Uudet tosi-tv-tähdet Valeria Hirvosen (oik.) kuistilla. Vieraat vasemmalta Regina Slepak, Sofia Kazakov, Elena Lukkarinen ja Alisa Ranta-Aho. Kuva: Satu Kemppainen
Uudet tosi-tv-tähdet Valeria Hirvosen (oik.) kuistilla. Vieraat vasemmalta Regina Slepak, Sofia Kazakov, Elena Lukkarinen ja Alisa Ranta-Aho. Kuva: Satu Kemppainen

Kaviaaria, samppanjaa, kauneusleikkauksia ja ylellistä prinsessaelämää. Sellaista on arki Suomen täydelliset venäläisnaiset -sarjassa. Vastaako se totuutta venäläisnaisten elämästä?

Suomen täydelliset venäläisnaiset alkoi eilen. Se perustuu kansainväliseen menestys-realityyn, jossa viisi naista päästää katsojat tirkistelemään luksuselämäänsä.

Sarjan viisi naista Valeria Hirvonen, Regina Slepak, Sofia Kazakov, Elena Lukkarinen ja Alisa Ranta-aho ovat kauniita, menestyviä ja huomiotaherättäviä. He pitävät yllä kliseitä siitä, että venäläisnaiset ovat kodinhengettäriä, joilla on visuaalista silmää kauneudelle. He haluavat miehen, joka tarjoaa ravintolassa ja kohtelee kuin prinsessaa. Tämä käy katsojalle selväksi jo ensimmäisen jakson aikana.

Kysyimme kolmelta ihan tavalliselta venäläissyntyiseltä naiselta, mitä mieltä he ovat uudesta sarjasta. Onko viiden tosi-tv-tähden tarjoama kuva venäläisistä naisista realistinen?

"Kliseistä saisi hyvän sketsihahmon"

"Olin valmistautunut dissaamaan kaikkia sarjassa olevia naisia – mikä on ennakkoluuloista – mutta yllätyin positiivisesti. Sarjan naiset ovat kattaus laidasta laitaan. Parista hahmosta saa hyvää huumoria, mutta mukaan mahtuu myös inspiroivia menestystarinoita.

Tietenkin naisten kliseitä on korostettu, ja se harmittaa. Esimerkiksi että suomalaiset naiset eivät uskalla pukeutua, venäläiset naiset osaavat aina sisustaa ja haluavat, että mies tarjoaa treffeillä. Nämä kliseet tekevät ohjelmasta toisaalta viihdettä. Toivon, että suurin osa ymmärtää sen. Ja oikeastaan toivon, että ihmiset katsoisivat sarjaa, koska sen henkilöistä löytyy varmasti monia kerroksia.

Moni sarjan naisista korosti itse kliseitä. Esimerkiksi sitä, että venäläiset naiset pukeutuvat nätisti, ovat vähän prinsessoja ja pitävät miestä perheen päänä. Moni venäläisnainen varmasti on tällainen, mutta heitä löytyy myös toisenlaisia. Sekin varmasti merkitsee, kuinka kauan on asunut Suomessa. Opiskelin lukion jälkeen Pietarissa teatterikoulussa, eivätkä kaikki naiset siellä olleet kliseisiä.

Olen miettinyt, että näistä samoista kliseistä saisi hyvän sketsihahmon: Suomen täydellisin venäläisnainen, joka käy turkissa ja korkkarit jalassa lenkillä."

Regina Launivuo, 31, on asunut Suomessa vuodesta 1991.

 

"Allekirjoitan kaiken"

"Ohjelma yllätti minut positiivisesti. Ennen tätä olen katsonut jenkkiversiota Venäjän täydellisistä naisista. Siinä naiset ovat tyhjäpäisiä bimboja. Suomalaisen ohjelman naisista ei tullut sellaista kuvaa, vaikka heistä kerrottiinkin vasta vähän.

Minun mielestäni naiset puhuivat ihan totta ja olivat oikeassa siinä, millaisia venäläiset naiset ovat. Olen myös sitä mieltä, että venäläiset pukeutuvat suomalaisia paremmin ja ovat itsevarmempia. Minäkin olen sitä mieltä, että tykkään, kun mies tarjoaa ravintolassa. Arvostan herrasmiestä, joka palvoo maata naisensa jalkojen alla.

Ohjelmassa ei oikeastaan näytetty mitään sellaista, mitä en allekirjoittaisi.

Kaviaariyrittäjä Valeria Hirvonen sanoi jakson aikana, että hänelle luksusta on oma koti ja arki. Se pitää täysin paikkansa. Venäläisiä naisia opetetaan pienestä pitäen tekemään ruokaa ja pitämään omasta kodista ja perheestä huolta. Hän oli mielestäni ohjelman viidestä naisesta kaikkein aidoin. Tietenkin venäläisiä ja suomalaisia on moneen lähtöön, ja ohjelmaan on otettu mukaan tietynlaisia hahmoja."

Helsinkiläinen 25-vuotias nainen, jolla on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Asunut lapsena Neuvostoliitossa.

 

"Täydelliset naiset ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa"

"Olen tutkija ja perehtynyt ennenkin siihen, millaisia mielikuvia televisio tuottaa. Kaupallinen televisiokanava käyttää tässä tapauksessa olemassa olevaa ohjelmaformaattia, joka on hyvin kehittynyt ja kansainvälinen. Sillä luodaan mielikuvia menestyvistä, rikkaista ja naisellisista naisista. Siinä mielessä Suomen-version hahmovalinnat istuvat hyvin tähän viihdeformaattiin, mutta heidän perusteellaan on mahdotonta saada mitään totuudenmukaista kuvaa siitä, millaisia Suomessa asuvat venäjänkieliset tai venäläiset naiset ovat. Naiset olivat oikeastaan ihan samanlaisia kuin mitkä tahansa muutkin "täydellisistä naisista" – olivat ne sitten venäläisiä, ruotsalaisia, amerikkalaisia tai suomalaisia.

Ohjelmaan valitut viisi naista istuvat täydellisesti kaupalliseen korostetun naisellisuuden tuottamiseen. He ovat malleja, stylistejä ja työskentelevät kauneusalalla. Olemassa on varmasti tämänlaisia venäläisiä, mutta myös muita. Ja veikkaan, että niitä muita on vielä enemmän. Ehkä jatkossa, kun ohjelma yrittää vedota katsojien tunteisiin, naisista paljastetaan myös jotain muuta kuin pintaa. Nythän kerrottiin jo esimerkiksi kaviaariyrittäjän miehen kuolemasta.

Ohjelma on suunnattu ennen kaikkea suomalaiselle katsojalle. Suomessakin ainakin 1990-luvulla protestoitiin sitä mielikuvaa vastaan, että venäläisnaiset ovat halpoja naisia, huoria. Ohjelma muuttaa tätä mielikuvaa, mutta toisaalta sen hahmojen ylikorostettu naisellisuus myös muistuttaa vanhasta stereotypiasta. Tämän takia ehkä suomalaiset katsojat koukuttuvat sarjaan. Ohjelma kiinnostaa myös venäläisiä katsojia ja uskon, että se synnyttää kiivaan keskustelun Suomen venäjänkielisten keskuudessa. Siinä mielessä se on onnistunut.

Hyvänä vastakohtana tämänlaiselle tuotannolle pidän pari kuukautta sitten Ylellä näytettyä Kati Juuruksen ohjaamaan Naisen osa -dokumenttia rajan lähellä asuvista venäjänkielisistä naisista. Dokumentti vastasi enemmän sitä totuutta, mikä minulla on venäläisnaisista. He elivät ihan tavallista peruselämää.

Venäjällä massakulttuurin naiskuva on juuri samanlainen kuin ohjelmassa: nainen on hyvin naisellinen, huolehtii kauneudestaan ja käyttää naiseuttaan hyväkseen saavuttaakseen päämääriä elämässään. Ohjelman naiskuva vastaa siis hyvin myös Venäjällä vallalla olevaa naismielikuvaa."

Olga Davydova-Minguet, 47, tutkijana Itä-Suomen yliopiston Karjalan-tutkimuslaitoksella. Asunut Suomessa 24 vuotta.

Suomen täydelliset venäläisnaiset maanantaisin klo 21.00 Liv-kanavalla. Liv ja Me Naiset kuuluvat samaan konserniin. Voit katsoa ensimmäisen jakson Ruudussa.

Suomi-russia looklike

Tätä mieltä tavalliset venäläiset naiset ovat Suomen täydellisistä venäläisnaisista

Kun matkustaa julkisissa niin usein yllättyy kun lähellä oleva niin tavallisen suomalaisen näköiset miehet tai naiset alkavat puhumaan venäjää. Suomalaista ja venäläistä on vaikea erottaa toisistaan, kasvojen piirteet ovat niin samanlaisia. On klisee, että venäläiset naiset pukeutuisivat kaikki kuin mallit, suurin osa venäläisistä naisista on lyhyenläntiä emäntiä arkisissa vaatteissaan. Vaikka virolaiset ovat sukulaiskansamme niin virolaisten ja suomalaisten välillä on suurempi ulkonäköero kuin...
Lue kommentti
Ei mitä välii

Tätä mieltä tavalliset venäläiset naiset ovat Suomen täydellisistä venäläisnaisista

Luukkaan evankeliumi: 18:14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." Täysin naurettava, puuttu vielä yksi Alla Sipanova-Taskinen jokulle viisumi Venäjälle peruttu mutta siltti" venäjän asiatuntija" .
Lue kommentti

Sarjan toisella kaudella on luvassa ainakin yhdet hautajaiset ja entistä hanakampaa kapinointia.

Ahdistava, koukuttava, ajankohtainen, ajatuksia herättävä, tyylikäs. Muun muassa näillä sanoilla viime keväänä alkanutta Handmaid's Tale -sarjaa on ylistetty sen ensimmäisestä jaksosta lähtien.

Jos et vielä tiedä, mistä sarjassa on kyse, käy lukemassa esittelyjuttumme tästä:

Sarjan ensimmäinen kausi loppui kuin seinään viime kesänä, ja moni on jäänyt odottamaan jatkoa jännityksellä. Onneksi sitä on myös luvassa! Toisen kauden jaksoja alettiin suunnitella jo ennen ensimmäisen kauden loppumista, ja iso osa sarjasta kuvattiinkin viime vuonna.

Jenkeissä sarja nähdään Hulu-palvelusta, jonne kauden ensimmäinen jakso pärähtää 25. huhtikuuta. Suomessa sarjaa voi seurata HBO Nordicin kautta. Aiemman kauden palvelu näytti päivän viiveellä Yhdysvalloista.

Mitä muuta tiedämme tulevasta kaudesta? Ainakin tämän:

1. Toisella kaudella on 13 jaksoa.

Ensimmäisellä kaudella jaksoja oli vain 10.

2. Päähenkilöt ovat ykköskaudelta tuttuja.

Elisabeth Mossin näyttelemä Offred on edelleen tarinan keskiössä. Myös Ofglen (Alexis Bledel), Moira (Samira Wiley), Janine (Madeline Brewer) ja Nick (Max Minghella) nähdään uudella kaudella.

Kakkoskaudelta julkaistut kuvat ovat varsin pahaenteisiä.

3. Ensimmäinen jakso yllättää varmasti.

”Älkää yrittäkö arvata, mitä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa tapahtuu. Ette koskaan voi aavistaa. Se on mahdotonta, ja sen takia rakastan sitä niin paljon”, Elisabeth Moss totesi TV Guiden haastattelussa.

4. Näemme surullisenkuuluisat siirtokunnat.

Handmaid’s tale perustuu Margaret Atwoodin klassikkokirjaan. Kirjassa siirtokunnat mainitaan kaikkein karmeimpana kohtalona: ne odottavat sellaisia, jotka eivät suostu taipumaan käsittämättömän yhteiskunnan osasiksi. Myös sarjan ensimmäisellä kaudella siirtokunnista puhutaan, mutta vasta kakkokaudella katsojat pääsevät näkemään ne omin silmin.

Sarjan uudella kaudella tutustutaan uusiin maisemiin.

5. Offred ja muut alkavat kapinoida.

Sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Bruce Miller on vahvistanut, että kakkoskausi keskittyy vahvasti Offrediin. Tulevalla kaudella hän on kuitenkin entistä kapinallisempi ja vahvempi. Myös muut hahmot löytävät sisäisen kapinahenkensä ja haluavat laittaa pisteen orjuutukselle.

6. Ilkeän Lydia-tädin tarinaa valotetaan.

Lydia-täti (Ann Dowd) on yksi sarjan kammottavimmista hahmoista – mikä tekee hänestä samalla kovin kiinnostavan. Miten naisesta tuli niin julma? Miller on kertonut, että saamme tähän kysymykseen ainakin jonkinlaisen vastauksen tulevalla kaudella.

7. Yksi orjattarista kuolee.

Miller on vahvistanut, että sarjan kakkoskaudella nähdään hautajaiset. Mutta tarkkaan ottaen kuka kuolee ja miten? Sitä emme vielä tiedä.

Tälläkin kaudella orjattaret jatkavat parittain kävelyä.

8. Saamme tietää, mitä muulle maailmalle on tapahtunut.

Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen, Yhdysvalloissa sijaitsevaan Gilead-nimiseen valtioon. Ykköskaudella katsojat saivat tietää vain vähän Yhdysvaltain naapurimaiden kohtalosta. Miller on kuitenkin paljastanut, että tulevalla kaudella katsojat pääsevät näkemään tarkemmin, mitä ihmettä Gileadin ulkopuolella tapahtuu.

9. Sarjan kammottava – ja niin koukuttava – tunnelma ei ole kadonnut mihinkään.

Ensimmäinen kausi oli monen katsojan mielestä paikoitellen niin ahdistava, että sitä oli vaikea katsoa. Eikä mikään ole muuttumassa – ainakaan kakkoskauden trailerin perusteella. Katso vaikka:

Palkittu elokuva Saamelaisveri on nyt katsottavissa Viaplaylla. 

IS TV-LEHTI: Strasbourgissa Euroopan parlamentin käytävällä kävelee kaksi Norjan saamelaisten perinneasuihin sonnustautunutta, hymyilevää nuorta. 20-vuotias Lene Sparrok ja 14-vuotias Mia Sparrok saavat kaikkien päät kääntymään uteliaisuudesta. Jokainen haluaa sisaruksista oman palansa.

He ovat päätähtiä muun muassa Euroopan parlamentin myöntämän Lux-palkinnon voittaneessa Saamelaisveri-elokuvassa, joka on saamelaistaustaisen Amanda Kernellin ensiohjaus ja käsikirjoitus.

Se kertoo kahdesta saamelaistytöstä, jotka pakotetaan sisäoppilaitokseen opiskelemaan ruotsin kieltä. Elokuvassa sisarukset joutuvat valtaväestön silmätikuiksi ja pilkattaviksi: saamelaisia pidettiin 1930-luvulla vähä-älyisinä.

”Oli vaikea esittää, että haluan eroon saamelaisuudesta, sillä oikeasti olen ylpeä alkuperästäni.”

Nykyään asenteet ovat toisenlaiset: Lene ja Mia saavat juhlavan vastaanoton. He ovat tottuneet huomioon, sillä elokuva on voittanut jo useita palkintoja.

Siskokset asuvat saamelaiskylässä Keski-Norjassa ja työskentelevät poronhoitajina. He halusivat osallistua elokuvaan, koska pitivät aihetta tärkeänä. Vaikka Lenen suoritusta on ylistetty, oli näytteleminen hänelle vaikeaa, sillä tämä oli hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa.

– Oli myös vaikea esittää, että haluan eroon saamelaisuudesta, sillä oikeasti olen ylpeä alkuperästäni, sanavalmis Lene kertoo Tv-lehdelle.

Tarinassa Njenna, nuorempi sisaruksista, ei halua häivyttää saamelaisuuttaan. Elle Marja taas haluaa oppia ruotsin kielen, jotta pääsisi pois saamelaisyhteisöstä Uppsalaan, jossa voisi opiskella opettajaksi ja unohtaa juurensa, joita häpeää. Kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin hän toivoo, vaikka hän pääseekin karkaamaan kaupunkiin.

”On tärkeää, että saamelaisiin kiinnitetään huomiota.”

Rotubiologit (joita oli myös Suomessa) mittailevat yhdessä elokuvan kohtauksessa saamelaisnuoria ja pakottavat heidät riisuutumaan kaikkien nähden. Kohtaus on silmiinpistävän kiusallinen.

– Oli iso kynnys tehdä se kohtaus, mutta ajattelin, että go for it. En halua hävetä itseäni. Olen kyllästynyt kuulemaan, miten kaikkien pitäisi näyttää Barbie-nukeilta. Kaikkien pitäisi saada olla oma itsensä. Olen myös kyllästynyt stereotypioihin joikaamisesta, laavuissa asumisesta ja kuulemaan, miten söpöjä olemme, tokaisee Lena.

Teos on saanut paljon huomiota maailmalla. Sisarusten mukaan yleisö on ollut ihmeissään, miten Ruotsi, Norja ja Suomikin on kohdellut kansalaisiaan.

– Elokuvan teemaa ei ole käsitelty aiemmin. On tärkeää, että saamelaisiin kiinnitetään huomiota. Olen myös iloinen, että elokuvassa puhutaan omaa kieltämme, eteläsaamea, jota puhuu vain 500 ihmistä.

Lene ja Mia asuvat vanhempiensa ja kolmannen siskonsa kanssa edelleen saamelaiskylässä ja viihtyvät siellä. He eivät ole päättäneet, haluavatko jatkaa näyttelijöinä.

– Elän päivä kerrallaan. Ehkä joskus voin yhdistää porojenhoidon ja elokuvien tekemisen, se olisi parasta! Lene ilmoittaa.

Saamelaisveri, Viaplay 14.1. alkaen