Vanhemmat Jouni ja Pia sekä Riitta ja Mika pääsevät kertomaan jälkikasvustaan. Kuva: Sub
Vanhemmat Jouni ja Pia sekä Riitta ja Mika pääsevät kertomaan jälkikasvustaan. Kuva: Sub

Monelle noloa, toisille mutkatonta ja helppoa. Voiko treffiseuran valita niin, että ensin tapaakin deitin isän, äidin ja muuta lähipiiriä?

IS TV-LEHTI: Uusi deittiohjelma Treffaa mun vanhemmat tuo deittailumaailman kiemuroihin mukaan sinkkujen vanhemmat – ja monille sinkuille vanhempien mukaan ottaminen on ollut iso kynnys.

Ideana ohjelmassa on se, että itselleen kumppania etsivä henkilö jututtaa studiossa kahden eri puolisokandidaatin vanhempia tai muuta lähisukua ja tekee valintansa vain näiden tietojen perusteella. Hän ei näe kumppaniehdokkaitaan ennen kuin on tehnyt valintansa.

– Tämä ohjelma on kuin Napakymppi uudella tvistillä, kertoo ohjelman tuottaja Mirtta Salonen.

– Kyseessä on sokkotreffit, sillä puolisoa etsivä henkilö lähtee treffeille suoraan studiolta sen sinkun kanssa, jonka hän valitsee juteltuaan tämän lähipiirin kanssa.

”Suomalaiset miehet ovat niin ujoja, että monet isät eivät halunneet ohjelmaan.”

Tuotantoyhtiö joutui laajentamaan sinkkujen lähipiiriä vanhempien lisäksi myös sisaruksiin ja kummitäteihin, sillä vanhempia ei ollut kovin helppo saada mukaan: joko sinkut eivät halunneet vanhempiaan ohjelmaan tai sitten vanhemmat eivät halunneet mukaan.

– Yritimme jokaisen sinkun kohdalla saada ensin vanhemmat mukaan, mutta suomalaiset miehet ovat niin ujoja, että monet isät eivät halunneet ohjelmaan, tuottaja kertoo.

– Hakijoina oli myös paljon tosi ihania sinkkuja, jotka eivät halunneet esitellä vanhempiaan.

Samojen ongelmien kanssa on paininut myös formaatin alkuperäismaa Britannia sekä Saksa, jossa ohjelmaa kuvataan parhaillaan.

– Etenkin 18-20-vuotiaille on todella iso kynnys ottaa vanhempansa mukaan deittiohjelmaan, koska vanhemmat koetaan tuossa iässä noloina. Tässä ohjelmassa haastavinta onkin ollut juuri se, että löydämme hyvän combon deittikumppaneita vanhempineen.

Ohjelmassa sinkut istuvat studioon rakennetussa äänieristetyssä kopissa, sinkkuboksissa, sillä aikaa, kun heidän vanhempansa ja mahdollinen deittikumppani keskustelevat sermin takana. Sinkut näkevät ja kuulevat kaiken – mutta heitä ei kuule kukaan.

Mikäli lähipiirin jutut studiossa menevät liian kuumottaviksi, ainoa asia, mitä sinkut voivat tehdä, on painaa paniikkinappulaa ja yrittää sillä tavoin pelastaa maineensa rippeet.

Luurangot esiin

Vanhemmille osoitettuja kysymyksiä on mietitty juuri siten, että ne saattavat osua johonkin hyvinkin värikkääseen menneisyyden tapahtumaan. Tuotantoyhtiö tenttasi vanhemmilta etukäteen hauskoja tai mielenkiintoisia tarinoita omista lapsistaan.

– Luvassa on paljon hauskoja ja rohkeitakin tarinoita; millaisia törttöilyjä sinkut ovat tehneet, millaisia treffikumppaneita he ovat olleet tai millaisia he olivat lapsina. Jotkut vanhemmat tietävät jopa lastensa seksikokemuksista, tuottaja kertoo.

Ohjelman juontaja Ali Jahangiri sanoo tietävänsä, miltä tuntuisi istua studion sinkkuboksissa.

– Jokainen meistä pystyy varmasti samaistumaan tilanteeseen, jossa viet uuden poika- tai tyttöystäväsi näytille kotiin ja vanhempasi kaivavat esiin sen kirotun valokuva-albumin ja alkavat esitellä lapsuuskuviasi. Nyt tämä tilanne tuodaan jokaisen kotisohvalle, Ali toteaa.

Treffaa mun vanhemmat, Sub ke klo 21.00

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00