matkoista ja iltapukujuhlista. Mitään ei kuitenkaan tipu syliin ilmaiseksi. Menestys on pitkälle kiinni omasta aktiivisuudesta ja tuttavapiirinkin laajuudesta. Sen Katikin myöntää.

– Minua kuitenkin viehättää ajatus siitä, että periaatteessa minulla on mahdollisuus ansaita niin paljon kuin vain jaksan tehdä töitä. Olen myös hyvä esimerkki siitä, että Tupperwaresta voi saada ihan oikean uran.

Kati opiskeli alun perin opettajaksi ja myi tuppereita lisätulojen toivossa, mutta kulhobisnes vei mukanaan, ja opinnot jäivät. Tupperwaren ansiosta Kati on voinut olla lasten kanssa kotona pitkään: kaksi vanhinta ei ole ollut koskaan päivä­hoidossa.

– Jossain vaiheessa tienasin paremmin kuin kolmivuorotyötä tehtaassa tehnyt mieheni. Päivittäinen työaikani oli kuitenkin vain kahdesta kolmeen tuntiin.

Tukkuriksi ei kyllä päästä enää ilmaisen aloituslaukun voimin. Nykyään Katilla on oma osakeyhtiö, jota varten hän on tarvinnut pääomaa ja pankki­lainaa. Työpäivät ovat venyneet yhtä pitkiksi kuin kellä tahansa yrittäjällä.

Suurin osa Tupperware-konsulenteista myy muoviarasioita sivutyönä. Niin kuin esimerkiksi Maarit Turunen, joka on päivätöissä vankilassa. Hän on kuitenkin jaksanut pitää esittelyjä parina iltana jo kolmentoista vuoden ajan.

– Aluksi mies naureskeli, mutta kun aloin panna tästä saamani rahat eri tilille, hän lopetti. Olen pystynyt kustantamaan tällä perheelle esimerkiksi lomamatkoja, Maarit sanoo.

Mistä miehiä?

Oriflame on loistava mahdollisuus jokaiselle, joka haluaa ansaita lisää ja kehittää itseään henkilökohtaisesti. Tätä kuvaa Oriflamen bisnesmallin tunnuslause "Tienaa jo tänään, toteuta haaveesi huomenna"!

Vantaalaisesta Kirsi Vikmanista tuli kosmetiikkayritys Oriflamen edustaja puolitoista vuotta sitten. Nykyään hän on jo seniortiiminvetäjä. Pianonsoitonopettajana työskentelevälle Kirsille Oriflame on puhtaasti harrastus.

– En minä tällä eläisi, mutta tähän liittyy niin paljon kaikkea kivaa: koulutuksia, juhlia, ihmisten tapaamista. Saan Oriflamen tuotteita, joista pidän itsekin.

Oriflamen ansiosta Kirsillä on ohjelmaa myös täksi perjantai-illaksi. Hänet on kutsuttu pitämään esittely Terhi Pihlajan kotiin. Tulossa on hyvinvointi- ja kauneusilta, jossa maistellaan laihdutus­keittoja, testaillaan meikkejä ja lopuksi syödään kahvipöydän herkkuja.

Keravalaiseen kaksioon on kokoontunut kymmenkunta naista. Kaikki lasku­tasot on täytetty pulloilla ja puteleilla: huulipunilla, kynsilakoilla, tuoksuilla ja vartalo­voiteilla. Kylpyhuoneessa voi käydä kuorimassa kätensä ja sen jälkeen voidella persikantuoksuisella voiteella. Makuuhuoneeseen Kirsi on virittänyt koneen, jolla mitataan ihon kosteus- ja rasvatasapaino. Masiinan piiputtaman tuloksen perusteella Kirsi etsii oikeat tuotteet testihenkilölle.

– Vieläkö valmistetaan sitä hajuvettä, jota sanottiin 70-luvulla seksimaidoksi? Ai että, se oli niin hyväntuoksuista, Pirjo Nieminen haikailee esitettä selaillessaan.

Terhi on kokenut kutsujen järjestäjä. Oriflame-iltojen lisäksi hän on emännöinyt Friendtex-vaatekutsuja ja Partylight-kynttiläkutsuja. Kutsujen emäntä saa myynnistä riippuen palkkioksi alennusta tuotteista tai tuotelahjoja. Samalla tavalla emäntiä palkitsevat myös Tupperware ja Perfect Home.

Moni kuitenkin kiusaantuu emäntäpyynnöstä, koska pitää kutsujen järjestämistä työläänä. Ei terveydenhoitajana työskentelevä Terhikään ole ennättänyt itse leipoa, vaan eläkkeellä oleva äiti on pitänyt hälyttää apuun.

– Mutta sainpahan hyvän syyn kutsua ystäviä koolle. On meillä joskus ollut skumppaakin, Terhi sanoo.

Tupperware-Kati on sitä mieltä, että keksipakettikin riittäisi. Hän on myös kuullut juttuja miesten järjestämistä kutsuista, joissa pöytään on nostettu sipsipussi tai makkaraa.

Katin mukaan konsulentille miesten kutsut ovat oikea unelma, sillä he ostavat eniten: kalliita veitsisettejä ja Ultra pro -vuokia. Kati ottaisi ilomielin lisää miehiä myös Tupperware-konsulenteiksi.

– Se nyt vaan on niin, että naiset uskovat paremmin miestä. Kun mies sanoo, että tää herkkuhissi on tosi hyvä, naiset ovat ihan sulaa vahaa, Kati nauraa.

Sitä paitsi herkkuhissi, se on kuulemma hyvä säilytysrasia myös rasvaisille muttereille.

Kuningatar Elisabet II:n elämästä kertovan hittisarjan toinen kausi on nyt katsottavissa Netflixissä. Mitkä koukuttavan sarjan tapahtumista ovat historiankirjojen valossa totta – ja mitkä eivät?

Prinssi Philip lähti seikkailemaan ja jätti Elisabetin yksin

Totta. Kakkoskauden yksi suurista teemoista on prinssi Philipin etsikkoaika. Vuonna 1956 mies todella lähti viideksi kuukaudeksi seilaamaan pitkin poikin maailman meriä rehvakkaassa herraseurassa. Hänen rinnallaan oli aviokriisissä rypevä Mike Parker (1920–2002), joten myös prinssin moraali joutui epäilyttävään valoon. 

Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix
Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix

Prinssi Philip oli rakastunut ballerinaan

Ei todisteita! Kun Elisabet sujauttaa tv-sarjassa miehensä matkalaukkuun kirjeen, hän  törmää medaljonkiin, jossa on ballerina Galina Ulanovan kuva. Sarjassa annetaan ymmärtää, että kuvassa oli prinssin salainen rakastettu.

Galina Ulanova (1910-1998) oli tosiaan venäläinen ballerina, ja hän saapui Lontooseen uransa loppuvaiheessa vuonna 1956, mutta hän ei tuntenut prinssiä. 

Tanssijarakastetun hahmo perustunee huhuun, jonka mukaan Philipillä olisi ollut suhde Pat Kirkwoodin (1921–2007) kanssa vuonna 1948 (samaan aikaan, kun Elisabet oli raskaana, auts). Tanssija-näyttelijä itse tyrmäsi aina suhdehuhut ja sanoi heidän olleen vain ystäviä. 

Pääministeri ei uskonut Lontoon savusumun vaarallisuuteen, sitten avustaja kuoli

 Osittain totta, osittain ei. Pääministeri Winston Churchill (1874–1965) ei tosiaan tahtonut uskoa Lontoon tappavaan savusumuun, ja kyllä vuonna 1952 savusumu aiheutti 12 000 ihmisen kuoleman. Savusumun takia bussiturmassa menehtynyt avustaja on kuitenkin keksitty hahmo, joka on kirjoitettu useamman Churchillin entisen avustajan muistelmien pohjalta.

Prinsessa Margaretilla oli kielletty suhde Peter Townsendiin 

Totta. Hävittäjälentäjä ja ylitallimestari Peter Townsend (1914–1995) ja prinsessa Margaret todella rakastuivat, mutta koska miehellä oli takanaan avioero, avioliitto ei tullut kysymykseenkään. Kakkoskaudenkin prinsessalla on edessään lisää historiallisesti paikkansapitävä sydänsuruja.

Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix
Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix

Prinssi Philip pakotti poikansa karuun ja kaukaiseen sisäoppilaitokseen

Valitettavasti totta. Kuningataräiti toivoi, että herkkä nuorukainen olisi saanut jäädä opiskelemaan lähemmäs kotia, mutta prinssi Philip vaati, että hänen poikansa lähtee Gordonstounin tiukkakuriseen sisäoppilaitokseen Skotlantiin. Prinssi Philip oli itse opiskellut siellä ja viihtynyt. Charles kuitenkin vihasi aikaansa opinahjossa, ja on kuvaillut sitä ”vankeusrangaistukseksi”.  

Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix
Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix

The Crownin toinen kausi nyt Netflixissä.

Näyttelijä Ulla Virtanen seisoo perässäsi jonossa. Kuva: Juha Salminen

Onko reilua, että mies saa mennä sortseissa kirkkoon, mutta minä samanlaisissa vaatteissa en, Ulla Virtanen ihmettelee.

Taannoin Italian-reissulla kiertelin poikaystäväni kanssa kaupunkeja. Padovan kaupungissa oli kuuluisa vanha kirkko Basilica di Sant’Antonio. Vaikkemme kumpikaan kuulu kirkkoon, se ei estä meitä ihastelemasta kauniiden rakennusten arkkitehtuuria ja tutustumista historiaan. Joten suuntasimme siis basilikaan.

Mahtipontisella ovella seisoi kaksi vahtimiestä, jotka katsoivat meitä ja sanoivat, että herra on kyllä tervetullut sisälle, mutta naispuolinen ei saa tulla sortseissa ja t-paidassa. Hetken tuijotettuani heitä hämmennyksen vallassa tajusin, että herra poikaystävällähän oli myös sortsit ja t-paita. Huomautin tästä portsareille ja kysyin uudestaan, enkö muka saa mennä sisälle kirkkoon. “Of course you can”, he totesivat. Minun tulisi vain ensin hakea kirkon toimistosta päälleni kaapu.

Päätimme poikaystäväni kanssa, että hän käy vilkaisemassa, miltä sisällä näyttää, ja minä odotan ulkona.

Totta kai tiedän, että katolisuudessa, niin kuin monissa uskonnoissa, on omia, pyhiksi kutsuttuja sääntöjä. Tämä uskonnollinen epäreiluus alkoi kuitenkin odotellessani ärsyttää niin, että haastoin vahtimiehiä. Tivasin heiltä, ovatko he tosiaan sitä mieltä, että on reilua, että mies saa mennä sortseissa kirkkoon, mutta minä samanlaisissa vaatteissa en. He totesivat, että minä voin aivan vapaasti mennä lähellä sijaitsevaan pienempään kirkkoon tai sitten pukeutua tätä rakennusta varten kaapuun.

Minua raivostutti vielä enemmän. Jos jotkut laativat epäreiluja ja epätasa-arvoisia sääntöjä, niin olisivat sitten edes loogisia säännöissään! Ilmeisesti pienemmässä kirkossa jumalaa ei niin paljon ärsytä Virtasen Ullan sortsit, mutta isommassa hänen muotisilmäänsä sen sijaan tökkii. Tämä on yhtä epäloogista kuin se, että gynekologilla otetaan housut pois sermin takana, mutta sitten kävellään toosa paljaana makaamaan pöydälle.

Ymmärrän toki, että tämä on aika pientä henkilökohtaisen tason syrjintää. Olenhan hetero, ateisti, valkoihoinen nainen, joka on kasvanut Suomessa, korkealaatuisen koulutuksen ja terveydenhuollon maassa, jossa tasa-arvokin on moniin maihin verrattuna erittäin pitkällä. Kovin harvoin joudun siis kokemaan mitään suurta syrjimistä. Joten se, että minä en pääse johonkin kirkkoon, on toki pieni asia.

Silti se saa raivostuttaa. Useinhan saa kuulla, että toisten uskontoa pitää kunnioittaa. Miksi uskonnot eivät sitten kunnioita minun ihmisyyttäni? Miksi uskonto saa syrjiä?

Uskoa saa mihin haluaa, muttei olla epäreilu.

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Vierailija

Miksi uskonnot saavat syrjiä minua?

Jopa ravintolat saavat asettaa pukeutumiselle ohjeet. En ole katolisen kirkon puolustaja, mutta on hyvä ymmärtää ihan tavalliset säännöt tahdikkuudelle. Jos tietyt asiat ovat toisille erityisen tärkeitä, ja sinulle ei, miksi haastat? Et voi mennä moniin muihinkaan tilaisuuksiin shortseissa, koska se ei ole kunnioittavaa. Linnan juhlat, Eu-parlamentti, opettajien pukeutuminen koulussa jne jne. Jos tilanteissa mennään aina niin pitkälle, että tehdään mitä itse halutaan, kaikista asioista saa...
Lue kommentti