Ylpeästi erilaiset -uutuussarjassa tutustutaan oman tiensä kulkijoihin.

IS TV-LEHTI: Nelosen syksyn dokumentaarisen uutuussarjan Ylpeästi erilaiset jokaisessa jaksossa seurataan kolmea suomalaista oman tien kulkijaa. Yhteensä sarjassa nähdään 30 ihmistä, jotka ovat valinneet omannäköisen elämän.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa kurkistetaan Harrin, Saran ja Jaanan elämään. 

Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen, 52, kuvailee itseään feminiiniseksi mieheksi. Vapaa-ajallaan hän ohjaa hartaus-aerobictunteja. Harri tietää, että kirkonpiirissä röyhelöihin pukeutunut, meikkaava pappi saattaa herättää hämmennystä. Hänen mukaansa värikäs olemus saatetaan kokea häväistyksenäkin. Harri ei kuitenkaan muiden mielipiteistä välitä ja saa tukea läheisiltään, kuten siskoltaan.

Tatuoitu ja lävistetty 43-vuotias Sara puolestaan elää omien sanojensa mukaan yksinkertaista elämää ja tulee paremmin toimeen eläinten kuin ihmisten kanssa. Erakkona pääosin elävä nainen asuu talossa karvaisten perheenjäsentensä ympäröimänä ja kuljeskelee luonnon keskellä ilman rihman kiertämää.

Kolmas ensimmäisen jakson päähenkilö on elämänsä kehonrakennukselle pyhittänyt hieroja Jaana Visulaaka. Jaana treenaa kaksi kertaa päivässä, kuutena päivässä viikossa. Ei ole päivääkään, ettei hänen kroppansa ole treenistä turtana. Jaana kokee, että hänen on ollut vaikea saada miehiltä hyväksyntää lihaksikkaana ja vahvana naisena. Kadulla raamikas nainen kerää katseita ja myös ikäviä kommentteja.

Raflaavasta aiheesta huolimatta päähenkilöiden elämä esitetään inhimillisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä painottaen.

Sarja perustuu Outsiders-formaattiin, joka on ollut Ruotsissa supersuosittu.

Ylpeästi erilaiset Nelosella ti 29.8. klo 22.00

Terhi Kokkonen kertoo Vain elämää -ohjelman Instagram-tilillä julkaistulla videolla kokevansa loputonta ristiriitaa esiintymisen ja ujouden välillä.

Ennen kuin uusin Vain elämää -kausi on alkanutkaan, on Scandinavian Music Groupin ja Ultra Bran laulajana tunnettu Terhi Kokkonen muotoutunut kauden kiinnostavimmaksi hahmoksi. 

Kokkonen lähetettiin Vain elämää -kuvauksista Espanjasta kotiin kesken kaiken tuotantoryhmän päätöksellä. Hän kommentoi myöhemmin Helsingin Sanomissa, että ohjelman tekotapa oli tullut hänelle yllätyksenä. 

Terhi Kokkosen päivä ehdittiin kuitenkin kuvata, ja sen tapahtumat nähdään televisiossa 10. ja 11. toukokuuta. 

Vain elämää julkaisi Instagramissa videon, jossa näkyy vilahdus Kokkosen päivästä. Videolla Kokkonen kertoo, ettei tarkoittanut ryhtyä laulajaksi ja esiintyjäksi, mutta homma vei hänet mukanaan.

– Sekin oli vähän sellainen vahinko, että ei musta pitänyt tulla esiintyjää eikä laulajaa, eikä se oikeastaan kiinnostanut mua millään lailla, Terhi sanoo videolla.

Hän pohtii myös julkisuuskuvaansa.

– Musta tuntuu, että mulla on useampia julkisuuskuvia. Se on sellainen loputon ristiriita ujouden ja yksinolon kaipuun ja sitten toisaalta esiintymisen välillä, hän pohdiskelee videolla.

Kun Me Naiset haastatteli Vain elämään vastaavaa tuottajaa Meira Norosta helmikuun alussa, oli selvää, että kuvaukset jatkuvat ja ohjelma esitetään, mutta Noronen ei vielä ottanut kantaa siihen, miten Kokkosen lähtö vaikuttaa ohjelman sisältöön.

Terhi Kokkonen ehti olla mukana kuvauksissa viisi päivää. Meira Noronen kertoi helmikuussa, että Kokkosen lähtö oli yllätys muille artisteille.

– He ovat varmasti kiitollisia päivistä, jotka Terhin kanssa ovat tehneet. Mutta toki jokainen on asiaa joutunut käymään läpi. Tämä oli kaikille yllätys, koska toki sitä aina haluaa, että asiat menee kuin on suunniteltu ja kuvaukset saadaan toteutettua.

Uusi Vain elämää -kausi alkaa perjantaina 27. huhtikuuta.

Me Naiset ja Vain elämää -ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Huhtikuussa menehtyneen huippuohjaajan viimeinen elokuva kertoo perinteisen japanilaisen sadun tarinan.

IS TV-LEHTI: Japanilainen animaatiostudio Ghibli tunnetaan erityisesti Hayao Miyazakin komeista animaatioelokuvista, kuten Naapurini Totoro (1988) ja Henkien kätkemä (2001). Prinsessa Kaguyan tarun (Kaguyahime no monogatari, 2013) on ohjannut kuitenkin Ghiblin toinen perustaja, Isao Takahata. Elokuva jäi hänen viimeiseksi ohjaustyökseen, Takahata kuoli huhtikuun alussa.

Takahata jäi elokuvan historiaan jo vuonna 1988 ilmestyneen Tulikärpästen hauta -elokuvansa ansiosta. Se on toiseen maailmansotaan sijoittuva vakava animaatiodraama, joka kuvaa sodan julmuutta lasten näkökulmasta. Prinsessa Kaguyan taru edustaa perinteisempää animaatioilmaisua, mutta aiheena onkin vanhin tunnetuin japanilainen satu.

Kun bambunleikkaaja löytää pienen tytön leikkaamansa bambun sisältä, köyhä perhe arvelee tämän olevan prinsessa ja alkaa kasvattaa hänestä hovikelpoista, arvokasta neitoa.

Tässä vaiheessa 900-luvulta peräisin oleva tarina muuttuu varsin nykyaikaiseksi. Prinsessa ei suostukaan alistumaan hovin käytöstapakouluttajan muottiin, kun hänestä yritetään tehdä siroa ja etäistä japanilaisneitoa. Maalaistytön elämä osoitetaan paljon rikkaammaksi kuin käytössääntöjen kontrolloima hovin arki.

Pelkistetyn piirrosjäljen perustana ovat käsin piirretyt jaksot. Kun prinsessa pakenee kauhistuen palatsista, hennot viivat saavat paksuutta ja tyyli muuttuu yhtäkkiä ekspressionistisemmaksi – näitä elokuvan nätin yleisilmeen rikkovia jaksoja olisi yli kaksituntiseen, varovaisesti etenevään tarinaan toivonut useampiakin.

 Kino: Prinsessa Kaguyan taru, Teema & Fem, ke klo 22.00