Syke-sarjan naiset vasemmalta oikealle: Johanna, joka haluaisi olla lääkäri; maksullisena seuralaisena keikkatöitä tekevä Iiris; lääkekoukussa oleva Marleena ja Lenita, vegetatiivisessa tilassa olevan miehen puoliso. Kuva: Yellow Film/Yle Kuvapalvelu
Syke-sarjan naiset vasemmalta oikealle: Johanna, joka haluaisi olla lääkäri; maksullisena seuralaisena keikkatöitä tekevä Iiris; lääkekoukussa oleva Marleena ja Lenita, vegetatiivisessa tilassa olevan miehen puoliso. Kuva: Yellow Film/Yle Kuvapalvelu

Sairaanhoitajat jakoivat Ylen sairaalasarjalle risuja ja ruusuja.

Ylen uuden Syke-sairaalasarjan viides jakso nähdään tänään. Tavallisen katsojan silmin Syke on lääketieteellisesti uskottava ja hyvin yksityiskohtainen, eikä ihme, sillä sitä on tehty hartaudella.

Yhtä sarjan neljästä päähenkilöstä näyttelevä Iina Kuustonen kertoi Me Naisille lokakuussa, että näyttelijät perehtyivät ennen kuvauksia lääkäreiden ja hoitajien työhön ja pääsivät mukaan seuraamaan kymmeniä erilaisia operaatioita, muun muassa sydänleikkauksia.

– Suu loksahti auki, kun ihmisen rintakehä avattiin ensimmäistä kertaa. Se oli niin epätodellista ja kiinnostavaa. Lääkäreiden ammattitaito on käsittämätöntä. On hienoa asua Suomessa, jossa terveydenhuolto on huippuluokkaa, Iina kehui.

Kysyimme kuudelta sairaanhoitajalta, jotka ovat työskennelleet alalla 1–20 vuotta, miltä sarja näyttää ammattilaisen silmin.

Moniosaajia pikakelauksessa

Vaikka yksityiskohdat ovat kunnossa, kokonaisuus mättää. Samat hoitajat eivät normaalisti hoida Syke-sairaalan kokoisessa paikassa potilasta päivystyksestä tehon kautta leikkaussaliin. Hoitajat ovat joko päivystyksessä, leikkaussalissa tai teholla, ja jokaisella on oma tehtävänsä. Sarjan sairaanhoitajat tuntuvat hallitsevan kaiken. Eikä oikeassa sairaalassa mikään tapahdu yhtä vauhdilla.

– Ei missään sairaalassa käydä vuoron aikana läpi koko tunneskaalaa. Kohdalle ei osu sydänsiirtoja ja itkeviä omaisia. Hoitajat tekevät paljon perustyötä, joka ei varmasti ole maallikon mielestä niin kiinnostavaa, yksi hoitajista sanoo.

Toinen antaa risuja siitä, että Iina Kuustosen näyttelemä Iiris puhuu omaisille liian ronskisti.

– Humalaisille niin voidaan joskus sanoa, mutta ronski kielenkäyttö ei kuulu hoitajan rooliin.

Ja tätähän jokainen sairaalasarjafani miettii: muhinoidaanko sairaaloissa oikeasti niin paljon, ja onko joka toisella työpaikkaromanssi? No ei. Mutta eihän sarjaa jaksaisi katsoa kukaan, jos se ei olisi kärjistetty ja täynnä mehukkaita juonenkäänteitä.

Näistä sarja sai kiitosta:

Uskomattomat tarinat. ”Koskaan ei voi tietää, millaisia potilaita tulee päivystyksen ovesta. Näin se on sairaalamaailmassakin. Uskomattomia tarinoita!”

Lääkärien ja hoitajien välit. ”Olin mielissäni siitä, että lääkärien ja hoitajien väliset ammatilliset suhteet oli nostettu esille. Sairaala on edelleen todella hierarkinen paikka. Töiden sujuminen on täysin lääkäristä kiinni. Heistä löytyy hyviä poliiseja ja pahoja poliiseja. Erityisesti nuoret kandit ovat koomisia käskyttäessään sairaanhoitajia. Tämä asia on ollut paljon tapetilla, ja on hyvä, että sarjassa se on tuotu karrikoidusti esille. Ongelma ei katoa, ennen kuin siitä puhutaan.”

Taustatyö. ”Sarjasta näkee, että taustoihin on paneuduttu. Kaikki toimenpiteet ovat oikeita.”

Kieli. ”Mikään ei särähdä korvaan. Välillä ulkomaisten sarjojen huonot suomennokset ärsyttävät. Syke-sarjassa puhutaan oikeaa sairaalakieltä.”

Syke klo 21.00, Yle TV2. Keskiviikkoisin esitettävä Syke-jakso ilmestyy Yle Areenaan ennakkokatsottavaksi joka sunnuntai.

Lue myös:


Jaajo Linnonmaalla rooli Syke-sarjassa: näin Iina Kuustonen arvioi radiojuontajan suoritusta


Kovia kokenut yksinhuoltaja ja yliempaattinen hoivaaja – tällaisia ovat uuden Syke-sairaalasarjan hahmot


Iina Kuustonen sydänleikkauksessa tv-roolia varten: "Suu loksahti auki, kun ihmisen rintakehä avattiin"

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00

Kuningatar Elisabet II:n elämästä kertovan hittisarjan toinen kausi on nyt katsottavissa Netflixissä. Mitkä koukuttavan sarjan tapahtumista ovat historiankirjojen valossa totta – ja mitkä eivät?

Prinssi Philip lähti seikkailemaan ja jätti Elisabetin yksin

Totta. Kakkoskauden yksi suurista teemoista on prinssi Philipin etsikkoaika. Vuonna 1956 mies todella lähti viideksi kuukaudeksi seilaamaan pitkin poikin maailman meriä rehvakkaassa herraseurassa. Hänen rinnallaan oli aviokriisissä rypevä Mike Parker (1920–2002), joten myös prinssin moraali joutui epäilyttävään valoon. 

Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix
Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix

Prinssi Philip oli rakastunut ballerinaan

Ei todisteita! Kun Elisabet sujauttaa tv-sarjassa miehensä matkalaukkuun kirjeen, hän  törmää medaljonkiin, jossa on ballerina Galina Ulanovan kuva. Sarjassa annetaan ymmärtää, että kuvassa oli prinssin salainen rakastettu.

Galina Ulanova (1910-1998) oli tosiaan venäläinen ballerina, ja hän saapui Lontooseen uransa loppuvaiheessa vuonna 1956, mutta hän ei tuntenut prinssiä. 

Tanssijarakastetun hahmo perustunee huhuun, jonka mukaan Philipillä olisi ollut suhde Pat Kirkwoodin (1921–2007) kanssa vuonna 1948 (samaan aikaan, kun Elisabet oli raskaana, auts). Tanssija-näyttelijä itse tyrmäsi aina suhdehuhut ja sanoi heidän olleen vain ystäviä. 

Pääministeri ei uskonut Lontoon savusumun vaarallisuuteen, sitten avustaja kuoli

 Osittain totta, osittain ei. Pääministeri Winston Churchill (1874–1965) ei tosiaan tahtonut uskoa Lontoon tappavaan savusumuun, ja kyllä vuonna 1952 savusumu aiheutti 12 000 ihmisen kuoleman. Savusumun takia bussiturmassa menehtynyt avustaja on kuitenkin keksitty hahmo, joka on kirjoitettu useamman Churchillin entisen avustajan muistelmien pohjalta.

Prinsessa Margaretilla oli kielletty suhde Peter Townsendiin 

Totta. Hävittäjälentäjä ja ylitallimestari Peter Townsend (1914–1995) ja prinsessa Margaret todella rakastuivat, mutta koska miehellä oli takanaan avioero, avioliitto ei tullut kysymykseenkään. Kakkoskaudenkin prinsessalla on edessään lisää historiallisesti paikkansapitävä sydänsuruja.

Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix
Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix

Prinssi Philip pakotti poikansa karuun ja kaukaiseen sisäoppilaitokseen

Valitettavasti totta. Kuningataräiti toivoi, että herkkä nuorukainen olisi saanut jäädä opiskelemaan lähemmäs kotia, mutta prinssi Philip vaati, että hänen poikansa lähtee Gordonstounin tiukkakuriseen sisäoppilaitokseen Skotlantiin. Prinssi Philip oli itse opiskellut siellä ja viihtynyt. Charles kuitenkin vihasi aikaansa opinahjossa, ja on kuvaillut sitä ”vankeusrangaistukseksi”.  

Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix
Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix

The Crownin toinen kausi nyt Netflixissä.