Illan dokumentissa taiteilija Yolanda Sonnabend ja hänen veljensä, aids-lääkäri Joseph Sonnabend jakavat vastentahtoisesti komean mutta rapistuneen sukutalon. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Illan dokumentissa taiteilija Yolanda Sonnabend ja hänen veljensä, aids-lääkäri Joseph Sonnabend jakavat vastentahtoisesti komean mutta rapistuneen sukutalon. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Illan dokumenttihelmessä taiteilijasisko ja tiedemiesveli muuttavat asumaan yhteiseen sukutaloon. 

IS TV-LEHTI: Mitä syntyy, kun seitsemänkymppiset sisarukset – joista toinen on eksentrinen taiteilija ja toinen varsinainen tiedemiehen arkkityyppi – laitetaan asumaan saman katon alle?

Melko tragikoominen näytelmä siitä tulee, mutta myös erinomainen dokumentti tiede- ja taidemaailman eroista ja perhesuhteiden väkevyydestä.

Elokuvantekijä Thomas Burstyn muutti Englantiin kuvaamaan tätinsä ja setänsä erikoista yhteiseloa. Dok: Saman katon alla (Some Kind of Love, Yhdysvallat 2015) on kuvaus eläkeikäisistä sisaruksista, Yolanda ja Joseph Sonnabendista, jotka jakavat sukutalon Lontoon hienostoalueella.

Sisarukset olivat lapsesta saakka kuin yö ja päivä. Yolandasta tuli maalari, lavastaja ja pukusuunnittelija, joka teki taiteellisen uransa Lontoossa. Hänen teoksiaan on esillä niin National Portrait Galleryssa kuin Victoria ja Albert Museumissa, ja hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä. Yolanda suunnitteli vuosien ajan lavastuksia ja puvustuksia muun muassa Royal Opera Houselle.

Joseph ryhtyi lääkäriksi. Hän oli arvostettu aids-tutkija, jonka mikrobiologiset tutkimukset johtivat uusien hoitojen käyttöönottoon. Hän suositteli ensimmäisenä kondomien käyttöä tartunnan ehkäisyssä ja oli myös perustamassa aids-tutkimusta rahoittavaa amfArin-järjestöä.

”Ei se rakkautta ole, vaan velvollisuudentuntoa ja halua toimia oikein.”

Elokuva alkaa, kun Joseph on juuri muuttanut Lontooseen yhteiseen sukutaloon huolehtiakseen muistisairaasta Yolandasta. Se ei ole kummallekaan mieluisaa.
Dokumenttia katsoessa ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, niin suoraa puhetta siinä kuullaan. Hienovaraisuudesta ei voi puhua, kun veli luonnehtii siskoaan: epäempaattinen, kyvytön huolehtimaan itsestään, irrallaan todellisuudesta. Eikä siskokaan ei ole innostunut yhteisasumisesta. Täydellinen katastrofi, hän kuvaa.

Samaan aikaan sisarusten välillä on kuitenkin kaunis suhde. Joseph suhtautuu siskoonsa suojelevasti ja kieltää kuvaamasta muistisairasta läheltä. Ei se rakkautta ole, vaan velvollisuudentuntoa ja halua toimia oikein, Joseph selittää. Lopulta dokumentti on lämmin kuvaus siitä, että veri on vettä sakeampaa.

Saman katon alla, Fem klo 22.00

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00