The Voice of Finlandin neljännen kauden tähtivalmentajat: Olli Lindholm, Redrama, Tarja Turunen ja Michael Monroe. Kuva: Nelonen
The Voice of Finlandin neljännen kauden tähtivalmentajat: Olli Lindholm, Redrama, Tarja Turunen ja Michael Monroe. Kuva: Nelonen

Laulukilpailun vastaava tuottaja muistuttaa, että tuolin selkämyksille on vaikea esiintyä.

Nelosen The Voice of Finland -lauluohjelman neljännen kauden kaksi ensimmäistä Ääni ratkaisee -jaksoa on takana. Uusi kausi on herättänyt keskustelua, ja moni TVOF-fani on kritisoinut sosiaalisessa mediassa, kuinka laulajien taso on laskenut. Rohkeimmat ovat kysyneet, onko mukaan valittu tahallaan huonoja laulajia.

Miten Voicea tuottavan Banijay Finlandin vastaava tuottaja Martti Sivonen vastaa salaliittoteorioihin?

– Ei tässä todellakaan mistään salaliitosta ole kyse, mutta on ihan selvää, että jokaisella on oma mielipide laulajista ja koko ohjelmasta. Ohjelmaan kuuluu se, että osa kilpailijoista esiintyy ensimmäistä kertaa julkisesti. Moni saattaa muistaa vielä ohjelman edelliskauden lopun, jossa 4–8 parasta laulajaa kilpailevat. Karsinnoissa jokainen laulaja ei kuitenkaan voi olla Siru Airistola (viime kauden voittaja). Kuka tahansa voi katsoa edelliset kaudet tai verrata ohjelmaa muihin suomalaisiin laulukilpailuihin ja huomata, että tasomme on käsittämättömän kova.

Sivosen mukaan ohjelman tähtivalmentajakonkari, alusta asti mukana ollut Michael Monroe on sitä mieltä, että juuri alkanut kausi vaikuttaa kaikista kausista parhaimmalta. Hän muistuttaa, että esiintyminen Voicen ensimmäisissä jaksoissa ei ole helppoa.

– Ohjelman kokeneemmatkin esiintyjät ovat sanoneet, että on vaikeaa esiintyä neljän tuolin selkämykselle, laulaa yleisölle, joka ei edes katso esiintyjää, Sivonen kuvailee.

Yksi sääntömuutos

Voicen hakuprosessi ei ole muuttunut aikaisemmista kausista. Tuoreen kauden suurin uudistus on, että valmentajat eivät enää näe pudonneita kilpailijoita Ääni ratkaisee -osiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yhdenkään tähtivalmentajan tuoli ei käänny eli hän ei halua kilpailijaa joukkueeseensa, kukaan heistä ei saa nähdä, miltä kilpailija näyttää. Aikaisemmilla kausilla valmentajat ovat joskus katuneet päätöksiään, kun ovat nähneet kilpailijan.

– Näin saamme enemmän musiikkia ohjelmaan. Jokaisessa Ääni ratkaisee -jaksossa näytetään 1–2 kokelasta enemmän kuin aiemmin, Sivonen sanoo.

Tästä viikosta eteenpäin The Voice of Finlandin Ääni ratkaisee -jaksoja nähdään kaksi viikossa, torstaisin ja perjantaisin. Kolmas Ääni ratkaisee -jakso torstaina 15.1. klo 20.

Lue myös:

The Voice of Finland: Vuonna 2011 kukaan ei halunnut Riinaa – kuinka kävi nyt?

Olli Lindholm yllättyy Voice of Finland -kilpailijan sukupuolesta: "Jumalaut, se on jätkä"

Tämä sääntömuutos nähdään uudessa Voice of Finlandissa

Elisa Viihde Aitiossa alkava Kolmistaan-sarja on kasvutarina kolmekymppisille ikinuorille. Sarjasta on tänään nähtävissä kolme ensimmäistä jaksoa, lisää ropisee ruutuun 21.12.

IS TV-LEHTI: Kimppakämpässä Helsingin Alppilassa asuvat Vilma (Pamela Tola), Seve (Eero Ritala) ja Markus (Lauri Tilkanen) taistelevat kolmenkympin kriisiä vastaan bailaamalla ahkerasti illasta toiseen.

Mainosmaailmassa menestyvä Markus, töitä välttelevä Seve ja tämän tyttöystävä, varakkaan perheen Vilma, viihtyvät keskenään niinkin hyvin, että erään viinan- ja huumeidentäyteisen illan jälkeen he kaikki päätyvät yhdessä sänkyyn.

Kohta raskaustesti näyttää positiivista. Isästä ei ole varmuutta.

Elisa Viihteen alkuperäissarjan ohjaaja Samuli Valkama muistetaan muun muassa täyspitkästä elokuvastaan Saattokeikka (2017). Kolmistaan pohjautuu brittiläiseen Threesome-sarjaan (2011–2012).

– Alkuperäissarjasta otimme hyvät tilanteet, joihin lisäsimme paljon omaa. Brittisarja oli enemmänkin sitcomia, jonka olemme häivyttäneet pois ja tehneet kreisin draamakomedian, ohjaaja kertoo.

Kymmenosaisessa komediassa kolmikon kielenkäyttö on rääväsuista, eikä mikään ole kielletty puheenaihe. Päänäyttelijöiden mukaan kuvauksissakin oli ”hyvällä tavalla levoton tunnelma”.

”Meininki ei ole kuitenkaan sairaan ronskia, enemmänkin vapauttavaa ja kivaa.”

– Meillä oli ronskia vitsailua kameroiden ulkopuolellakin. En tiedä, provosoiko sarja siihen, Pamela muistelee nauraen kuvauksia.

– Meininki ei ole kuitenkaan sairaan ronskia, enemmänkin vapauttavaa ja kivaa, Eero huomauttaa.

Pamelan tosielämän aviomies Lauri näyttelee parin parasta ystävää, kämppistä ja lapsen mahdollista isää.

Sarjassa Pamela ja Eero esittävät pariskuntaa. Pamelan tosielämän aviomies Lauri näyttelee parin parasta ystävää, kämppistä ja lapsen mahdollista isää.

– Olihan tämä lähtökohtana eri tavalla kiusallista, kun pitää kolmistaan esimerkiksi pussailla. Meillä oli kuitenkin koko ajan hyvä tunnelma ja hauskaa, eikä yhtään kiusallista, Pamela sanoo.

– Piirit ovat niin pienet, että kaikki ovat keskenään hyviä tuttuja. Omat puolisoni, jotka ovat olleet näyttelijöitä, ovat näytelleet toisten miesten kanssa. Ei siitä tule mitään, jos tulee skismaa, Eero tietää.

Vilma on elämässään hyvin erilaisessa tilanteessa kuin kolmen lapsen äiti Pamela.

– Pystyn kuitenkin samastumaan spontaaniuteen ja tietynlaiseen innostuneisuuteen. Varsinkin nuorempana halusin kokeilla kaikennäköistä, mutta näin edesvastuuton en ole ollut. 

”Itselläni on pari pientä lasta, joten tiedän, että siitä saa tragikomediaa aikaan”

Vaikka sarjassa asiat tapahtuvat liioitellusti, tapahtumat itsessään ovat sellaisia, jotka voivat tapahtua tosielämän kolmekymppiselle.

– Halusimme, että henkilöt ovat uskottavia, koska asiat ovat heille tosia. Tässä ei ole pelkästään hassunhauskaa huumoria, vaan sarjassa käsitellään vakaviakin aiheita. Tämä on kasvutarina kolmekymppisille ikinuorille, Lauri huomauttaa.

Sarjan muissa rooleissa nähdään muun muassa Jonna Järnefelt, Jaana Saarinen ja Pirkko Hämäläinen.

– Toivoisin, että saisimme tehdä toisenkin tuotantokauden. Se voisi käsitellä sitä, miten kolmikolla sujuu lapsen kanssa. Itselläni on pari pientä lasta, joten tiedän, että siitä saa tragikomediaa aikaan, Samuli nauraa.

Kolmistaan, Elisa Viihde Aitio to 14.12. alkaen

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10