Työelämä muuttuu – ja niin muuttuvat työhaastattelutkin. Valttia ovat osaaminen ja asiallisuus.

Tänä päivän työnhaussa korostuu niin sanottu kova fakta, eli työntekijän kokemus, koulutus ja osaaminen. Kekseliäskään persoonan brändäys ei riitä ilman sisältöosaamista. Rekrytoinnin ammattilaiset neuvovat, miten vältät työhaastattelun nolot trendimokat.

Satsaa näihin:

1. Asiallisuus

Tuoksuvalle kukkapaperille printatut työhakemukset voi unohtaa, sillä moni iso yritys haluaa hakemukset nykyään valmiilla internetkaavakkeella. Niistä rekrytoijat pystyvät helpommin vertailemaan hakijoiden koulutusta, työkokemusta ja osaamista.

Asialinja jatkuu haastattelussa. Ainakin kokeneet haastattelijat keskittyvät puhumaan tehtävästä ja sen vaatimista taidoista. Hakijan perheeseen, harrastuksiin tai muuhun yksityiselämään ei puututa, elleivät ne liity työtehtävään.

2. Pitkäjänteisyys

Vielä kymmenisen vuotta sitten pidettiin ”tähtityöntekijän” merkkinä, että oli kiitänyt työpaikasta toiseen vuoden parin välein. Ei pidetä enää.

Työnantajan näkökulmasta tiheästi työpaikkaa vaihtava poukkoilija haaskaa resursseja: juuri kun tyyppi alkaa päästä jyvälle uudessa työssä, hän vaihtaakin jo maisemaa.

3. Joustavuus

Pitkäjänteisyys ei ole sama kuin jämähtäminen. Työelämä muuttuu nopeasti, joten jo rekrytointivaiheessa mietitään työntekijän monikäyttöisyyttä. Kannattaa siis suhtautua myönteisesti uusien taitojen hankkimiseen ja jatkokoulutukseen.

4. Elämän kokonaishallinta

Joustavuus puolestaan ei tarkoita sitä, että työlle pitäisi omistaa koko elämä. Aikaansa seuraava työnantaja ymmärtää, että riittävä vapaa-aika on työssä jaksamisen edellytys, joten haastattelussa ei tarvitse teeskennellä työnarkomaania eikä sitoutua syömään e-pillereitä.

5. Psykologiset testit

Psykologiset testit eli ammattikielellä henkilöarvioinnit ovat yleistyneet viime vuosina huimasti. Varsinkin asiantuntija- ja pomohommiin pääsee nykyään useimmiten vain konsulttifirman tekemien perusteellisten testien kautta.

Varo trendimokia!

1. Katteeton itsekehu

Suomalaisille on toitotettu tehokkaasti, että liiasta vaatimattomuudesta on päästävä eroon. Rekrytoijien mielestä tässä on menty jo liiankin pitkälle. Kovakaan itseluottamus ei riitä, jos ei osaa oikeasti tehdä työtä jota hakee.

2. Tyhjät mainosfraasit

Haastatteluun kannattaa toki valmistautua, mutta valmiiden mainoslauseiden toistelu on huono idea. Kokenut haastattelija tunnistaa ulkoa opetellut, opinto-ohjaajan neuvomat muotifraasit.

Tämän hetken haukotuttavimpia iskulauseita: ”Huonoihin puoliini kuuluu se, että olen välillä liiankin kärsimätön saavuttamaan tuloksia.” ”Minussa on vähän perfektionistin vikaa.”

3. Ylimielisyys

Hyvät tavat pätevät edelleen. Saavu työhaastatteluun ajoissa, katso keskustelukumppania silmiin – ja ota ennalta selvää, millaista työpaikkaa olet hakemassa.

4. Rönsyily ja muiden mollaaminen

Työhaastattelussa pitää pystyä kertomaan itsestään ja vahvuuksistaan, mutta rönsyily ei kannata. Haastattelijaa ärsyttää, jos työnhakija puhuu omiaan eikä kuuntele kunnolla kysymyksiä. Toinen aika tavallinen moka on entisen työpaikan haukkuminen.

Asiantuntijoina MPS Consulting Finland Oy:n osakas ja henkilöarviointien liiketoiminta-alueen johtaja Tomi Välimäki, konsulttitoimisto Psycon Oy:n osakas ja rekrytointi- ja henkilöarviointiyksikön johtaja Arja Läärä sekä Tapiola-ryhmän  työvoimapäällikkö Päivi Lind.

Ruotsin kruununprinsessa Victorian joulutervehdys on täydellistä katsottavaa.

No niin, unohdetaanpas Harry ja Meghan -huuma hetkeksi. On nimittäin perinteisen, ruotsalaisen joulutervehdyksen aika.

Kuten monena aiempana jouluna, hovi julkaisi myös tänä vuonna iloisen jouluiset videoterveiset kruununprinsessa Victorian perheeltä.

Videolla Victoria, prinssi Daniel sekä aina suloiset lapset Oscar, 1, ja Estelle, 5, koristelevat kuusta, laskevat mäkeä kotinsa, Hagan linnan pihalla ja riemuitsevat talvesta. Pikkuprinssi Oscar istuu haltioituneena Stigan kyydissä. Heillä on jopa idyllinen, luminen talvi. Täydellistä!

Eihän tästä voi tulla kuin hyvälle tuulelle. Todella hyvää joulua myös teille, rakkaat länsinaapurimme!

Lama ja devalvoinnit kaatoivat Viljo ja Kaisu Mikkosen menestyvän rakennusyrityksen 90-luvun alussa. Dokumentissa seurataan heidän taivaltaan 2000-luvun alun Suomessa. Kuva: Yle kuvapalvelu
Lama ja devalvoinnit kaatoivat Viljo ja Kaisu Mikkosen menestyvän rakennusyrityksen 90-luvun alussa. Dokumentissa seurataan heidän taivaltaan 2000-luvun alun Suomessa. Kuva: Yle kuvapalvelu

Mika Ronkaisen dokumentissa seurataan konkurssin tehnyttä pariskuntaa, joka yrittää päästä takaisin työelämään verkostomarkkinoinnin avulla.

IS TV-LEHTI: Vuosituhannen vaihteessa 1990-luvun lama oli monien mielikuvissa vaihtunut jo Nokia-vetoiseksi nousukaudeksi, mutta Mika Ronkaisen ohjaaman mainion dokumentin Autobonus (2001) esittämä arki on toisenlainen.

Suomessa lienee tuhansia, jotka jakavat Kaisu ja Viljo Mikkosen kohtalon: takana oli konkurssi omassa rakennusalan firmassa, ja jaloilleen pääseminen vaati sitkeyttä.

Autobonus kuvaa myös toista vuosituhannen lopun ilmiötä: nopean rikastumisen ideaa palvovaa verkostomarkkinointia.

Nykyperspektiivistä huuhaa on helppo tunnistaa, mutta aikoinaan moni fiksukin ihminen lankesi ystävyys- ja sukulaisuussuhteilla rahastaviin pyramidibisneksiin.

Myös Mikkosten haaveissa siintävät verkostomarkkinoinnilla saavutettavat kymppitonnien viikkotienestit tai ainakin luvattu autobonus. Kaksikon suhautellessa ympäri Pohjois-Suomea esittelemässä Amerikasta tuotua liikeideaansa käy katsojalle yhä selvemmäksi, ettei homma tule lyömään leiville.

Ronkaisen tunnetuimmat dokumentit ovat siirtolaisuuden pirstomaa identiteettiä kuvannut Jussi-palkittu Laulu koti-ikävästä (2013) sekä oululaisen rugbyjoukkueen edesottamuksia seurannut Freetime Machos (2010).

Autobonuksessa on jo läsnä ohjaajan myöhemmistä elokuvista tuttu lämmin huumori. Kaisun ja Viljon tarina saa tragikoomisia piirteitä, mutta Ronkainen ei ilkeile. Yritteliään pariskunnan keskinäisessä suhteessa on voimaa ja uskoa, jota tarvitaan vaikeina aikoina.

Dokumenttiprojekti: Autobonus, TV1 ma klo 21.30