Mimosa Willamo on Ca Bäck. Kuva: Långfilm Productions / Yle Kuvapalvelu
Mimosa Willamo on Ca Bäck. Kuva: Långfilm Productions / Yle Kuvapalvelu

Kirjailija Monika Fagerholmin romaani Lola ylösalaisin muuntui kuusiosaiseksi tv-sarjaksi.

IS TV-LEHTI: Tyylikkään Oppipoika-elokuvan (2013) suomenruotsalainen ohjaaja Ulrika Bengts on tarttunut Monika Fagerholmin romaaniin Lola ylösalaisin (2012). Kuusiosaisessa sarjassa tavoitellaan Twin Peaks -tunnelmia pöllöineen ja tiiviine pikkukaupunkiyhteisöineen – ja tietenkin kuolemineen.

Vielä ensimmäisessä osassa esille ei kohoa yhtä särmikästä henkilökaartia kuin David Lynchin klassikkosarjassa, mutta kuvaus ja atmosfääri ovat kohdillaan. Kuulautta, noiria ja huurteisia maisemia – pieni rannikkokaupunki elää hieman kenollaan, kuin jatkuvasti hautajaisia odottaen.

Kun kaikki Lattaniemessä tuntevat toisensa, ei kukaan saa olla rauhassa.

Fagerholmin romaanin villi ja kaunis kieli on nyt valjastettu kuviksi. Lyhyin leikkauksin ja tyylillisin irtiotoin vaalitaan romaanin elämyksellistä antia.

Hautajaisia onkin luvassa. Kuolema hengittää tosimaailman rinnalla ja teinien mielissä. Pääosissa on Fagerholmin vakiotapaan nuoria naisia, kuten Mimosa Willamo Ca-tytön roolissa. Willamolle tyypillinen angstaavan kapinoijan hahmo sisältää nyt aiempaa enemmän sävyjä. Can sisaren, pyörätuolia käyttävän dramaattisen Anitan roolissa on Li Krook.

Kun kaikki Lattaniemessä tuntevat toisensa, ei kukaan saa olla rauhassa. Salaisuuksia, kuten nuoren tytön ja keski-ikäisen miehen suhdetta, on piiloteltava tehokkain keinoin tai mustat korpit saapuvat ja nokkivat silmät.

Fagerholmin romaaniin nähden juoni rönsyilee vapaasti uusiin suuntiin. Yksi teema on kaupunginvaltuuston äijien maskuliininen pyrkimys hallita ja tuottaa rahaa uusilla rakennushankkeilla. Talousongelmia seuraa.

Siis rahaa ja kuolemaa sekä ripauksia rakkautta! Sarja herättää kiinnostuksen, mutta osa henkilöistä jää etäisiksi. Kaikille ei lämpene heti.

Lue Me Naisten arvio romaanista täältä.

Lola ylösalaisin, Fem ke klo 21.00

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00