Jani Rasimus yllätyshoikistui niin, että puvustajalle tuli kiire. Janin parina on tällä kaudella Anu Sinisalo. Kuva: Jonna Öhrnberg.
Jani Rasimus yllätyshoikistui niin, että puvustajalle tuli kiire. Janin parina on tällä kaudella Anu Sinisalo. Kuva: Jonna Öhrnberg.

Yllätyslaihtumisia ja selittämättömiä katoamisia. Tanssii tähtien kanssa -ohjelman pääpuvustaja tietää, että mitä tahansa voi sattua minuuttia ennen suoraa lähetystä.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kulisseissa sattuu ja tapahtuu joka viikko. Vaikka tähtien upeita asuja on valmistamassa seitsenhenkinen tiimi, puvustamossa ei voida olla koskaan varmoja, että kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Ennen sunnuntain suoraa lähetystä pukuja joudutaan usein viilaamaan jopa minuuttia ennen kameran eteen joutumista.

– Viime viikolla meiltä meni ompelukone rikki juuri ennen kenraaliharjoituksia. Onneksi saatiin korvaava tilalle, ennen kuin mitään kriisiä ehti syntyä, ohjelman puvustamon pääsuunnittelija Henna Mäkinen kertoo.

Vetskarikriisi

Mäkisen tiukin tilanne asujen kanssa sattui pari vuotta sitten.

– Teimme silloin ohjelmaa juontaneelle Vappu Pimiälle tangotyylisen mekon. Olimme saaneet puvun jo valmiiksi, kun sunnuntain sovituksessa siitä meni vetoketju rikki. Korjasimme sen, mutta sitten vielä viime hetkellä se hajosi uudestaan! Siinä oli suunnilleen minuutti aikaa ennen lähetykseen menemistä. Jouduin korjaamaan vetskarin rappusissa matkalla kameran eteen.

Holtittomat helmat

Eniten tuskastumisen hetkiä ja jännitysmomentteja puvustamolle aiheuttavat naisten asut.

– Tänä vuonna jouduimme korjaamaan vielä kenraaliharjoitusten jälkeen Janna Hurmerinnan paso doble -pukua. Sen helmaa piti lyhentää, ettei korko jäisi siihen kiinni. Lisäksi siihen piti vielä viime hetkellä lisätä remmejä, ettei se putoaisi hänen päältään.

Yleensä ongelmat helmoissa ja muissa huomataan jo ennen suoraa lähetystä, eikä katastrofia ehdi syntyä. Aina on kuitenkin riski, että korko jää pukuun kiinni.

– Siinä vaiheessa toivoo vain, että korko irtoaa tai puku hajoaa. Mieluummin puku menee rikki kuin tanssi menee pilalle sen takia, että puvun kantaja kaatuu.

Yllätyshoikistuminen

Vaikka tanssijoita mitataan pukuja varten viikoittain, joskus vielä kenraaliharjoituksissa joku näyttää laihtuneen. Silloin ei auta muuta kuin kaventaa kiireessä.

Jani Rasimukselta jouduttiin tässä yhtenä sunnuntaina vielä kiristämään housujen vyötäröä, kun yhtäkkiä tuntui, että ne putoavat jalasta.

Vaatteet kadoksissa

Kymmenet puvut koostuvat kymmenistä osista. Erityisesti miesten asuissa on monta liikkuvaa tekijää, joista kiireessä jokin saattaa helposti tehdä katoamistempun.

– Viime kaudella olimme sopineet, että Sami Hedbergillä on eräässä tanssissa frakkitakki rekvisiittana. Kun menimme kenraaleihin, sitä ei yhtäkkiä löytynytkään muiden vaatteiden joukosta.

Onneksi takki oli kuitenkin vain unohtunut työtilalle, josta se saatiin nopeasti tuotua studiolle ennen lähetystä.

Koska tähdet käyttävät lähetyksissä näkyviä tanssikenkiään myös harjoituksissaan, heidän on pidettävä niistä itse huolta. Joskus kenraaliharjoituksissa kenkiä ei näy mailla halmeilla.

– Tällä kaudella kukaan ei ole ainakaan vielä unohtanut kenkiään harjoitussalille. Ihmiset ovat olleet hirveän hyvämuistisia!

Väärät sukat

Kenkien lisäksi kilpailijat joutuvat itse pitämään huolta sukistaan ja alusvaatteistaan. Miehillä sukkien tulee olla mustat; naisten mekoista alusvaatteet eivät saa kuultaa läpi.

– Tällä kaudella Cristal Snow’lle ja Matti Purolle on pitänyt antaa mustat varasukat ennen lähetystä, kun he ovat tulleet kenraaliharjoituksiin jalassaan ihan vääränväriset yksilöt.

Lue kaikki Me Naisten Tanssii tähtien kanssa -jutut täältä.

Lue myös:

Tanssikisassa yllättänyt näyttelijä Anu Sinisalo : "Tutisen koko päivän ennen lähetystä"

Sinkkuelämää-lavastaja sisusti kotinsa hittisarjan tavaroilla

Tältä näyttää Sami Hedbergin 85 neliön koti

Vappu Pimiä: Minulla on ainakin sata ystävää

Laulaja Janna Hurmerinta: Rakastun aina vääriin miehiin

Ingmar Bergmanin juhlavuoden kunniaksi tänä iltana voi nautiskella komean kattauksen Bergman-vaikutteisia lyhytelokuvia. 

IS TV-LEHTI: Onneksi Ingmar Bergmanin (1918–2007) satavuotisjuhlinta ei suju vain hänen omien elokuviensa merkeissä, vaikka ne ovatkin tärkeintä (ja parasta) nähtävää.

Nyt televisiossa nähtävää, kuudesta lyhytelokuvasta koostuvaa episodifilmiä on markkinoitu nimellä Paluu Bergmaniin. Siinä kuusi nykyruotsalaista ohjaajakomeettaa on valmistanut oman Bergman-vaikutteisen lyhytfilminsä.

Kokoelma ei edusta mitään Bergmanin apinointia, vaan tekijät ovat ilmeisesti saaneet varsin vapaat kädet inspiroitua ruotsalaismestarin tuotannosta tai kommentoida sitä. Jopa animaatiota hyödyntävissä lyhäreissä on aika moderni tämän päivän näkökulma.

Bergmanin tutuille avioliittokuvauksille ovat velassa Patrik Eklundin Tulehtunut tilanne ja Pernilla Augustin Kohtauksia yössä, jonka miespääosassa Ville Virtanen näyttelee kuolemansairasta taiteilijaa.

Tekijöistä Augustin kanssa maineikkain on Tomas Alfredson, jonka ”popvideo” Bergmanin Reliquarium kuitenkin sortuu omaan nokkeluuteensa tavoittamatta Bergmanin maailmoja. Vielä kauemmaksi etenee Linus Tunströmin Ariel, josta en helposti keksinyt mitään yhteyttä Bergmaniin, vaikka olen nähnyt melkein kaikki tämän elokuvat.

Kaikkinensa episodikokoelma todistaa, että Ingmar Bergman oli oikeasti elokuvan jättiläinen, jonka saavutuksia nykytekijöiden on vaikea – ellei usein mahdoton – tavoittaa.

Tulehtunut tilanne ja muita lyhytelokuvia, Teema & Fem klo 22.00–23.20

Tv-ensi-illan saa tänään musta komedia Dog Eat Dog, jonka musta huumori ei ole kovin iskevää.

IS TV-LEHTI: Paul Schrader nousi maineeseen Taksikuskin (1976) ja Kuin raivo härkä -elokuvan (1980) käsikirjoittajana. Samoihin aikoihin käynnistynyt ohjaajanura on ollut varsinaista vuoristorataa, minkä tämä mustan huumorin rikosdraama todistaa.

Vaikka ex-vangit ovat pääosissa ja rikoksista on jatkuvasti kyse, trilleristä ei voi puhua, koska ryöstökeikkaan huipentuvassa elokuvassa ei ole jännitystä nimeksikään.

Schrader liikkuu tällä kertaa Tarantino-tyyppisen komediallisen lajityypin kintereillä: Nicolas Cagen, Willem Dafoen ja Chritopher Matthew Cookin tulkitsemat linnakundikaverukset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Mikään Tarantino Paul Schrader ei kuitenkaan ole, hänen vahvuutensa ovat aivan muualla. Dog Eat Dogin musta huumori ei ole kovin iskevää, ja vaikka voisi hyväksyä väkivallan käsittelyn joskus osaksi huumoria, se ei tässä ole paljon muuta kuin vastenmielistä.

Veikkaan, että aika moni katsoja etsii kanavanvaihtonäppäintä jo alussa, kun Willem Dafoen esittämä Mad Dog harjoittaa näyttävää veriurheilua.

Dog Eat Dog (2016), Sub klo 21.00