Bachelorin kaksi viimeistä jaksoa esitetään tiistaina. Niiden jälkeen nähdään myös tilitysjakso. Kuvassa Jenni (vas.), Satu, Jenny ja Juha. Kuvat: Nelonen
Bachelorin kaksi viimeistä jaksoa esitetään tiistaina. Niiden jälkeen nähdään myös tilitysjakso. Kuvassa Jenni (vas.), Satu, Jenny ja Juha. Kuvat: Nelonen

Viimeisissä Bachelor-jaksoissa Juha lähettää yhden naisista kotiin ja kutsuu kaksi naista vuoronperään luokseen yöksi.

Bachelor Suomi -ohjelmasta on jäljellä enää kaksi varsinaista jaksoa sekä kuvausten jälkeen tehty tilitysjakso. Tiistai-illan ensimmäisessä jaksossa jatketaan tilanteesta, jossa on vielä kolme naista jäljellä: Jenny, Satu ja Jenni.

Juha vaikuttaa siltä, että on jo päättänyt, kenet pudottaa. Ennen ruususeremoniaa hän vie silti vielä kaikki kolme veneilemään sekä nauttimaan samppanjaa ja ostereita.

– Odotan, että pääsen päästämään irti yhdestä tärkeästä ihmisestä ja voin keskittyä siihen, kumpi näistä kahdesta on oikeasti mulle se sopivin. Se on mieltä lämmittävää ja innostavaa, Juha kertoo jaksossa.

Ryhmätreffeillä Juha yrittää käyttäytyä niin, että huomioisi kaikkia tasapuolisesti. Jennyä ryhmätreffit harmittavat eniten, mutta ei Jennikään niistä erityisen innoissaan ole. Satu on ainut, jota tilanne ei häiritse.

”Ehkä tämä yksi nainen on mulle vähän liian arkinen.”

Ryhmätreffien jälkeen Juha valmistautuu ruususeremoniaan ja kertoo kameroille tunteistaan.

– Kaksi näistä kolmesta naisesta pystyy tarjoamaan mulle sellaisen olon, että se vain tuntuu oikealta. Sitä on vaikea selittää, mutta se vain tuntuu hyvältä.

– Sitten tämä kolmas nainen: tuntuu siltä, että hänkin on mulle sopiva. Hänessäkin olisi niin monta asiaa, jotka istuisi mun elämään ja joita mä haluaisin mun elämään. Mutta ne samat asiat löytyy myös näistä kahdesta muusta naisesta – ja vielä vähän enemmän. Ehkä tämä yksi nainen on mulle vähän liian arkinen. Siinä ei ole mitään liian pahaa, mutta nämä kaksi muuta naista on täynnä maustetta ja tähtisädettä, Juha perustelee valintaansa.

”Se mitä tapahtui, jääköön meidän kahden väliseksi”

Toisin kuin aikaisemmissa jaksoissa yhdeksännessä jaksossa ruususeremonia nähdään jo keskellä jaksoa, ei jakson lopuksi. Yhden naisen sydän murtuu, kun hän joutuu lähtemään kotiin.

Ruususeremonian jälkeen Juha vie treffeille toisen jäljelle jääneistä naisista. He menevät illalliselle, jossa Juha ojentaa naiselle kirjekuoren. Siinä Juha siteeraa tällä kertaa Nopsajalan Lupaan olla sun -biisiä.

– Jos sä haluat, toivon, että voisit viipyä mun kanssa tämän yön, Juha selittää naiselle kirjeen symboliikkaa.

Tämä innostuu ajatuksesta, ja kaksikko jättää illallisen kesken. He suutelevat, ja jaksossa näytetään myös, kun Juha kantaa naisen huoneeseensa ja laittaa verhot kiinni.

– Illallinen jäi aika lyhyeksi, mutta se, mitä tapahtui myöhemmin, jää ihan meidän kahden väliseksi, nainen kommentoi kameralle yhteistä yötä.

”Tekisi mieli sanoa, että valinta on jo tehty.”

Juha taas kertoo yön jälkeen olevansa ”tosi hankalassa tilanteessa”.

– Eilen oli tosi odotukset täyttävä, kahdenkeskinen hetki. Tekisi mieli sanoa tämän yhdessä vietetyn ajan jälkeen, että eiköhän tämä ollut tässä – ja valinta on jo tehty. Mutta ei voi kuitenkaan olla ihan varma. Ja nyt pitäisi jotenkin nollata, Juha miettii.

Seuraavaksi hän viettääkin illan tämän toisen naisen kanssa kahdestaan. Ja myös tämän naisen Juha kutsuu luokseen yöksi.

Bachelor Suomi -ohjelman viimeiset jaksot (9/10 ja 10/10) Livillä ti 10.5. klo 20.00 alkaen.

Näiden jälkeen tv:ssä näytetään vielä tiliteko-erityisjakso. Studioon on kutsuttu ohjelmassa mukana olleita naisia, joita Sami Kuronen haastattelee. Studioon saapuvat myös Juha ja hänen valitsemansa nainen.

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30