Syke-sarjan naiset vasemmalta oikealle: Johanna, joka haluaisi olla lääkäri; maksullisena seuralaisena keikkatöitä tekevä Iiris; lääkekoukussa oleva Marleena ja Lenita, vegetatiivisessa tilassa olevan miehen puoliso. Kuva: Yellow Film/Yle Kuvapalvelu
Syke-sarjan naiset vasemmalta oikealle: Johanna, joka haluaisi olla lääkäri; maksullisena seuralaisena keikkatöitä tekevä Iiris; lääkekoukussa oleva Marleena ja Lenita, vegetatiivisessa tilassa olevan miehen puoliso. Kuva: Yellow Film/Yle Kuvapalvelu

Sairaanhoitajat jakoivat Ylen sairaalasarjalle risuja ja ruusuja.

Ylen uuden Syke-sairaalasarjan viides jakso nähdään tänään. Tavallisen katsojan silmin Syke on lääketieteellisesti uskottava ja hyvin yksityiskohtainen, eikä ihme, sillä sitä on tehty hartaudella.

Yhtä sarjan neljästä päähenkilöstä näyttelevä Iina Kuustonen kertoi Me Naisille lokakuussa, että näyttelijät perehtyivät ennen kuvauksia lääkäreiden ja hoitajien työhön ja pääsivät mukaan seuraamaan kymmeniä erilaisia operaatioita, muun muassa sydänleikkauksia.

– Suu loksahti auki, kun ihmisen rintakehä avattiin ensimmäistä kertaa. Se oli niin epätodellista ja kiinnostavaa. Lääkäreiden ammattitaito on käsittämätöntä. On hienoa asua Suomessa, jossa terveydenhuolto on huippuluokkaa, Iina kehui.

Kysyimme kuudelta sairaanhoitajalta, jotka ovat työskennelleet alalla 1–20 vuotta, miltä sarja näyttää ammattilaisen silmin.

Moniosaajia pikakelauksessa

Vaikka yksityiskohdat ovat kunnossa, kokonaisuus mättää. Samat hoitajat eivät normaalisti hoida Syke-sairaalan kokoisessa paikassa potilasta päivystyksestä tehon kautta leikkaussaliin. Hoitajat ovat joko päivystyksessä, leikkaussalissa tai teholla, ja jokaisella on oma tehtävänsä. Sarjan sairaanhoitajat tuntuvat hallitsevan kaiken. Eikä oikeassa sairaalassa mikään tapahdu yhtä vauhdilla.

– Ei missään sairaalassa käydä vuoron aikana läpi koko tunneskaalaa. Kohdalle ei osu sydänsiirtoja ja itkeviä omaisia. Hoitajat tekevät paljon perustyötä, joka ei varmasti ole maallikon mielestä niin kiinnostavaa, yksi hoitajista sanoo.

Toinen antaa risuja siitä, että Iina Kuustosen näyttelemä Iiris puhuu omaisille liian ronskisti.

– Humalaisille niin voidaan joskus sanoa, mutta ronski kielenkäyttö ei kuulu hoitajan rooliin.

Ja tätähän jokainen sairaalasarjafani miettii: muhinoidaanko sairaaloissa oikeasti niin paljon, ja onko joka toisella työpaikkaromanssi? No ei. Mutta eihän sarjaa jaksaisi katsoa kukaan, jos se ei olisi kärjistetty ja täynnä mehukkaita juonenkäänteitä.

Näistä sarja sai kiitosta:

Uskomattomat tarinat. ”Koskaan ei voi tietää, millaisia potilaita tulee päivystyksen ovesta. Näin se on sairaalamaailmassakin. Uskomattomia tarinoita!”

Lääkärien ja hoitajien välit. ”Olin mielissäni siitä, että lääkärien ja hoitajien väliset ammatilliset suhteet oli nostettu esille. Sairaala on edelleen todella hierarkinen paikka. Töiden sujuminen on täysin lääkäristä kiinni. Heistä löytyy hyviä poliiseja ja pahoja poliiseja. Erityisesti nuoret kandit ovat koomisia käskyttäessään sairaanhoitajia. Tämä asia on ollut paljon tapetilla, ja on hyvä, että sarjassa se on tuotu karrikoidusti esille. Ongelma ei katoa, ennen kuin siitä puhutaan.”

Taustatyö. ”Sarjasta näkee, että taustoihin on paneuduttu. Kaikki toimenpiteet ovat oikeita.”

Kieli. ”Mikään ei särähdä korvaan. Välillä ulkomaisten sarjojen huonot suomennokset ärsyttävät. Syke-sarjassa puhutaan oikeaa sairaalakieltä.”

Syke klo 21.00, Yle TV2. Keskiviikkoisin esitettävä Syke-jakso ilmestyy Yle Areenaan ennakkokatsottavaksi joka sunnuntai.

Lue myös:


Jaajo Linnonmaalla rooli Syke-sarjassa: näin Iina Kuustonen arvioi radiojuontajan suoritusta


Kovia kokenut yksinhuoltaja ja yliempaattinen hoivaaja – tällaisia ovat uuden Syke-sairaalasarjan hahmot


Iina Kuustonen sydänleikkauksessa tv-roolia varten: "Suu loksahti auki, kun ihmisen rintakehä avattiin"

Kuva ja video: Nelonen
Kuva ja video: Nelonen

Mira Luodin Vain elämää -päivänä kuultiin Dannyn vahva tulkinta yhdestä PMMP:n suosituimmista kappaleista.

Tällä viikolla Vain elämää -ohjelmassa vietetään PMMP-yhtyeestä tutun Mira Luodin päivää. Torstaina oman tulkintansa Miran tuotannosta esittivät Arttu Wiskari, Danny ja Kasmir.

Danny tulkitsi jaksossa PMMP:n koskettavan Lautturi-kappaleen. Biisi on Miralle hyvin henkilökohtainen.

– Lautturi on Paulan isälleen kirjoittama laulu, mutta myös itsellekin isäni menettäneenä hyvin koskettava ja kaunis laulu, Mira kertoi.

Saman kappaleen on tulkinnut aiemmin Vain elämää -ohjelmassa Jenni Vartiainen. Sarjan kolmannella kaudella Jenni esitti kappaleen Paula Vesalan päivänä.

Danny kertoi valinneensa kappaleen sen syvällisyyden takia.

– Valitsin laulun, jossa teidän sielujen syvyys todella tuli esille suorastaan pelottavalla tavalla. Hyvin tyylikkäästi ja kauniisti tehty se maailma, Danny kertoi ennen esitystä.

Katso Dannyn veto kokonaisuudessaan tästä: 

Dannyn tulkinta kappaleesta iski ja kovaa. Mira herkistyi Dannyn tulkinnasta jo ennen ensimmäistä kertosäettä. Myös muut artistit seurasivat esitystä kyyneleet silmissään.

– En voinut olla miettimättä sitä, kuinka monta ystävää ja elämän rakkautta sinä olet joutunut saattamaan haudan lepoon. En tiedä, miten pystyit laulamaan sen, Kasmir sanoi esityksen jälkeen Dannylle.

Kappaleen kuultuaan Vain elämää -artistit istuvat hiljaisina ja liikuttuneina pöydän ääressä. Mira totesi, että esitys veti hänet sanattomaksi. Kameroille hän kertoi Dannyn tulkinnan herättäneen paljon muistoja:

– Tuli itsellekin kova ikävä. Mietin omaa isää, veljeä ja isovanhempia. Uskon, että rakkaat ihmiset toivat voimaa tähän hetkeen. Tästä jää hieno muisto, Mira sanoi.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Ulkolinja-dokumentti Putin ja mafia pureutuu Venäjän presidentin miljardiomaisuuden taustoihin.

IS TV-LEHTI: Toukokuussa neljännen kautensa aloittaneeksi presidentiksi Vladimir Putinin voisi sanoa elävän suhteellisen normaalia elämää, ainakin mitä tulee henkilökohtaiseen varallisuuteen. 

Toki reilun 100 000 dollarin luokkaa oleva vuosipalkka on taviksen tuloihin nähden suuri, mutta omistukset ovat melko vaatimattomat – Venäjän presidentiksi: 1 500 neliön tontti, 77 neliön asunto, autotalli, kaksi vanhaa neuvostovalmisteista autoa, Lada Niva ja peräkärry. Näin siis virallisen totuuden mukaan. 

Putinin rahakuvioita aiemminkin tutkineiden Nicolas Tonevin ja Anastasia Kirilenkon Ulkolinja-dokumentti Putin ja mafia (Putin and the Mafia, 2017) esittää hänen haalineen miljardien omaisuuden, johon kuuluu esimerkiksi valtavia kiinteistöjä ja palatseja Venäjällä ja ulkomailla. Dokumentissa etsitään muun muassa kartanotiluksia Venäjänsaarella lähellä Viipuria.

Dokumentin mukaan Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä vallassa.  Jos presidenttiys joskus päättyy, saattaa jopa Putin joutua tilille teoistaan.

Dokumentti setvii Putinin salaillun omaisuuden alkuperää. Rahavirtoja kartoitetaan 1990-luvun alkuun, jolloin Putin toimi Pietarin apulaispormestarina. Tonev ja Kirilenko todistelevat, kuinka tämä oli virkamiesroolinsa ohella keskeinen tekijä hallinnon ja rikollisten välisissä hämäräbisneksissä. Liikeelämältä pumpatun korruptiorahan lisäksi Putin hyötyi apulaispormestarina Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä tilanteesta, jossa harmaa talous takoi miljardeja. 

Kuvaavaa on, kuinka usein 1990-luvulla Venäjällä tehdyissä korruptiotutkimuksissa Putinin nimi nousi esiin. Vuosien saatossa todisteita on ilmaantunut lisää Putinin ja venäläismafian yhteyksistä. Ainoat seuraukset ovat tunteneet nahoissaan Putinia vastaan nousseet, jotka ovat muuttaneet maasta tai päässeet hengestään, joskus molempia.

Putin ja mafia ei tuo varsinaisesti mitään uutta Putiniin liitettyihin raskaisiin syytöksiin. Laaja todistusaineisto todistajalausuntoineen auttaa kuitenkin hahmottamaan kuvion mittakaavaa. 

Dokumentti esittää kiinnostavan näkemyksen Putinin vallan- ja kullanhimon motiiveista. Sen mukaan Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä vallassa. Jos presidenttiys joskus päättyy, saattaa jopa Putin joutua tilille teoistaan.

Ulkolinja: Putin ja mafia, TV1 klo 22.00