Aika on meidän -sarjan keskiössä on Löwanderien omistama hienostoravintola Tukholmassa.  Kuva: Yle
Aika on meidän -sarjan keskiössä on Löwanderien omistama hienostoravintola Tukholmassa. Kuva: Yle

Uutuusdraamassa nostetaan esiin Ruotsin lähihistorian synkkiäkin vaiheita. –Tuohon aikaan ruotsalaiseen yläluokkaan kuului paljon natseja, näyttelijä Suzanne Reuter sanoo.

IS TV-LEHTI: Romantiikkaa, ristiriitoja ja yhteiskunnallista kuohuntaa. Ruotsin kaikkien aikojen suurin satsaus draamasarjaan sekoittaa yhteen epookkidraamaa ja hippusen saippuaoopperaa. Aika on meidän (Vår tid är nu, 2017–) alkaa toisen maailmansodan päättymisestä 1945 ja ulottuu vuoteen 1962 asti.

Ilmassa on suuren vapautumisen tunnetta, kun rauha saadaan Eurooppaan, mutta jännitteet eivät katoa tuota pikaa. Ruotsalaisella yläluokalla on sympatioita sodan hävinnyttä natsi-Saksaa kohtaan. Näin on myös osalla Löwanderien perheenjäsenistä.

Sarjan keskiössä on Löwanderien omistama hienostoravintola Tukholmassa. Ravintola on kuin ruotsalainen yhteiskunta pienoiskoossa: siellä ovat kaikki yhteiskuntakerrokset herroista köyhiin työläisiin.

Sodan aikana ravintola on ajautunut taloudellisiin ongelmiin. Ravintolaa pyörittää perheen vanhin poika Gustaf Löwander – tosin äitinsä Helgan rautaisessa otteessa.

Gustafia näyttelevä Mattias Nordkvist kertoo, että Gustaf on valmis uhraamaan lähes kaiken ravintolan vuoksi.

–Hänen valintojaan ajaa pohjimmiltaan halu olla rakastettu. Mutta koska hän ei saa rakkautta äidiltään tai muilta, hänestä tulee ikävä ääliö.

Veljesriitoja on luvassa, kun palveluksesta palaava pikkuveli Peter alkaa kyseenalaistaa isoveljen toimia.

–Pikkuhiljaa syyt henkilöiden käytökselle ja teoille paljastuvat. Halusin, että veljesten välillä näkyy myös pieniä rakkauden ja ymmärryksen hetkiä, Mattias Nordqvist selittää.

Peteriä näyttelevä Adam Lundgren uskoo, että kaikki joilla on sisaruksia, voivat samaistua tilanteeseen.

–Aina ei edes tiedä, mistä jokin hankaus johtuu – niin on vain ollut aina.

Koko perhettä kuohuttaa, kun Peter tuo mukanaan kotiin nuoren naisen Suzanne Goldsteinin, joka on keskitysleiriltä selvinnyt Ranskan juutalainen.

”Tuohon aikaan ruotsalaiseen yläluokkaan kuului paljon natseja.”

Perheen matriarkka Helga Löwander ei ole lainkaan mielissään suosikkipoikansa suhteesta juutalaiseen naiseen.

–Luulen, että sellainen rasistinen ajattelutapa oli melko yleistä tuohon aikaan, Adam Lundgren pohtii.

Ruotsalaisen yläluokan natsisympatioita ei ole juuri käsitelty tv-draamassa aiemmin. Näyttelijät korostavat, että hahmot ovat aikansa tuotteita. Kaikki haluavat toimia parhaaksi ajattelemallaan tavalla.

–Tuohon aikaan ruotsalaiseen yläluokkaan kuului paljon natseja. Se kuului siihen aikaan, ja on tärkeää tietää mistä tulemme. Me ruotsalaiset haluamme ajatella, että olemme aina olleet täysin puolueettomia, Helgaa näyttelevä Suzanne Reuter sanoo.

–Minun sukupolveni tai sitä nuoremmat eivät olleet osallisina, joten meidän ei tarvitse olla häpeissämme. Uskon, että nyt haluamme käsitellä tätä menneisyyttä. Toivon, että opimme siitä.

Suzanne Goldsteinin (Hedda Rehnberg) ja Peter Löwanderin (Adam Lundgren) suhdetta ei katsota hyvällä.
Suzanne Goldsteinin (Hedda Rehnberg) ja Peter Löwanderin (Adam Lundgren) suhdetta ei katsota hyvällä.

Juutalaista Suzannea näyttelevä Hedda Rehnberg muistuttaa, että suuri osa kansasta oli täysin tietämättömiä keskitysleireistä.

–Tietämättömyys asian oikeasta laidasta tietysti vaikutti siihen, miten ihmiset ajattelivat. Esimerkiksi omat isovanhempani olivat täysin pimennossa siitä, mitä tapahtui.

Rehnberg kertoo, että valmistautuessaan rooliin hän tapasi keskitysleiriltä selvinneen yhdeksänkymppisen naisen.

–Hän kertoi omista kokemuksistaan: kuinka hänen siskonsa oli tapettu hänen edessään. Mutta hän oli hyvin onnellinen siitä, että oli päässyt Ruotsiin ja saanut uuden mahdollisuuden elämään. Tämän roolin rakentaminen oli minulle tunteellista. Kesti myös viikkoja ravistautua siitä irti, Rehnberg kertoo.

 Aika on meidän, Teema & Fem su klo 21.00

Parinmuodostuksen suurimmat vaikeudet liittyvät seksuaalisen kipinän löytämiseen. Sen vuoksi lähentymistä harjoitellaan Ensitreffit alttarilla -sarjan kulisseissa tarvittaessa asiantuntijan kanssa.

Ensitreffit alttarilla -sarjassa sinkkujen olkapäänä toimii koko kauden ajan joukko rakkauden asiantuntijoita. Nyt viidennellä kaudella mukana ovat seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen, psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt sekä parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Sinkut voivat kääntyä tukijoukkojen puoleen milloin tahansa, mutta sarjan kulisseissa tapahtuu myös rakkausvalmennusta, jota ei paljasteta katsojille sarjassa.

”Ollaan reilusti puhuttu seksuaalisuudesta ja siitä, mitä kaikkea se sisältää.”

Tony Dunderfelt on sarjassa asiantuntijana nyt kolmatta kautta. Hän paljastaa Me Naisille, että hän on kaikilla kolmella kaudella järjestänyt ohjelmaan osallistuneille miehille erilaisia kosketusharjoituksia. Hän opettaa miehiä kahdenkeskisesti ymmärtämään naisen psykologiaa.

– Harjoituksiin kuuluu yksinkertaisia vinkkejä siitä, miten naista lähestytään ja kosketetaan – myös seksuaalisella tavalla. Ollaan reilusti puhuttu seksuaalisuudesta ja siitä, mitä kaikkea se sisältää, Dunderfelt kertoo.

Sarjan tuottaja Onerva Österberg on kertonut aiemmin Me Naisille, että seksi ei juurikaan ole osa näkyvää ohjelmantekoa, sillä ohjelmaa ei ole käsikirjoitettu, eikä ennalta ole sovittu, mitä kaikkea siinä käsitellään.

– Olemme tehneet ohjelmaa hyvin pitkälti parien ehdoilla. Meillä on se linja, että jos parit eivät halua puhua asiasta, emme utele siitä, hän sanoo.

Dunderfeltin kosketusharjoituksien ajatus on opastaa ujompia miehiä, jos he eivät tiedä mikä on sallittua tämän kaltaisessa ohjelmassa.

– He voivat myös kysyä minulta apua, että mitä voisi nyt tehdä paremmin, jos seksi ei ole toiminut aiemmissa suhteissa, Dunderfelt sanoo.

”He voivat kysyä apua, mitä voisi nyt tehdä paremmin, jos seksi ei ole toiminut.”

Dunderfeltin mukaan aiempien kausien suhteissa suurimmat kompastuskivet ovat juurikin liittyneet läheisyyden ja kipinän puuttumiseen. Pareilla saattaa olla parinmuodostusvaiheessa paljon yhteistä, mutta valitettavasti papereilla yhteensopiminen ei aina riitä.

– Nykysuhteiden vaikeudet liittyvät siihen, että parien välillä ei ole kipinää. Ennen riitti, että puolisolla oli hyvä työ.

Se on suurin vaikeus myös sarjan ammattilaisten työssä: läheisyyttä ja kipinää ei voi testata etukäteen.

 

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta. Ensimmäisessä jaksossa selvitellään koiraneidin kiusallista vaivaa.      

IS TV-LEHTI: Leikkauspöydällä on tiibetinspanieli, jolta otetaan koepalaa maksasta. Jos ei ole itse terveydenhoidon ammattilainen, niin leikkauksen katsominen on usein vaikeaa, oli operaation kohteena ihminen tai eläin – kuten tässä tapauksessa.

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta.

– Omistajan kannattaa luottaa itseensä. Osa lemmikeistä osaa peittää huonon kunnon, mutta jos eläimen kanssa tulee olo, ettei kaikki ole niin kuin pitää, on asia hyvä tutkituttaa. Ja vaikka eläin ei valita, mutta esimerkiksi ontuu, niin onhan se oire jostain, sisätauteihin erikoistunut eläinlääkäri Jenni Sukura sanoo.

Alkujaksossa eläinsairaalaan tuodaan weimarinseisoja Elsa, jolla on virtsaamisongelmaa. Vaikka omistaja tietää sen voivan olla ohimenevää, hän tahtoo, että nuori koira tutkitaan kunnolla vakavan taudin poissulkemiseksi.

Ohjelmassa mukana oleva Jenni Sukura on ollut töissä Viikin Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuodesta 2012. Sitä ennen hän työskenteli pienemmillä klinikoilla.

– Eläinsairaalassa on runsaasti erityisosaajia, joiden kanssa on hyvä neuvotella eri potilastapauksista. Omaan alaan keskittyminen on myös helpompaa kuin pienellä vastaanotolla, hän kuvailee.

”Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa.”

Pieneläinlääkäriksi Sukura halusi, sillä hän on koiraihminen. Kotona on kaksi parsonrussellinterrieriä.

– Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa, ja ala alkoi kiinnostaa erikoistumismielessä.

Jenni Sukura kertoo, että hänen eksoottisimpia hoidokkejaan ovat olleet joutsenet. Hänen aviomiehensä, eläinlääkäri Okko Sukura puolestaan sai viime joulun alla hoidettavakseen todellisen erityistapauksen, kun Helsingin Sea Lifen sähköankerias Raipe nielaisi taskulampun. Raipen hoito vaati melko erikoisia toimenpiteitä, sillä sen tuottama sähkövirta on hyvin voimakas. Okko Sukura on vaimonsa tavoin mukana uudessa ohjelmassa.

Suomalaisessa eläinsairaalasarjassa meno on ulkomaisiin versioihin verrattuna asiallista, eivätkä tilanteet kuohu. Maallikko voi ihmetellä, miten eläinlääkäri pysyy rauhallisena, kun esimerkiksi pitää lopettaa lemmikin elämä.

– Ilman tunteita ei kukaan eläinlääkäri selviä työstään. Mutta jos eläin on vakavasti sairas, ja ennuste kertoo kärsimyksestä, on sillä oikeus saada lähteä elämästä rauhassa. Eläin ei osaa suunnitella tulevaisuutta ja toivoa, että jospa tästä vielä paranisi. Sillä on rajattu todellisuus, ja se voi olla pelkkää kipua.

Yliopistollinen eläinsairaala, TV2 klo 20.00