Kimmo Ohtonen tutkii pohjoisen luontoa uudessa sarjassa. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Kimmo Ohtonen tutkii pohjoisen luontoa uudessa sarjassa. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Katoava Pohjola pohtii jääkarhujen, ahmojen ja susien asemaa.

IS TV-LEHTI: Nämä iloiset ja innostuneet kasvot osataan jo liittää luontoon ja eläimiin: Kimmo Ohtosesta on tällä vuosikymmenellä tullut Suomen oma David Attenborough, joka on yhtä kotonaan täkäläisissä havumetsissä ja arktisilla jääalueilla, niin vahvojen karhujen kuin sympaattisten saimaannorppienkin kanssa.

Samat elementit ovat mukana myös Ohtosen ideoimassa ja toimittamassa laajassa luontosarjassa Katoava Pohjola. Ihmisen ja villin luonnon vaikeaa suhdetta käsittelevän kuusiosaisen sarjan juuret ovat Ohtosen vuonna 2012 toteuttamassa uintitempauksessa, jolla hän keräsi rahaa saimaannorpan suojeluun.

– Uidessa oli aikaa pohtia muun muassa David Attenborough’n juontamia luontodokumentteja, joita olen ikäni katsonut. Olen kokenut pitkään, että vaikka Avaran luonnon ja BBC:n dokumentit ovat visuaalisesti mahtavia ja kertovat hienoja tarinoita, pahimmillaan niitä on vaivannut tietynlainen disneyfiointi, jossa ihmisten toiminta ja kaikki rujot näkymät on suljettu pois, Ohtonen arvioi.

– Halusin täyttää tämän tyhjiön ja lähteä liikkeelle ihmisten, luonnon ja eläinten yhdistelmästä, johon kuuluu myös tietty seikkailullisuus.

Katoavaan Pohjolaan Ohtonen poimi kuusi eläinlajia, jotka ovat joutuneet lujille ihmisen vuoksi: esiin pääsevät jääkarhut, ahmat, sudet, valaat, saimaannorpat ja myskihärät sekä kiistat, joita niiden asemaan ja elinoloihin liittyy.

Suomen metsien lisäksi hän vieraili Huippuvuorilla, Islannissa ja Grönlannissa.

– Suomen luonto on minulle ykkönen, mutta sen ulkopuolella arktinen alue ja etenkin Huippuvuoret on upea ja uskomaton paikka, jossa olen käynyt neljä kertaa.

Karhu-kirja toi Finlandia-ehdokkuuden

Yksi sarjan ahaa-elämyksistä tapahtui 2013, kun Ohtonen teki kuvaaja Antti Tuunasen kanssa luontojaksoja Puoli seitsemän -sarjaan.

– Kun näin Huippuvuoren jääkarhujen lisäksi turistimäärät, kylät ja laivat, tajusin, että luontodokumenttien yleensä esittämä todellisuus on täysin valitusta rajauksesta kiinni.

Luonnon puolustamisen lisäksi Ohtonen tuo sarjassa näkyviin myös eläimiin liittyviä kiistoja. Vaati paljon töitä, että hän pääsi keskustelemaan muun muassa salametsästämisestä.

– Vaikka itse olen luonnonsuojelun asialla, en halua katsoa asioita vain yhdestä näkökulmasta. Kantaa saa ottaa, kunhan perustelut ovat asiallisia.

Ohtosen oma luontosuhde toi hänelle juuri Tieto-Finlandia-ehdokkuuden: kirjassa Karhu – voimaeläin hän kertoo myös omasta lapsuudestaan. Metsä on hänelle yhä tärkeä voimavara.

– Ensimmäiset 11 vuotta asuin Keravalla ihan metsän laidalla, ja ketut, rusakot ja fasaanit kävivät säännöllisesti pihamaalla. Metsässä kulkeminen antaa vieläkin perspektiiviä asioihin. Kiireisen viikon keskellä siellä pystyy miettimään rauhassa.

Katoava Pohjola: Turistien taivas, TV1 la klo 18.45

Seitsemän sinkkumiestä ja -naista muuttaa kahdeksaksi viikoksi saman katon alle. Tavoitteena on tietysti löytää Se Oikea. Vaikka väkisin.

IS TV-LEHTI:  Spouse House on talo, jonne kutsutaan seitsemän naista ja seitsemän miestä avioitumaan. Kihlat ja häät ovat tavoite, joka houkuttelee naimahaluisia paikalle tositarkoituksella.

Tämä realitysarja on hivenen inhimillisempi kuin Ensitreffit alttarilla, sillä tutustumiseen on aikaa 8 viikkoa.

Siihen inhimillisyys loppuukin. Kosiminen on nimittäin pakollista tai joku saa talosta potkut.

Mitä pidempään talossa majailee ja altistuu kolmio- ja neliödraamoille, sitä vaikeampaa on haluta kenenkään kanssa naimisiin.

Toisaalta aidot tunteet palkitaan! Jos kaikesta huolimatta lempi leiskuu, on televisioshow läpikotainen testi rakkaudelle.

Tosi-tv:n tapaan ohjelmaa on tekemässä joukko ”asiantuntijoita”. On psykologia ja tunneterapeuttia, ja itse sinkut on poimittu mukaan huolellisella käsityöllä ja tieteellisiin todennäköisyyslaskelmiin pohjautuvilla match-menetelmillä.

”Kun menimme deittini kanssa ravintolaan, kamerat kuvasivat ja kaikki tuijottivat. Se oli kamalaa!”

Suhteiden pysyvyyttä helpotetaan myös sillä, että Los Angelesissa kuvatun sarjan kaikki sinkut ovat kotoisin samalta seudulta – tällä kaudella Chigacosta.

Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan ja jo ihastutaankin. Sinkut ovat keskimäärin 30-vuotiaita, hyvissä ammateissa ja tarpeeksi hyvän näköisiä, jotta kukin saisi tasaisesti huomiota. Mukana on totta kai myös ärsyttäviä henkilöitä.

Ei paljasteta, kuinka kävi palomies Jimmy Breretonille, yhdelle lemmentalon asukkaista, mutta jälkeenpäin hän on kuvaillut talon tunnelmaa hyvin stressaavaksi.

– Kamerat olivat vieressä koko ajan, samoin mikrofonit. Emme saaneet käyttää puhelinta tai internetiä. Kun menimme deittini kanssa ravintolaan, kamerat kuvasivat ja kaikki tuijottivat. Se oli kamalaa!

Salamarakkauden talo, Frii pe klo 20.00

Uutuussarjassa Lea, 74, ja Pentti, 91, haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Apuun saapuu muotiblogaajana tunnettu naaG.

IS TV-LEHTI: 91-vuotias Pentti on yksi tulevan kevään tv-tähdistä uutuusohjelmassa Seniorit somessa.

Pentti haluaa oppia käyttämään paremmin internetiä – erityisesti hän haluaisi oppia lähettämään valokuvia sekä soittamaan videopuheluita omalle rakkaalleen Lealle, 74.

– Pentille pitäisi saada Skype. Se on asennettu sinne koneelle, mutta se ei ole jotenkin toiminnassa, Lea selvittää uutuusohjelmassa.

”Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este.”

Pentti ja Lea saavat apua nettiajan konkarilta, videobloggaaja eli tubettaja Janne Naakalta. Hän on yksi niistä nuorison fanittamista tubetähdistä, jotka opettavat kevään aikana senioreita netin käytössä.

– Tämä on tosi pinnalla oleva aihe, kun monesti seniorit jäävät asioiden ulkopuolelle, sillä monet asiat tapahtuvat nykyään netissä, Janne sanoo.

– Hienoa ohjelmassa on myös se, että saan viettää aikaa senioreiden kanssa. Vaikka opetan heitä, uskon, että opin heiltä jopa itse enemmän.

Pentti ja Lea osoittautuvat niin mainioiksi senioreiksi, että Janne haluaisi tehdä heistä jopa tubettajia. Kumpikin osoittautuu hyvin humoristiseksi persoonaksi.

– Voin itsekin ottaa oppia 91-vuotiaan Pentin elämänasenteesta: hän on niin myönteinen kaikessa, ja netin opettelussakin hän on ollut tosi kärsivällinen, Janne kehuu.

Netin opettelussa lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, sillä Pentillä ja Lealla on monta pulmaa.

– Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este. Emme pysty sitä ratkaisemaan. Kun yritän googlata jotain, niin olen ihan torvi niissä asioissa, kiteyttää Lea ongelmat.

”Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena.”

Facebook nousee myös pariskunnan keskustelunaiheeksi.

– Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena, Lea kertoo.

– Mutta olen sanonut niille, että ei saa laittaa, kun olen yhden naisen mies, Pena jatkaa.

61 vuotta aviossa ollut Pentti oli pitkään yksin vaimonsa kuoltua, mutta lähti lopulta lastensa painostuksesta ulos seuraelämään ja löysi Lean.

He ovat pitäneet yhtä kuusi vuotta ja vierailevat toistensa luona päivittäin. Nyt he haluaisivat oppia soittamaan toisilleen videopuheluita.

Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Janne tuo pariskunnalle tabletit, joilla Pentti ja Lea opettelevat FaceTime -puheluita ja muiden applikaatioiden käyttöä, kunhan oppivat ensin tabletin pyyhkäisytekniikan ja saavat laitteen auki. Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Erityisen iloisiksi Lea ja Pentti tulevat, kun he tekevät yhteisen YouTube-videon Jannen kanssa.

– Näitä haluamme tehdä lisää!

Seniorit somessa, TV1 to klo 20.00

1. Hanki toimivat laitteet.

Jos kotona on useampi laite, laitteiden on hyvä olla samanmerkkiset, jotta ne saa synkronoitua helposti keskenään.

2. Muista kärsivällisyys.

Vaikka joku asia menisi väärin, älä mene paniikkiin äläkä painele kaikkia nappuloita. Se pahentaa tilannetta.

3. Pyydä rohkeasti apua.

Uuden laitteen tai toiminnon opettelu on kaikille aluksi vaikeaa. Monille voi olla iso kynnys opetella uusi asia, mutta pyydä rohkeasti apua.