Ginger (Elle Fanning) ja Rosa (Alice Englert) etsivät itseään 60-luvun Lontoossa.
Ginger (Elle Fanning) ja Rosa (Alice Englert) etsivät itseään 60-luvun Lontoossa.

Elle Fanning tekee läpimurtoroolinsa Sally Potterin aikuistumisleffassa.

Sally Potterin ystävyys- ja aikuistumiskuvaus Ginger & Rosa elvyttää kivasti 1960-luvun alun Lontoon ajan henkeä – kuten Sally Potterin omaelämäkerrallisesta kasvutarinasta osaa odottaakin. 

Gingerin ja Rosan, erottamattomien teinien, poliittinen ja seksuaalinen herääminen vuoden 1962 Kuuban kriisin alla muuttaa peruuttamattomasti heidän ja läheistenkin suhteita. Elle Fanning oli loistava jo Somewhere- ja Super 8 -elokuvissa, mutta Gingerin rooli on varsinainen läpimurtotyö. Fanning esittää runoja harrastavaa kylmän sodan atomivarustelun vastustajaa, kun taas Rosan ”vallankumouksellisuus” on seksuaalista. Rosan osassa nähdään ohjaaja Jane Campionin näyttelijäntaitonsa todistava tytär Alice Englert.

Lontoossa 1949 syntynyt Potter muistetaan ennen kaikkea värikkään Virginia Woolf -filmatisoinnin Orlando (1992) tekijänä. Potter on kosketellut henkilökohtaisia tuntoja ja kokemuksiaan useinkin, mutta Ginger & Rosa menee tässä suhteessa pisimmälle. Paitsi kiva, elokuva on myös kiinnostava, vaikka jääkin hieman puolitiehen. 

Kino: Ginger & Rosa, Teema klo 21.50  

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00

Sarjan toisella kaudella on luvassa ainakin yhdet hautajaiset ja entistä hanakampaa kapinointia.

Ahdistava, koukuttava, ajankohtainen, ajatuksia herättävä, tyylikäs. Muun muassa näillä sanoilla viime keväänä alkanutta Handmaid's Tale -sarjaa on ylistetty sen ensimmäisestä jaksosta lähtien.

Jos et vielä tiedä, mistä sarjassa on kyse, käy lukemassa esittelyjuttumme tästä:

Sarjan ensimmäinen kausi loppui kuin seinään viime kesänä, ja moni on jäänyt odottamaan jatkoa jännityksellä. Onneksi sitä on myös luvassa! Toisen kauden jaksoja alettiin suunnitella jo ennen ensimmäisen kauden loppumista, ja iso osa sarjasta kuvattiinkin viime vuonna.

Jenkeissä sarja nähdään Hulu-palvelusta, jonne kauden ensimmäinen jakso pärähtää 25. huhtikuuta. Suomessa sarjaa voi seurata HBO Nordicin kautta. Aiemman kauden palvelu näytti päivän viiveellä Yhdysvalloista.

Mitä muuta tiedämme tulevasta kaudesta? Ainakin tämän:

1. Toisella kaudella on 13 jaksoa.

Ensimmäisellä kaudella jaksoja oli vain 10.

2. Päähenkilöt ovat ykköskaudelta tuttuja.

Elisabeth Mossin näyttelemä Offred on edelleen tarinan keskiössä. Myös Ofglen (Alexis Bledel), Moira (Samira Wiley), Janine (Madeline Brewer) ja Nick (Max Minghella) nähdään uudella kaudella.

Kakkoskaudelta julkaistut kuvat ovat varsin pahaenteisiä.

3. Ensimmäinen jakso yllättää varmasti.

”Älkää yrittäkö arvata, mitä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa tapahtuu. Ette koskaan voi aavistaa. Se on mahdotonta, ja sen takia rakastan sitä niin paljon”, Elisabeth Moss totesi TV Guiden haastattelussa.

4. Näemme surullisenkuuluisat siirtokunnat.

Handmaid’s tale perustuu Margaret Atwoodin klassikkokirjaan. Kirjassa siirtokunnat mainitaan kaikkein karmeimpana kohtalona: ne odottavat sellaisia, jotka eivät suostu taipumaan käsittämättömän yhteiskunnan osasiksi. Myös sarjan ensimmäisellä kaudella siirtokunnista puhutaan, mutta vasta kakkokaudella katsojat pääsevät näkemään ne omin silmin.

Sarjan uudella kaudella tutustutaan uusiin maisemiin.

5. Offred ja muut alkavat kapinoida.

Sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Bruce Miller on vahvistanut, että kakkoskausi keskittyy vahvasti Offrediin. Tulevalla kaudella hän on kuitenkin entistä kapinallisempi ja vahvempi. Myös muut hahmot löytävät sisäisen kapinahenkensä ja haluavat laittaa pisteen orjuutukselle.

6. Ilkeän Lydia-tädin tarinaa valotetaan.

Lydia-täti (Ann Dowd) on yksi sarjan kammottavimmista hahmoista – mikä tekee hänestä samalla kovin kiinnostavan. Miten naisesta tuli niin julma? Miller on kertonut, että saamme tähän kysymykseen ainakin jonkinlaisen vastauksen tulevalla kaudella.

7. Yksi orjattarista kuolee.

Miller on vahvistanut, että sarjan kakkoskaudella nähdään hautajaiset. Mutta tarkkaan ottaen kuka kuolee ja miten? Sitä emme vielä tiedä.

Tälläkin kaudella orjattaret jatkavat parittain kävelyä.

8. Saamme tietää, mitä muulle maailmalle on tapahtunut.

Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen, Yhdysvalloissa sijaitsevaan Gilead-nimiseen valtioon. Ykköskaudella katsojat saivat tietää vain vähän Yhdysvaltain naapurimaiden kohtalosta. Miller on kuitenkin paljastanut, että tulevalla kaudella katsojat pääsevät näkemään tarkemmin, mitä ihmettä Gileadin ulkopuolella tapahtuu.

9. Sarjan kammottava – ja niin koukuttava – tunnelma ei ole kadonnut mihinkään.

Ensimmäinen kausi oli monen katsojan mielestä paikoitellen niin ahdistava, että sitä oli vaikea katsoa. Eikä mikään ole muuttumassa – ainakaan kakkoskauden trailerin perusteella. Katso vaikka: