Suuria tunteita on luvassa illan tukkilaiselokuvassa, jonka pääosissa loistavat Rauni Ikäheimo ja aina yhtä karismaattinen Tauno Palo. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Suuria tunteita on luvassa illan tukkilaiselokuvassa, jonka pääosissa loistavat Rauni Ikäheimo ja aina yhtä karismaattinen Tauno Palo. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Tukinuitto ja tukkilaiset ovat Suomen omaa villin lännen mytologiaa, ja ainakin yksi tukkilaiselokuva on nähtävä kerran kesässä. Olkoon se tällä kertaa rakastettu klassikkoleffa Tukkijoella.

Tukinuitto ja tukkilaiset ovat Suomen ihan omaa villin lännen mytologiaa, josta on kirjoitettu lukuisia näytelmiä ja elokuvia. Ainakin yksi tukkilaiselokuva on nähtävä kerran kesässä. Olkoon se tänä kesänä yksi genren peruskiviä, Teuvo Pakkalan kirjoittama Tukkijoella.

Tukkijoella syntyi alunperin näytelmäksi vuonna 1899 ja pyörii edelleen joka ainut kesä kesäteatterinäytelmänä jossakin päin Suomea. Ensimmäinen elokuvaversio siitä tehtiin jo vuonna 1928 ja toinen vuonna 1937. Kolmas, nyt nähtävä ja kuuluisin versio, on vuodelta 1951 ja sen on ohjannut Roland af Hällström.

Elokuvan komeat koskenlaskukohtauksen on kuvattu Enon Koitajoella, ja ne ovat siinä mielessä nostalgiset, että kuvauksia seuraavana vuonna leffassa nähtävät kuohut valjastettiin sähköntuotantoon.

Niin kuin kaikissa tukkilaiselokuvissa, tarina lähtee liikkeelle siitä, kun tukkilaisjoukko tulee pieneen maalaiskylään. Uittoporukkaa johtaa komea ja karismaattinen Turkka (Tauno Palo), joka kaikkien tietämättä onkin prinssi valepuvussa, eli rikkaan talon poika. Hän rakastuu paikalliseen tyttöön Katriin (Rauni Ikäheimo), johon on iskenyt silmänsä myös inhottava Rättäri. Tämä kiristää Katrin isää velka-asioilla. Kolmiodraaman ympärillä nähdään unohtumattomia sivuosahahmoja, kuten Kalle Viherpuun esittämä Tolari ja varsinkin Lasse Pöystin Pölhö-Kustaa, josta näyttelijä pokkasi myös sivuosa-Jussin.

Sekä näytelmänä että elokuvana Tukkijoella on ollut perinteistä suomalaista ”kansa rakastaa, kriitikot vihaavat” -kategoriaa. Katso, niin tiedät miksi.

Tukkijoella, TV1 ti 11.8. klo 13.10

Lue myös:

Teuvo Pakkala: kirjailija, mies ja isä

Näyttelijä Emmi Parviainen: “Minun täytyy uskoa, että riitän itsenäni"

Hotelli Seurahuone on 180-vuotias

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00