Elastisen motto on, että 15 minuuttia kärsimystä tekee loppupäivästä helpomman, millä hän viittaa rankkaan treenaamiseen. Kuva: Rähin Records/Sami Siilin
Elastisen motto on, että 15 minuuttia kärsimystä tekee loppupäivästä helpomman, millä hän viittaa rankkaan treenaamiseen. Kuva: Rähin Records/Sami Siilin

Puolituntisessa dokumentissa kurkistetaan Kimmo Laihon kurinalaiseen arkeen.

Jos et saanut riittävästi Elastisesta eli Kimmo Laihosta syksyn Vain elämää -ohjelmassa, Teemalta tulee tänään dokumentti miehestä, joka on paitsi räppäri, myös toimitusjohtaja ja tuottaja.

Puolituntisessa dokumentissa seurataan Elastisen arkea yhden päivän ajan aamusta iltaan. Keikkapäiviä lukuun ottamatta Elastinen elää suunnilleen samassa rytmissä kuin suurin osa ihmisistä. Rähinä Recordsin toimitusjohtajan päivät alkavat jo aamusta palaverilla ja jatkuvat levytysstudiossa, jossa hän tuottaa suojattiensa biisejä ja huolehtii, että Rähinä-tuotteiden painolaatu on priimaa.

Dokumentissa tulee selväksi myös artistin elämänfilosofia, jonka keskiössä ovat terveelliset elämäntavat. Elastinen ehtii päivän aikana niin crossfit-harjoituksiin kuin break dance -treeneihinkin.

– Mun on vaikea ymmärtää ihmisiä, joilla on korkea elintaso, mutta silti he saattavat syödä jotain ihan sontaa ja olla huonossa kunnossa. Ruoka, lepo ja liikunta muodostavat pyhän kolmiyhteyden, Elastinen kertoo dokumentissa.

Dokumentissa kerrataan myös Elastisen musiikki- ja tanssitaustat sekä vanhempien ja isoveljen vaikutus musiikki-innostukseen. Ela jaksaa ylistää ystäväänsä Iso H:tä, jota ilman hän ei omien sanojensa mukaan olisi mitään.

Dokumentissa ei varsinaisesti kuulla räppäristä mitään uutta, mutta siinä nähdään huomattavasti rauhallisempi mies kuin mihin televisiokatsojat ovat tottuneet Vain elämää- ja The Voice of Finland -ohjelmissa.

Dokumentti on valmistunut vuonna 2012, joten viime aikaisia kohokohtia Vain elämää -hypetyksineen ja Linnan juhlineen ei luonnollisesti nähdä.

Tekijänä: Elastinen Teemalla ma 15.12. klo 20.

Lue myös:

Näin Elastinen treenaa: ”Oksennan mieluummin kuin rikon selkäni”

Elastinen myöntää: Mimmit ja mammona sekoittivat pään

Elastinen: ”En ota paineita seurustelusta tai jälkikasvusta”

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30