Uusi minidraamasarja kertoo Franzan perheestä. Kuva: RAI/Yle Kuvapalvelu
Uusi minidraamasarja kertoo Franzan perheestä. Kuva: RAI/Yle Kuvapalvelu

Kauniin italialaisen maaseutuidyllin keskellä kuvataan realistisesti naisen epätasa-arvoista asemaa jo vauvasta lähtien.

IS TV-LEHTI: Isältä tyttärelle on uusi, tänä keväänä ensi-iltansa saanut italialainen historiallinen minidraamasarja. Cristina Comencinin luoma ja Riccardo Milanin ohjaama sarja sisältää yhteensä kahdeksan jaksoa.

Sarja kuvaa Franzan perheen elämää alkaen vuodesta 1958 ja päättyen vuoteen 1985. Tuona aikana niin Italian taloudellinen tilanne kuin naisten asemakin muuttuu radikaalisti. Ensimmäisessä jaksossa Brasiliasta Italian maaseudulle muuttanut pariskunta saa kaksoset, joista toinen on isä Giovannin suureksi onneksi poika. Ennestään heillä on jo kaksi tytärtä.

Grappaa työkseen tislaava Giovanni käy vieraissa ja väheksyy tyttäriään. Vuoteen 1968 hypätään jakson puolivälissä. Salaisuuksia löytyy niin Franca-äidiltä kuin teini-ikäisiltä tyttäriltä.

Kuva: RAI/Yle Kuvapalvelu
Kuva: RAI/Yle Kuvapalvelu

Perheen itsekeskeistä isää näyttelevä Alessio Boni nousi suosioon vuonna 2003 tv-sarjassa Elämämme parhaat vuodet. Suurempi yleisö tunnistaa hänet sarjasta Sota ja rauha sekä elokuvasta The Tourist.

Perheen äitiä Francaa näyttelee Stefania Rocca, joka on esiintynyt useiden italialaisten tuotantojen lisäksi elokuvassa Lahjakas herra Ripley. Perheen vanhempia tyttäriä näyttelevät Cristiana Capotondi sekä Matilde Gioli.

Grappan juurilla

Sarja sijoittuu kauniiseen Pohjois-Italiassa sijaitsevaan Bassano del Grappa -kaupunkiin. Bassano Veneto -nimisenä vuoteen 1928 saakka pysynyt kaupunki vaihtoi nimensä nykyiseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen Monte Grappa -vuoren mukaisesti. Grappa-juoma on vanha keksintö, mutta sen modernisoitu valmistustapa on kotoisin Pohjois-Italiasta, ja osittain sarjassa kerrotaan myös grappatislauksen historiaa, vaikka se ei suoranaisesta kaupunkiin liitykään.

Kauniin italialaisen maaseutuidyllin keskellä kuvataan realistisesti naisen epätasa-arvoista asemaa jo vauvasta lähtien. Useat kohtaukset ovat rajuja ja roolihahmojen taidokkaan merkitsevistä katseista voi lukea paljon.

Kuitenkin 1960-luvulle siirryttäessä teini-ikäisten sisarussuhteita ja salaista rakkauselämää on kuvattu kevyemmin. Tarjolla on taatusti tunteita herättäviä kohtauksia.

Niin kaunis kieli kuin idylliset maisemat antavat hyvän pohjan sarjalle, joka kuvaa naisen muuttuvaa roolia perheessä ja yhteiskunnassa. Naiset joutuivat vaikenemaan ja pitämään sydäntäsärkeviä salaisuuksia, mutta mitä tapahtuukaan sitten, kun naiset voimaantuvat?

Myös tislausbisnes ja yhtiökumppaneiden väliset ongelmat ovat mielenkiintoisia. Ärsyttää, että poika on perheessä tyttöä arvokkaampi, mutta niin kärjistynyt vastakkainasettelu kertoo, että tasa-arvosta tullaan vielä taistelemaan.

Isältä tyttärelle, Teema & Fem ke klo 20.00

Kymmenosaisessa sarjassa selvitellään Suomen hämmentäviä, elämää hankaloittavia ja jopa huvittavia määräyksiä.

IS TV-LEHTI: Ostan baarista tuopin olutta ja haluan juoda sen ravintolan ulkoterassilla, mutta en saa viedä juomaa terassille itse.

Tässä hyvä esimerkki monien ihmeellisten sääntöjen Suomesta.

Nyt näitä erikoisia, hämmentäviä, elämää hankaloittavia ja jopa huvittavia määräyksiä selvitetään uudessa Sääntö-Suomi-ohjelmassa, jota juontaa Jussi Heikelä.

– Ohjelman idea on kertoa suomalaisten sääntöuskovaisuudesta. Meillä saattaa olla jopa vähemmän määräyksiä kuin muualla maailmassa, mutta se, miten me niihin suhtaudumme, on pirun poikkeuksellista, Heikelä sanoo.

– Suomi on ihan kärkimaita – ellei jopa paras – ohjeiden noudattamisessa ilman, että niitä voisi vapaasti soveltaa. Sääntöjen seuraamisessa suomalaiset ovat todella hyviä!

”Meillä säännöt jättävät ihmiskohtalot toissijaisiksi.”

Ohjelmaa suunniteltaessa Heikelä tutustui suomalaisten sääntöjen lisäksi myös muiden maiden määräyksiin, ja huomasi selvän poikkeavuuden.

– Suomessa ohjeita seurataan pilkulleen, vaikka joku kärsisi. Meillä säännöt jättävät ihmiskohtalot toissijaisiksi. Katolisissa maissa taas perhe ja lähimmäiset tulevat ennen sääntöjä ja järjestelmää, Heikelä sanoo.

Kompleksinen suhtautuminen määräyksiin ja lakeihin johtuu pitkälti suomalaisten rehellisyydestä.

– Jossain päin maailmaa saatettaisiin suuttua siitä jääräpäisyydestä, jolla suomalaiset pitävät kiinni säännön noudattamisesta. Meiltä puuttuu tietty pelinlukutaito.

Ohjelmassa tavalliset kansalaiset kertovat kokemuksistaan sääntöviidakossa, ja katugallupeissa kuullaan lisää kansan mielipiteistä kaavoihin ja käytäntöihin.

– Haimme ilmoituksen avulla ihmisten omia kertomuksia, ja tarinoita tulee minulle vieläkin, vaikka kuvaukset olivat jo kesällä. Suomessa riittää näitä keissejä, Heikelä sanoo.

Jaksoissa käsiteltäviä teemoja ovat yrittäjyys, eläimet, terveys, liikkuminen, arki, ruoka, asuminen, yhteisöt, yhteiskunta ja maankäyttö.

– Kiersin ympäri Suomen tapaamassa ihmisiä, jotka kokevat sääntöjen vuoksi vääryyttä. Jaksoissa selvitellään asioita ja ehdotan ratkaisuja. Toivottavasti ohjelma tuo myös painetta päättäjille nyt, kun näitä ongelmia nostetaan esiin, Heikelä toivoo.

Ensimmäisessä jaksossa puhutaan alkoholin tarjoilusta, junalippujen outouksista, mutta myös vakavistakin aiheista.

– Käsittelemme ratsastusonnettomuudessa vaikeasti vammautuneen Saara Auvisen, 23, tapausta. Vakuutusyhtiö ei suostu maksamaan korvauksia. Tällaiset tapaukset ovat sarjan raskaampaa antia.

 Sääntö-Suomi, MTV3 ti klo 21.00

Illan dokumentissa pohditaan, miksei ihmisiä kiinnosta ilmastonmuutos.

IS TV-LEHTI: Suomalainen dokumenttiohjaaja John Webster vietti perheineen vuoden käyttämättä öljyä ja syntyi dokumenttielokuva Katastrofin aineksia (2008). Nyt hän palaa jälleen ympäristöaiheeseen.

Webster suuntaa dokumentin Tulevilla rannoilla (2017) tulevaisuuden lapsenlapsenlapselleen. Pienet keltaiset kumisaappaat tepsuttavat 50 vuoden päässä, vuonna 2063 syntyneen kuvitellun Dorit-tytön elämässä. Silti dokumentin ote on vahvasti tässä päivässä. Miksei ihmisiä kiinnosta ilmastonmuutos?

Aviomiehen mielestä ilmastotaistelun tulisi olla kaikkien tärkeyslistan kärkipäässä. Vaimo ehdottaa terapiaa pakkomielteiselle.

Websterin vaimon puheenvuoro on kuvaava. Ilmastonmuutoksen tärkeys on arvoasteikolla noin sijalla 4/10. Edelle astuvat muun muassa lainanmaksu ja työterveys. Aviomiehen mielestä ilmastotaistelun tulisi olla kaikkien tärkeyslistan kärkipäässä. Vaimo ehdottaa terapiaa pakkomielteiselle.

Dokumentti on henkilökohtainen ja tunteellinen. Se esittää faktoja, mutta vetoaa ihmiskunnan perihyvyyteen – jos sitä on. Missiona on näyttää, että yksikin ihminen voi tehdä paljon.

Websterin dokumentti toivoo yleistä heräämistä. Se, ettei osa maailmasta joudu veden alle tai että lastemme jälkeläiset saavat puhdasta vettä, on omalla vastuullamme.

Satojen tuntien materiaalista huolimatta dokumentti etenee kauniisti ja rauhallisesti ja yhdistää nykyelämämme yhteiselle ihmiskunnan aikajanalle.

Se myös kertoo mielenkiintoisen, evoluutioon perustavan syyn sille, miksi meidän on hankala ryhtyä oikeasti toimiin.

Dokumenttiprojekti: Tulevilla rannoilla, TV1 ma klo 21.30

HUOH

Tänään tv:ssä: Näytä tämä kaunis dokumentti ilmastonmuutoksen epäilijälle – mieli saattaa muuttua

Juuri tuollaisten ihmisten takia, kuin ensimmäinen kommentoija, olemme tässä tilanteessa, kun kukaan ei tee mitään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Harmi, että et todennäköisesti elä enää silloin, kun maapallo tuhoutuu tämän päivän ihmisten tekojen takia. Ei ole kyse mielipiteistä vaan faktoista... Harmi että suurin osa ihmisistä ei jaksa perehtyä asioihin, vaan kieltää kaiken epämiellyttävän.
Lue kommentti