Kuvassa David Attenborough ja Madagaskarilla 40 vuotta sitten saatu norsulinnun muna. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Kuvassa David Attenborough ja Madagaskarilla 40 vuotta sitten saatu norsulinnun muna. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Illan televisiodokumentissa nähdään harvinaisia siivekkäitä, joiden joukossa tutkitaan myös jo sukupuuttoon kuolleiden lintujen elämää.

IS TV-LEHTI: Brittiläinen televisiolegenda Sir David Attenborough heittää tavanomaista vitsikkäämmän vaihteen päälle dokumentissa Attenborough ja isot linnut (Attenborough’s Big Birds, 2015), jossa hän tutkii lentokyvyttömiä lintuja ja niiden kehityshistoriaa.

Attenborough’n mielestä maassa pysyvät linnut ovat koomisia hahmoja, siivekkäiden hovinarreja. Tästä lähtökohdasta tutustutaan Afrikan strutsiin, Australian emuun ja kasuaariin, Argentiinan nanduun ja Uuden-Seelannin kiiviin, joiden elämästä on poimittu veikeitä yksityiskohtia. Tutkailtavana ovat myös jo sukupuuttoon kuolleet Madagaskarin norsulintu ja Uuden-Seelannin moa.

Dokumentissa on harvoin kuvattuja kohtauksia suurten lintujen elämästä. Argentiinan pampaksella nähdään nandujen tangomainen ja tulinen soidintanssi. Uudessa-Seelannissa kauko-ohjattava kamera tallentaa ensimmäistä kertaa harvoin nähdyn ja yöllä aktiivisen kiivin elämää.

Lisäksi mukana on välähdys luonto-ohjelmien historiaa, kun 50 vuotta sitten kuvatussa mustavalkoisessa filmissä Attenborough löytää vierailullaan Madagaskarilla norsulinnun munankuoren palasia, jotka sopivat yhteen ja muodostavat lähes täydellisen munan.

Dokumentissa selvitetään, miten ja miksi linnut luopuivat lentämisestä ja kuinka ne ovat selvinneet elämästä maanpinnalla. DNA antaa paljon vastauksia ja yllätyksiäkin. Lopuksi Attenborough toki toteaa, että lintujen kehityshistoriasta on edelleen tarkennettavaa.

Prisma: Attenborough ja isot linnut,TV1 ke klo 19.00

Kymmenosaisessa sarjassa selvitellään Suomen hämmentäviä, elämää hankaloittavia ja jopa huvittavia määräyksiä.

IS TV-LEHTI: Ostan baarista tuopin olutta ja haluan juoda sen ravintolan ulkoterassilla, mutta en saa viedä juomaa terassille itse.

Tässä hyvä esimerkki monien ihmeellisten sääntöjen Suomesta.

Nyt näitä erikoisia, hämmentäviä, elämää hankaloittavia ja jopa huvittavia määräyksiä selvitetään uudessa Sääntö-Suomi-ohjelmassa, jota juontaa Jussi Heikelä.

– Ohjelman idea on kertoa suomalaisten sääntöuskovaisuudesta. Meillä saattaa olla jopa vähemmän määräyksiä kuin muualla maailmassa, mutta se, miten me niihin suhtaudumme, on pirun poikkeuksellista, Heikelä sanoo.

– Suomi on ihan kärkimaita – ellei jopa paras – ohjeiden noudattamisessa ilman, että niitä voisi vapaasti soveltaa. Sääntöjen seuraamisessa suomalaiset ovat todella hyviä!

”Meillä säännöt jättävät ihmiskohtalot toissijaisiksi.”

Ohjelmaa suunniteltaessa Heikelä tutustui suomalaisten sääntöjen lisäksi myös muiden maiden määräyksiin, ja huomasi selvän poikkeavuuden.

– Suomessa ohjeita seurataan pilkulleen, vaikka joku kärsisi. Meillä säännöt jättävät ihmiskohtalot toissijaisiksi. Katolisissa maissa taas perhe ja lähimmäiset tulevat ennen sääntöjä ja järjestelmää, Heikelä sanoo.

Kompleksinen suhtautuminen määräyksiin ja lakeihin johtuu pitkälti suomalaisten rehellisyydestä.

– Jossain päin maailmaa saatettaisiin suuttua siitä jääräpäisyydestä, jolla suomalaiset pitävät kiinni säännön noudattamisesta. Meiltä puuttuu tietty pelinlukutaito.

Ohjelmassa tavalliset kansalaiset kertovat kokemuksistaan sääntöviidakossa, ja katugallupeissa kuullaan lisää kansan mielipiteistä kaavoihin ja käytäntöihin.

– Haimme ilmoituksen avulla ihmisten omia kertomuksia, ja tarinoita tulee minulle vieläkin, vaikka kuvaukset olivat jo kesällä. Suomessa riittää näitä keissejä, Heikelä sanoo.

Jaksoissa käsiteltäviä teemoja ovat yrittäjyys, eläimet, terveys, liikkuminen, arki, ruoka, asuminen, yhteisöt, yhteiskunta ja maankäyttö.

– Kiersin ympäri Suomen tapaamassa ihmisiä, jotka kokevat sääntöjen vuoksi vääryyttä. Jaksoissa selvitellään asioita ja ehdotan ratkaisuja. Toivottavasti ohjelma tuo myös painetta päättäjille nyt, kun näitä ongelmia nostetaan esiin, Heikelä toivoo.

Ensimmäisessä jaksossa puhutaan alkoholin tarjoilusta, junalippujen outouksista, mutta myös vakavistakin aiheista.

– Käsittelemme ratsastusonnettomuudessa vaikeasti vammautuneen Saara Auvisen, 23, tapausta. Vakuutusyhtiö ei suostu maksamaan korvauksia. Tällaiset tapaukset ovat sarjan raskaampaa antia.

 Sääntö-Suomi, MTV3 ti klo 21.00

Illan dokumentissa pohditaan, miksei ihmisiä kiinnosta ilmastonmuutos.

IS TV-LEHTI: Suomalainen dokumenttiohjaaja John Webster vietti perheineen vuoden käyttämättä öljyä ja syntyi dokumenttielokuva Katastrofin aineksia (2008). Nyt hän palaa jälleen ympäristöaiheeseen.

Webster suuntaa dokumentin Tulevilla rannoilla (2017) tulevaisuuden lapsenlapsenlapselleen. Pienet keltaiset kumisaappaat tepsuttavat 50 vuoden päässä, vuonna 2063 syntyneen kuvitellun Dorit-tytön elämässä. Silti dokumentin ote on vahvasti tässä päivässä. Miksei ihmisiä kiinnosta ilmastonmuutos?

Aviomiehen mielestä ilmastotaistelun tulisi olla kaikkien tärkeyslistan kärkipäässä. Vaimo ehdottaa terapiaa pakkomielteiselle.

Websterin vaimon puheenvuoro on kuvaava. Ilmastonmuutoksen tärkeys on arvoasteikolla noin sijalla 4/10. Edelle astuvat muun muassa lainanmaksu ja työterveys. Aviomiehen mielestä ilmastotaistelun tulisi olla kaikkien tärkeyslistan kärkipäässä. Vaimo ehdottaa terapiaa pakkomielteiselle.

Dokumentti on henkilökohtainen ja tunteellinen. Se esittää faktoja, mutta vetoaa ihmiskunnan perihyvyyteen – jos sitä on. Missiona on näyttää, että yksikin ihminen voi tehdä paljon.

Websterin dokumentti toivoo yleistä heräämistä. Se, ettei osa maailmasta joudu veden alle tai että lastemme jälkeläiset saavat puhdasta vettä, on omalla vastuullamme.

Satojen tuntien materiaalista huolimatta dokumentti etenee kauniisti ja rauhallisesti ja yhdistää nykyelämämme yhteiselle ihmiskunnan aikajanalle.

Se myös kertoo mielenkiintoisen, evoluutioon perustavan syyn sille, miksi meidän on hankala ryhtyä oikeasti toimiin.

Dokumenttiprojekti: Tulevilla rannoilla, TV1 ma klo 21.30

HUOH

Tänään tv:ssä: Näytä tämä kaunis dokumentti ilmastonmuutoksen epäilijälle – mieli saattaa muuttua

Juuri tuollaisten ihmisten takia, kuin ensimmäinen kommentoija, olemme tässä tilanteessa, kun kukaan ei tee mitään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Harmi, että et todennäköisesti elä enää silloin, kun maapallo tuhoutuu tämän päivän ihmisten tekojen takia. Ei ole kyse mielipiteistä vaan faktoista... Harmi että suurin osa ihmisistä ei jaksa perehtyä asioihin, vaan kieltää kaiken epämiellyttävän.
Lue kommentti