Ensimmäisessä jaksossa muusikko Jouni Hynynen valmistaa kokki Kari Aihisen kanssa Jounin äidille illallisen. Kuva: MTV3
Ensimmäisessä jaksossa muusikko Jouni Hynynen valmistaa kokki Kari Aihisen kanssa Jounin äidille illallisen. Kuva: MTV3

Uudessa kokkaussarjassa annetaan suomalaisille äideille kiitos kasvatustyöstä ja tarjotaan oman pojan kätösin loihdittu illallinen rakkaalle äidille.

IS TV-LEHTI: Menun yksityiskohtien kanssa julkkismiehiä avustaa kokki Kari ”Kape” Aihinen.

Mie en missään nimessä ole trendikäs kokkaaja, ja äiti on samaa sarjaa. Meitä ei yhtään kiinnosta hienostelu, kuvailee muusikko Jouni Hynynen suhdettaan ruuanlaittoon ensimmäisessä jaksossa.

Hynynen tarjoilee ohjelmassa äidilleen Railille muun muassa madekeittoa ja kokonaisen jäniksen. Kape Aihinen muistelee kuvauspäivää lämpimästi.

– Oli äärimmäisen positiivinen, lempeä ja mahtava päivä. Hynynen on samanikäinen jätkä kuin minäkin, ja meillä on pitkälle samanlaiset arvot. Pöytään pistettiin parasta yli sadalla eurolla, ja kyllähän kovakin rokkijätkä jäätyy ja hyytyy oman äidin edessä.

Ohjelman loppukirjeet ovat useassa jaksossa kirvoittaneet tunteita siihen malliin, että tuotantotiimikin on kaivanut nenäliinat esiin.

”Oli kiva kokata äidille ja käydä läpi lapsuuden juttuja, joita itse en muistanut.”

Jouni Hynynen ei myönnä herkistyneensä liikoja.

– Oli kiva kokata äidille ja käydä läpi lapsuuden juttuja, joita itse en muistanut. Ei siinä sen kummempia tunteita herännyt. Olemme paljon yhteydessä äidin kanssa muutenkin. Päivää emme ole puineet jälkeenpäin. Molemmilla on samanlainen luonne, että tekemässä käydään ja sitten paetaan paikalta, ja mitä sitä sen jälkeen turhia lätisemään.

Kape-kokkia Hynynen kuvailee tehokkaaksi, kun taas Kotiteollisuus-laulaja itse on rauhallinen ruuanvalmistaja.

– Yleensä kokkaan pitkällä kaavalla ja hitaasti, mutta nyt pelissä oli todellinen tekemisen meininki. Madekeiton valmistaminen oli aivan uutta. Oli hyvä oppia lisää kalan keittämisestä. Hieman häiritsi se, kun Kape pisti pekonia karjalanpaistiin, mutta en ryhtynyt tappelemaan.

Aihinen kertoo uuden ohjelman parhaaksi puoleksi itse äidit.

– Jokaisessa kymmenessä jaksossa huomataan, kuinka superhahmoja äidit ovat. Suomalaiset äidit hoitavat perheen, talouden, koko kuvion. Oli hienoa tarjota heille nyt valmis pöytä, johon saapua. Tuli hyvä mieli siitä, kun sai nähdä, että jokaiselle kokkaajalle äidit olivat niin kova juttu.

Sortuminen salaattiin

Hynysen mielestä televisiossa on liikaa ruokaohjelmia ja katsojat saavat väärän kuvan työn luonteesta.

– Kokkiohjelmat ovat usein epärealistisia, ja arkipäivästä tehdään liian hienoa. Katsojat eivät aina ymmärrä, kuinka paljon on paiskittava duunia. Arvostan kyllä kokin ammattia, etenkin työn luovaa puolta. Itsekin on kiva joskus soveltaa eikä aina vääntää samaa jauhelihakeittoa. Chilihommia olen hieman harrastanut, mutta muuten menen perusmausteilla.

Työteliäs muusikko ei kiertueilla juuri ruokanautintoja pääse kokemaan.

– Kiertueella on usein pizzalinja, ehkä joskus käydään hienommassa ravintolassa. Yritän pitää huolta siitä, että syön kevyesti. Muuten lavalla lentää laatta. Siksi olen jopa sortunut salaattiin.

Lämpimiä leipiä ja pullaa

Sekä Kape Aihinen että Jouni Hynynen muistavat lapsuudesta vakioruokia.

– Jauheliha-roiskeläppää tuunattuna, lämpimiä leipiä paahtoleivästä ja nakeista ja tietenkin äidin lihapullat, sianlihakastike ja jouluna kotijuustot, Kape listaa ja kertoo tehneensä juuri edellisenä päivänä äidin ohjeella raparperipaistoksen.

– Ravintoloissani on kuitenkin eri konsepti, ja äiti ja koti ovat kokonaan oma, eritelty juttunsa.

Hynynen muistaa erään kulinaarisen nostalgiahetken.

– Oli se ihmeellistä, kun pimeällä 80-luvulla ensimmäistä kertaa kotiin tuotiin broileri. Koko perhe siinä ympärillä ihmetteli, että mikäs tämä tämmöinen herkku on. Ehkä tuosta muistosta johtuen syön yhä paljon kanaa. Possua en osta koskaan.

Suhde herkkuihin on lämmin.

– Mutsi teki niin raivopäisenä pullaa, että sain siitä urheilevana nuorena tarpeekseni. En suoraan syytä, mutta äiti on osallinen siihen, että olen karamelliaddikti. Hän oli töissä karkkitehtaalla, ja puberteetti-ikäisenä olin aina namia hakemassa. Teinin näkökulmasta tietenkin unelma-ammatti. Nyt maistuu salmiakki aika vahvasti.

– Mutta leivoksia ja sen sellaisia en syö, ja munkkejakin viimeksi armeijassa. Sen jälkeen eivät ole munkit kiinnostaneet.

Illallinen äidille, MTV3 to klo 20.00

Onko ollut ikävä Alexia, Mickania, Freddeä, Annaa tai Ovea? Katso kuvista, miltä he näyttävät suomalaisversiossa.

Vihdoin! Suomi saa oman Solsidanin, kun Onnela ilmestyy katsottavaksi C More -suoratoistopalveluun torstaina. Ruotsalainen sarja on ollut Suomessa menestys, joten suomalaisversioltakin on lupa odottaa paljon. C More on nyt julkaissut kuvat hahmoista – ja ainakin ulkoisesti niissä on samaa henkeä kuin alkuperäisissä hahmoissa.

Fredde ja Mickan ovat Suomessa Markus ja Mette. Heitä näyttelevät Pekka Strang ja Anna-Maija Tuokko. Alex ja Anna on muutettu puolestaan Antiksi ja Saaraksi. Heitä näyttelevät Eero Ritala ja Elena Leeve. Ove ja Anette ovat suomalaisversiossa Jorma ja Titta. Jormaa näyttelee Santtu Karvonen ja Tittaa Pirjo Heikkilä.

Tältä Onnelan hahmot näyttävät Solsidaniin verrattuna

Fredde ja Mickan ovat Markus ja Mette


Suomen Mette ja Markus.
Anna-Maija Tuokko on Mette ja Pekka Strang Markus.
Ruotsin Mickan ja Fredde.
Mickan ja Fredde.
 


Alex ja Anna ovat Antti ja Saara


Eero Ritala on Antti ja Pirjo Heikkilä Saara.
Ruotsin Anna ja Alex.
 


Fredde ja Anette ovat Jorma ja Titta


Pirjo Heikkilä on Titta ja Santtu Karvonen Jorma.
Ove ja Anette.
 

Sivuraiteilla-blogin Emilia katsoi Onnelan ensimmäisen jakson ennakkoon. Lue lisää:

Onnela on katsottavissa C More -suoratoistopalvelussa to 23.11. alkaen. Jaksoja julkaistaan kaksi torstaisin. Niitä on yhteensä 10. Sarja tulee myöhemmin katsottavaksi MTV3:lle ja Katsomoon.

Jääkiekkolegendat kertovat tämäniltaisessa Urheilu-Suomessa, miten jääkiekko nousi Suomen suosituimmaksi lajiksi.

IS TV-LEHTI: Urheilu-Suomen toinen jakso kertoo siitä, kuinka Suomesta on leivottu lätkähullujen maa. Tarinan kertojina ja päähenkilöinä ovat suomalaisen jääkiekon legendat Kalevi Nummisesta Patrik Laineeseen ja Veli-Pekka Ketolasta Teemu Selänteeseen.

Maailman kovimmassa kiekkoliigassa NHL:ssä loistaa tälläkin kaudella iso nippu suomalaistähtiä. Nykypelaajat ovat voineet lähteä Atlantin toiselle puolelle itsevarmoina – ovathan kiekkomaailman kirkkaimmissa parrasvaloissa ennen heitä paistatelleet muun muassa Jari Kurri, Jere Lehtinen ja Saku Koivu

”Jonkun pitää hiihtää umpihankeen, jotta saadaan latu liukkaaksi.”

Toisin oli 1970-luvulla. Kun Veli-Pekka Ketola lähti kiekkoammattilaiseksi Kanadaan 1974, suomalaisia esikuvia ei ollut tarjolla. Keskushyökkääjä Ketola ja hänen kanssaan WHA-liigan Winnipeg Jetsissä pelannut Heikki Riihiranta olivat ensimmäiset Suomessa kiekko-oppinsa saaneet pelaajat Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa.

– Jonkun pitää hiihtää umpihankeen, jotta saadaan latu liukkaaksi, Ketola, 69, sanoo IS Tv-lehdelle.

Porissa kasvanut Ketola sai kiekkouralleen mainiot lähtökohdat. Hän kasvoi urheilukentän vieressä ja harrasti pikkupojasta lähtien monipuolisesti urheilua. Lajivalinta sinetöityi, kun hän pääsi 15-vuotiaana Porin Karhujen jääkiekon edustusjoukkueeseen.

”Jotkut saivat pelaamisesta vähän rahaa, mutta tähän päivään verrattuna se oli hyvin minimaalista.”

Ammattilaisuus oli tuolloin suomalaisessa jääkiekossa pitkän tien takana. Pääsarjojen pelaajat kävivät siviilitöissä, jääkiekko ei nimittäin kukkaroa täyttänyt.

– Jotkut saivat pelaamisesta vähän rahaa, mutta tähän päivään verrattuna se oli hyvin minimaalista. Jos puhutaan ammattilaisuudesta, niin Suomessa pitää mennä aina 1990-luvun alkuun. Vasta silloin siirryttiin siihen, ettei pelaajilla ollut enää siviilityötä, Ketola kertoo.

Pohjois-Amerikassa Ketola pääsi maistamaan ammattilaisuutta jo 1970-luvulla. Muutos oli melkoinen: yhtäkkiä ei tarvinnutkaan kiirehtiä töistä harjoituksiin ja peleihin.

– Se oli ehkä elämäni mukavinta ja helpointa aikaa. Ei tarvinnut tehdä muuta kuin keskittyä pelaamiseen.

Ja pelaamisesta sai tietysti palkkaa. Tosin nykyisten huippujen tienaamiin miljooniin nähden 40 vuotta sitten palkat olivat pikkurahoja.

 Urheilu-Suomi, Teema & Fem ke 21.00