Pienen pintaremontin maalaisserkku yhdistää sisustusohjelman ja puutarhaohjelman.

Pienen pintaremontin maalaisserkku yhdistää sisustusohjelman ja puutarhaohjelman ja antaa mahdollisuuden kurkistaa suomalaisiin kesäidylleihin. Nyt laitetaan sisätilojen lisäksi kuntoon myös myyntiin menevien kohteiden pihat, rannat ja puutarhat.

Juontajana toimii Pienen pintaremontin tapaan Aleksi Sariola. Heti ensimmäisessä jaksossa on niin hurmaava kohde – vanha hirsitalo Hattulassa – että kannattaa harkita oven laittamista takalukkoon. Muuten tulee ehkä rynnittyä hakemaan pankkilainaa kesken ohjelman.

Pientä mökkiremonttia,

MTV3 to klo 20.05

Lue myös:

Tällainen on Vappu Pimiän kesähuvila

Dokumentti kertoo, miten 13 naista hyllytettiin avaruuslennolta ilman syytä, vaikka naiset pärjäsivät testeissä jopa paremmin kuin miehet.

IS TV-LEHTI: Kuinka monta naispuolista kuuluisaa astronauttia maailma tietää? Saattaisi tietää kerralla kolmetoista, mikäli projekti Mercury 13 olisi nähnyt päivänvalon. Jotakin kävi, ja päivänvaloon pääsikin Mercury 7, joukko astronauttimiehiä.

Netflixin Mercury 13 -alkuperäisdokumentissa kerrotaan varjoihin jätetty tarina. Vuonna 1961 kolmetoista naispilottia testattiin avaruuslentoa varten. NASA oli suunnitellut ihmisen lennättämistä avaruuteen jo vuodesta 1958 nimellä ”Projekti Mercury”.

Miksi avaruuteen pääsi lopulta vain miehiä, vaikka moni samoin testatuista naisista pärjäsi miehiä paremmin?

David Singtonin ja Heather Walshin ohjaamassa dokumentissa on yllättävän vahvaa ajankohtaista henkeä. Yhdysvalloilla oli kiire kilpailla avaruusmatkailussa Venäjän kanssa, mutta tasa-arvoa kohti kiirettä ei ollut. Loppujen lopuksi ensimmäinen naisavaruuslentäjä oli venäläinen Valentina Tereshkova vuonna 1963.

Salaisesti testatut naiset kertovat nyt kokemuksistaan, unelmistaan – ja suuresta pettymyksestä. Oli vaikea käsittää, miksei avaruuteen lähetetty parhaita yksilöitä sukupuolesta välittämättä. Hyvä veli -verkosto jyräsi naisastronautit alleen.

Jerrie Cobb läpäisi monivaiheisen testin ensimmäisenä amerikkalaisnaisena ja monessa testissä Mercury 7 -miehiä paremmin tuloksin. Tästä innostunut Nasan testaaja Randy Lovelace kutsui 19 naista yksityisesti rahoitettuihin testeihin. Naisten keveys voisi olla valttikortti avaruudessa.

Naisista 13 selvitti ensivaiheen fyysiset testit. Kaikki olivat ansiokkaita ammattilentäjiä. Testit käsittivät muun muassa röntgenkuvauksia, vatsahappotutkimuksen ja refleksitestejä sähköiskujen avulla. Korviin suihkutettiin jäävettä ja seurattiin, kuinka nopeasti sisäkorva toipui. Keuhkoja tarkkailtiin pyöräilyrasitustesteillä.

Monien mielestä kyseessä oli suora sukupuolinen syrjintätapaus.

Osa naisista jatkoi testauksen seuraaviin osiin, ja muutamat irtisanoutuivat jo töistään. Nasa kuitenkin lopetti testauksen kesken kaiken. Jerrie Cobb teki kaikkensa saadakseen testiohjelman jatkumaan. Hän jopa vetosi presidentti John F. Kennedyyn. Monien mielestä kyseessä oli suora sukupuolinen syrjintätapaus.

Seurasi julkista keskustelua naisista avaruudessa. NASA:n edustajat todistivat, ettei yhteiskunnan sosiaaliseen järjestykseen kuulu hyväksyä naisia astronauteiksi. Peräänkuulutettiin armeijapohjaa ja insinööriopintoja. Vuonna 1962 naisia ei vielä päästetty ilmavoimien kouluihin. Pelättiin myös kuukautiskierron vaikutuksia avaruudessa.

Kun kosmonautti Valentina Tereshkova lensi avaruuteen, sukupuolikeskustelu kiihtyi. Life-lehden toimittaja Clare Boothe Luce julkaisi kolmentoista Mercury-kokelaan valokuvat ensimmäistä kertaa mediassa.

Kului silti vielä 20 vuotta siihen, että ensimmäinen amerikkalaisnainen, Sally Ride, pääsi avaruuteen. Eileen Collins oli ensimmäinen rakettilentäjä vuonna 1995. Yli 30 vuotta Lovelacen testauksen jälkeen yksitoista naista 13 ehdokkaasta tapasi ensi kerran toisensa. Collins kutsui heidät katsomaan lähtöään – maailma oli viimein valmis.

Mercury 13, Netflix

HBO:n hittisarjat Westworld ja Handmaid’s tale saavat ihan pian jatkoa. Listasimme kummastakin sarjasta viisi asiaa, joita odotamme.

Westworld

1. Valtavasti jännitystä. Westworld kertoo tarinan villin lännen teemapuistosta, jonne rikkaat menevät etsimään jännitystä elämäänsä. Puiston asukkaat ovat täydellisesti ihmisiä muistuttavia androideja, joille vieraat voivat tehdä mitä tahansa. Androidit pitävät itseään ihmisinä ja todellisuuttaan aitona. Ensimmäisen kauden ajan sarjan tarina keskittyi siihen, että androidit alkoivat pikkuhiljaa ymmärtää asetelman. Viime kauden lopulla puiston robottiasukkaat havahtuivat todellisuuteensa. Eivätkä he ole uuden kauden trailerin perusteella siitä erityisen innoissaan. ”Tämä maailma on valhe ja tämän maailman on kuoltava”, sarjan yksi päähenkilöistä Dolores sanoo trailerilla kohtalokkaasti.

2. Vastauksia isoihin kysymyksiin. Mitä robotit aikovat nyt, kun ne ovat löytäneet oman päätösvaltansa? Kuinka isoksi kapina paisuu? Tapetaanko kaikki ihmiset? Ovatko robotit aidosti vapaita? Kuinka monta puistoja on? Onko niitä kuinka monta sisäkkäin? Missä on oikea ulkomaailma? Ykköskausi jätti ilmaan paljon kysymyksiä, joihin toivottavasti saadaan vastauksia.

3. Yhä pidempiä jaksoja. Westworldin tuotannosta vastaavat Jonathan Nolan ja Lisa Joy kertoivat EW:n haastattelussa, että uudella kaudella nähdään jaksoja, jotka ovat reippaasti yli tunnin mittaisia. ”Avausjakso on vähän yli 70 minuutin mittainen. Neljäs jakso – joka on yksi suosikeistani – kestää vähän yli tunnin. Ja kauden finaali vain jatkuu ja jatkuu – se on melko eeppinen”, kaksikko intoili pari päivää sitten.

Mitä robotit aikovat nyt, kun ne ovat löytäneet oman päätösvaltansa?

4. Paljon väkivaltaa. Sarjan ensimmäisellä kaudella vuodatettiin runsaasti verta ja lähestulkoon mässäiltiin väkivallalla. Ykköskauden lopulla androidit alkoivat tappaa ihmisiä, vaikka niiden ei siihen pitänyt kyetä. Tappaminen ja väkivalta jatkuvat taatusti tulevallakin kaudella.

5. Vuoden isoin tv-tapahtuma. Westworldin tuore kausi on todennäköisesti monessa mielessä vuoden tv-tapaus, koska maailman suosituin sarja Game of Thrones palaa viimeisen kauden jaksoilla vasta ensi vuonna.

Westworldin 2. kausi alkaa 23.4. HBO:lla. Traileri:

Lue lisää sarjasta:


The Handmaid’s Tale

1. Surullisenkuuluisat siirtokunnat. Handmaid’s tale perustuu Margaret Atwoodin klassikkokirjaan, jonka tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen, Yhdysvalloissa sijaitsevaan Gilead-nimiseen valtioon. Miesten johtamassa yhteiskunnassa harvat yhä lisääntymiskykyiset naiset on alistettu orjiksi ja synnytyskoneiksi, eikä heillä ole juurikaan pakoreittejä tilanteesta, sillä kapinoijia odottaa reissu siirtokuntiin. Atwoodin kirjassa siirtokunnat mainitaan kaikkein karmeimpana kohtalona, joka ihmisen eteen voi tulla. Myös sarjan ensimmäisellä kaudella siirtokunnista puhutaan. Sarjan tekijät ovat kertoneet, että nyt kakkokaudella katsojat pääsevät näkemään ne omin silmin.

2. Yllättävä aloitus. ”Älkää yrittäkö arvata, mitä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa tapahtuu. Ette koskaan voi aavistaa. Se on mahdotonta, ja sen takia rakastan sitä niin paljon”, sarjan päähenkilöä Offredia näyttelevä Elisabeth Moss kertoi TV Guiden haastattelussa.

Tarkkaan ottaen kuka kuolee ja miten?

3. Kapinahenkeä. Sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Bruce Miller on vahvistanut, että kakkoskausi keskittyy vahvasti Offrediin. Tulevalla kaudella hahmo on entistä kapinallisempi ja vahvempi. Myös muut hahmot löytävät sisäisen kapinahenkensä ja haluavat laittaa pisteen orjuutukselle.

4. Hautajaiset. Miller on vahvistanut, että sarjan kakkoskaudella nähdään hautajaiset. Mutta kuka kuolee ja miten? Sitä jännitämme.

5. Lisää ahdistavaa tunnelmaa. Ensimmäinen kausi oli monen katsojan mielestä paikoitellen niin ahdistava, että sitä oli vaikea katsoa. Eikä mikään ole muuttumassa – ainakaan kakkoskauden trailerin perusteella.

Handmaid's Talen 2. kausi alkaa 26.4. HBO:lla. Traileri:

Lue lisää sarjasta: