Katsoimme ensimmäisen Vain elämää -jakson ennakkoon. On varsin sääli, ettei Terhi Kokkosta nähdä jokaisessa jaksossa. HUOM! Juttu sisältää paljastuksen Terhi Kokkosen biisistä Dannyn päivänä.

Tämän olemme jo kuulleet. Terhi Kokkonen lähetettiin kotiin Vain elämää -ohjelman kuvauksista. Kokkosen itsensä mukaan hän olisi halunnut jäädä loppuun asti, mutta tuotantoyhtiö päätti toisin. Kokkosen lähettäminen kotiin toimi tietysti ohjelmalle loistavana markkinointitemppuna. Ei kahdeksas kausi olisi muuten herättänyt samanlaista kiinnostusta.

Mutta oli temppu vähän halpa. Ja katsojien kannalta päätös oli virhe. Ensimmäisen jakson perusteella Terhi Kokkonen on kauden kiinnostavin persoona. Sitä paitsi, kun kerran katsojan pitää sietää Arttu Wiskarin ja Sanin juttuja kloorivedellä pestyistä kiveksistä, ei hieman hillitymmän tyypin mukanaolo olisi ollut pahitteeksi.

”Terhi Kokkonen on ylivertainen.”

Terhi Kokkonen kuvassa Dannyn Vain elämää -päivänä. Kuva: Nelonen / Petri Aho
Terhi Kokkonen kuvassa Dannyn Vain elämää -päivänä. Kuva: Nelonen / Petri Aho

Mutta onneksi Kokkonen nähdään silti viidessä ensimmäisessä jaksossa. Dannyn päivänä Arttu Wiskarin, Sanin ja Kasmirin tulkinnat Dannyn biiseistä ovat hyviä, mutta Terhi Kokkonen on ylivertainen. Hän menee pienelle lavalle pelokkaana, on vain – ja lävistää kuuntelijan sydämen tulkinnallaan ensimmäisestä sävelestä viimeiseen säveleen asti. Jopa ruudun läpi.

”Tulkinta on niin intensiivinen, että se vetää sanattomaksi.”

Kokkosen tulkinta Dannyn ja Armi Aavikon Me Vain -kappaleesta on niin intensiivinen, että se vetää sanattomaksi. Ja saa ihon kananlihalle. Siksi on harmi, ettei Kokkonen päässyt esittämään kaikkia kappaleita. Samaa mieltä lienee Danny, joka tiivistää jaksossa Kokkosen tulkinnan kyyneleet silmissä näin: ”Jotkut soittimet soivat inhimillisellä taajuudella, niin kuin hän. Terhi on taiteellinen jättiläinen.”

Danny on oikeassa!

Vain elämää -ohjelman kahdeksas kausi alkaa Nelosella pe 27.4. kello 20.00.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta. Ensimmäisessä jaksossa selvitellään koiraneidin kiusallista vaivaa.      

IS TV-LEHTI: Leikkauspöydällä on tiibetinspanieli, jolta otetaan koepalaa maksasta. Jos ei ole itse terveydenhoidon ammattilainen, niin leikkauksen katsominen on usein vaikeaa, oli operaation kohteena ihminen tai eläin – kuten tässä tapauksessa.

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta.

– Omistajan kannattaa luottaa itseensä. Osa lemmikeistä osaa peittää huonon kunnon, mutta jos eläimen kanssa tulee olo, ettei kaikki ole niin kuin pitää, on asia hyvä tutkituttaa. Ja vaikka eläin ei valita, mutta esimerkiksi ontuu, niin onhan se oire jostain, sisätauteihin erikoistunut eläinlääkäri Jenni Sukura sanoo.

Alkujaksossa eläinsairaalaan tuodaan weimarinseisoja Elsa, jolla on virtsaamisongelmaa. Vaikka omistaja tietää sen voivan olla ohimenevää, hän tahtoo, että nuori koira tutkitaan kunnolla vakavan taudin poissulkemiseksi.

Ohjelmassa mukana oleva Jenni Sukura on ollut töissä Viikin Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuodesta 2012. Sitä ennen hän työskenteli pienemmillä klinikoilla.

– Eläinsairaalassa on runsaasti erityisosaajia, joiden kanssa on hyvä neuvotella eri potilastapauksista. Omaan alaan keskittyminen on myös helpompaa kuin pienellä vastaanotolla, hän kuvailee.

”Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa.”

Pieneläinlääkäriksi Sukura halusi, sillä hän on koiraihminen. Kotona on kaksi parsonrussellinterrieriä.

– Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa, ja ala alkoi kiinnostaa erikoistumismielessä.

Jenni Sukura kertoo, että hänen eksoottisimpia hoidokkejaan ovat olleet joutsenet. Hänen aviomiehensä, eläinlääkäri Okko Sukura puolestaan sai viime joulun alla hoidettavakseen todellisen erityistapauksen, kun Helsingin Sea Lifen sähköankerias Raipe nielaisi taskulampun. Raipen hoito vaati melko erikoisia toimenpiteitä, sillä sen tuottama sähkövirta on hyvin voimakas. Okko Sukura on vaimonsa tavoin mukana uudessa ohjelmassa.

Suomalaisessa eläinsairaalasarjassa meno on ulkomaisiin versioihin verrattuna asiallista, eivätkä tilanteet kuohu. Maallikko voi ihmetellä, miten eläinlääkäri pysyy rauhallisena, kun esimerkiksi pitää lopettaa lemmikin elämä.

– Ilman tunteita ei kukaan eläinlääkäri selviä työstään. Mutta jos eläin on vakavasti sairas, ja ennuste kertoo kärsimyksestä, on sillä oikeus saada lähteä elämästä rauhassa. Eläin ei osaa suunnitella tulevaisuutta ja toivoa, että jospa tästä vielä paranisi. Sillä on rajattu todellisuus, ja se voi olla pelkkää kipua.

Yliopistollinen eläinsairaala, TV2 klo 20.00

Illan elokuvassa Leijonasydän uusnatsiporukan johtohahmo rakastuu kiihkeästi. Uudella avovaimolla on tummaihoinen poika. Voittaako rakkaus ennakkoluulot? 

Dome Karukosken Leijonasydän on todellinen sydämen elokuva. Se haastaa pohtimaan syvästi sellaisia tunteita kuin viha, kunnia, rakkaus ja veljeys. Näin vahvaa elokuvaa suomalaisesta rasismista ei ole ennen tehty ja nähty.

Teppo (Peter Franzén) ja Sari (Laura Birn) kohtaavat ja rakastuvat suin päin. Sari kuitenkin käyttäytyy oudosti nähtyään Tepon isänmaalliset tatuoinnit. Kummallakin on salaisuus: Teppo kuuluu vihamielisten uusnatsien jengiin, Sarilla taas on lapsi tummaihoisen ex-miehen kanssa. Rakkaus on rajoja vahvempi, mutta ulkomaailmasta tulee ongelma.

Franzénin täydellisesti tulkitsema, moniulotteinen Teppo rikkoo helppoa hyvä–paha-asetelmaa. Äärivihainen pikkuveli Harri (Jasper Pääkkönen) on kopean julma vastus. Sarin poikaa esittävä Yusufa Sidibeh on aito ja hauska.

Tarina sisältää hieman liikaa rönsyjä ja muutaman kuopan, mutta säilyttää lämmön rajuun loppuun saakka.

Leijonasydän, TV2 klo 21.00