Laura Birn vakuuttaa Vuosaaressa.
Laura Birn vakuuttaa Vuosaaressa.

Vuosaari jakaa mielipiteitä rankkojen teemojensa vuoksi, mutta on eittämättä Aku Louhimiehen komeimpia elokuvia.

IS TV-LEHTI: Aku Louhimiehen Vuosaari oli helposti ilmestymisvuotensa (2012) parhaita kotimaisia. Lahjakkaan ohjaajan tuotannossa teos herättää kuitenkin helposti jo torjuntaa, ehkä turtumustakin. 

Tuttua Louhimiestä on Vuosaaressa usean ihmiskohtalon risteilevä kaleidoskooppi. Tällä kertaa rakkautta etsiviä henkilöitä on kuitenkin liiankin monta ja eräät heistä jäävät väkisin stereotyyppisiksi. 

Ennen vapauttavia lopputunnelmia synkistellään jälleen ahdistuksessa, rankistellaan seksin ja väkivallan hetteikössä, huumeiden ja prostituution parissa. Tällainen jatkuva "kaupallisen" materiaalin kanssa veljeily kääntyy jo helposti päämääriään vastaan, alkaa tuntua itsetarkoitukselliselta. 

Uutta on päätyminen lähiöön, Louhimiehelle tuttuun Itä-Helsingin talviseen Vuosaareen. Samalla monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien pääsy henkilögalleriaan laajentaa myönteisesti vivahteita.

Näyttelijöitähän Louhimies osaa käsitellä. Hänen luottotulkitsijoista mukana ovat Matleena Kuusniemi, Mikko Kouki ja Jasper Pääkkönen. Muista jäävät varmasti mieleen Laura Birn ja Amanda Pilke

Vuosaari, TV2 klo 21.00

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

Onko ollut ikävä Alexia, Mickania, Freddeä, Annaa tai Ovea? Katso kuvista, miltä he näyttävät suomalaisversiossa.

Vihdoin! Suomi saa oman Solsidanin, kun Onnela ilmestyy katsottavaksi C More -suoratoistopalveluun torstaina. Ruotsalainen sarja on ollut Suomessa menestys, joten suomalaisversioltakin on lupa odottaa paljon. C More on nyt julkaissut kuvat hahmoista – ja ainakin ulkoisesti niissä on samaa henkeä kuin alkuperäisissä hahmoissa.

Fredde ja Mickan ovat Suomessa Markus ja Mette. Heitä näyttelevät Pekka Strang ja Anna-Maija Tuokko. Alex ja Anna on muutettu puolestaan Antiksi ja Saaraksi. Heitä näyttelevät Eero Ritala ja Elena Leeve. Ove ja Anette ovat suomalaisversiossa Jorma ja Titta. Jormaa näyttelee Santtu Karvonen ja Tittaa Pirjo Heikkilä.

Tältä Onnelan hahmot näyttävät Solsidaniin verrattuna

Fredde ja Mickan ovat Markus ja Mette


Suomen Mette ja Markus.
Anna-Maija Tuokko on Mette ja Pekka Strang Markus.
Ruotsin Mickan ja Fredde.
Mickan ja Fredde.
 


Alex ja Anna ovat Antti ja Saara


Eero Ritala on Antti ja Pirjo Heikkilä Saara.
Ruotsin Anna ja Alex.
 


Fredde ja Anette ovat Jorma ja Titta


Pirjo Heikkilä on Titta ja Santtu Karvonen Jorma.
Ove ja Anette.
 

Sivuraiteilla-blogin Emilia katsoi Onnelan ensimmäisen jakson ennakkoon. Lue lisää:

Onnela on katsottavissa C More -suoratoistopalvelussa to 23.11. alkaen. Jaksoja julkaistaan kaksi torstaisin. Niitä on yhteensä 10. Sarja tulee myöhemmin katsottavaksi MTV3:lle ja Katsomoon.

Jääkiekkolegendat kertovat tämäniltaisessa Urheilu-Suomessa, miten jääkiekko nousi Suomen suosituimmaksi lajiksi.

IS TV-LEHTI: Urheilu-Suomen toinen jakso kertoo siitä, kuinka Suomesta on leivottu lätkähullujen maa. Tarinan kertojina ja päähenkilöinä ovat suomalaisen jääkiekon legendat Kalevi Nummisesta Patrik Laineeseen ja Veli-Pekka Ketolasta Teemu Selänteeseen.

Maailman kovimmassa kiekkoliigassa NHL:ssä loistaa tälläkin kaudella iso nippu suomalaistähtiä. Nykypelaajat ovat voineet lähteä Atlantin toiselle puolelle itsevarmoina – ovathan kiekkomaailman kirkkaimmissa parrasvaloissa ennen heitä paistatelleet muun muassa Jari Kurri, Jere Lehtinen ja Saku Koivu

”Jonkun pitää hiihtää umpihankeen, jotta saadaan latu liukkaaksi.”

Toisin oli 1970-luvulla. Kun Veli-Pekka Ketola lähti kiekkoammattilaiseksi Kanadaan 1974, suomalaisia esikuvia ei ollut tarjolla. Keskushyökkääjä Ketola ja hänen kanssaan WHA-liigan Winnipeg Jetsissä pelannut Heikki Riihiranta olivat ensimmäiset Suomessa kiekko-oppinsa saaneet pelaajat Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa.

– Jonkun pitää hiihtää umpihankeen, jotta saadaan latu liukkaaksi, Ketola, 69, sanoo IS Tv-lehdelle.

Porissa kasvanut Ketola sai kiekkouralleen mainiot lähtökohdat. Hän kasvoi urheilukentän vieressä ja harrasti pikkupojasta lähtien monipuolisesti urheilua. Lajivalinta sinetöityi, kun hän pääsi 15-vuotiaana Porin Karhujen jääkiekon edustusjoukkueeseen.

”Jotkut saivat pelaamisesta vähän rahaa, mutta tähän päivään verrattuna se oli hyvin minimaalista.”

Ammattilaisuus oli tuolloin suomalaisessa jääkiekossa pitkän tien takana. Pääsarjojen pelaajat kävivät siviilitöissä, jääkiekko ei nimittäin kukkaroa täyttänyt.

– Jotkut saivat pelaamisesta vähän rahaa, mutta tähän päivään verrattuna se oli hyvin minimaalista. Jos puhutaan ammattilaisuudesta, niin Suomessa pitää mennä aina 1990-luvun alkuun. Vasta silloin siirryttiin siihen, ettei pelaajilla ollut enää siviilityötä, Ketola kertoo.

Pohjois-Amerikassa Ketola pääsi maistamaan ammattilaisuutta jo 1970-luvulla. Muutos oli melkoinen: yhtäkkiä ei tarvinnutkaan kiirehtiä töistä harjoituksiin ja peleihin.

– Se oli ehkä elämäni mukavinta ja helpointa aikaa. Ei tarvinnut tehdä muuta kuin keskittyä pelaamiseen.

Ja pelaamisesta sai tietysti palkkaa. Tosin nykyisten huippujen tienaamiin miljooniin nähden 40 vuotta sitten palkat olivat pikkurahoja.

 Urheilu-Suomi, Teema & Fem ke 21.00