David Suzuki syventyy taudin salaisuuksiin ja mahdollisiin hoitokeinoihin. Kuva: Yle Kuvapalvelu
David Suzuki syventyy taudin salaisuuksiin ja mahdollisiin hoitokeinoihin. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Illan dokkari käsittelee vaikeaa sairautta oman kokemuksen kautta.

IS TV-LEHTI: Dementiaa aiheuttavasta Alzheimerin taudista on tulossa kovaa vauhtia kansantauti: Suomessa sairastuu vuosittain noin 12 000 ihmistä. Pohjois-Amerikassa tauti on jo kuudenneksi yleisin kuolinsyy.

Alzheimerin tautia ei voi parantaa eikä ehkäistä. Vielä ei edes kunnolla tiedetä, mistä tauti johtuu. Prisma-dokumentissa Alzheimerin salaisuudet geenitutkija ja tunnettu kanadalainen tv-kasvo David Suzuki tutkii taudin syntymekanismia ja parannuskeinoja.

Dokumentti lähestyy aihetta henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Suzukin äiti ja tämän sisarukset kuolivat Alzheimeriin, ja 77-vuotias tutkija miettii, mahtaako hänellä olla edessään sama kohtalo.

Lasit, kuulokkeet, hanskat ja kenkäpainot simuloivat sitä, miltä maailma potilaasta tuntuu.

On kiinnostavaa nähdä, kun Suzuki pukee ylleen lasit, kuulokkeet, hanskat ja kenkäpainot, jotka simuloivat sitä, miltä maailma tuntuu Alzheimer-potilaasta. Näkökenttä on yhtä suttua, häiriöäänet haittaavat keskittymistä ja kuulemista, eikä toiminnasta ole tulla mitään. Usein ajatellaan, että Alzheimer on vain muistamisen ongelma, mutta potilaan vaikeudet selvitä arjesta ovat paljon laaja-alaisemmat.

Alzheimerin oireiden lievittämiseksi dokumentissa nähdään muutamia mahdollisia keinoja, kuten hippokampuksen sähköinen stimulointi. Insuliinilla näyttäisi olevan iso vaikutus taudin syntyyn.

Tohtori Suzanne M. de la Monte kehottaa välttämään pitkälle jalostettua ruokaa, joka sisältää nitrosamiineja. Taas kerran vaikuttaa siltä, että syömme itsemme hengiltä.

Prisma: Alzheimerin salaisuudet, TV1 klo 19.00

 

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00