1950-luvulle sijoittuvassa sarjassa Gina Dawson (Jennie Jacques) aloittaa työn Brinfordin poliisiaseman ensimmäisenä naispoliisina. Alku on ohdakkeinen, mutta rikoksia ainakin riittää. Kuva: Yle Kuvapalvelu
1950-luvulle sijoittuvassa sarjassa Gina Dawson (Jennie Jacques) aloittaa työn Brinfordin poliisiaseman ensimmäisenä naispoliisina. Alku on ohdakkeinen, mutta rikoksia ainakin riittää. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Miten nuori naispoliisi pärjää vanhanaikaisessa, miehisessä yhteisössä, jossa hameväki kelpaa lähinnä vain teenkeittoon?

TV1:n iltapäivien uusi sarja muistuttaa suosikkisarjoja Sydämen asialla ja Hakekaa kätilö! Se kertoo nuoresta naispoliisista Gina Dawsonista (Jennie Jacques), joka aloittaa 1950-luvun Englannissa uransa pienen paikkakunnan ainoana naispoliisina.

Meininki ei ole aivan niin leppoista kuin esimerkiksi Sydämen asialla -sarjassa, sillä sarjan keskiössä on työtovereiden ja asiakkaiden epäluuloinen suhtautuminen naispuoliseen poliisiin, tuohon outoon ja pelottavaan ja koko yhteiskunnan tukipilareita uhkaavaan ilmiöön.

Työkaverit antavat tytölle siivouskomeron toimistoksi ja laittavat hänet teenkeittohommiin. Asiakkaat kyselevät rikospaikoille oikeita poliiseja ja äitikin toivoisi, että tytär menisi mieluummin naimisiin kuin kulkisi ratkomassa rikoksia epänaisellisessa asussa.

Hienon sarjan ensimmäinen kausi sisältää viisi jaksoa, joissa seurataan yhden rikoksen tutkinta alusta loppuun ja nähdään Ginan takkuinen alkutaival poliisina. Jaksot nähdään peräkkäisinä päivinä.

Niiden jälkeen jatketaan suoraan seuraavilla kausilla, eli viikossa selvitetään aina yksi rikos. Toimii!

Naiskonstaapeli 56, TV1 ma 28.9. klo 17.10

Lue myös:

Nämä sarjat saivat kokonaiset sukupolvet sekaisin

Fanit järkyttyivät: suosikkisarja lopetetaan seinään

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00