Norjalainen Mustamaalattu edustaa nordic noir -tyyliä. Kuva: MTV3
Norjalainen Mustamaalattu edustaa nordic noir -tyyliä. Kuva: MTV3

Brittilehti The Guardian väittää, että pohjoismainen rikosgenre vetää nyt viihteen pohjamudissa. Mutta eihän se pidä paikkaansa!

IS TV-LEHTI: Brittiläinen The Guardian julkisti keväällä: ”Scandi noir is dead!” Lehden mielestä kuudessa vuodessa pohjoismaisen rikosgenren, jota myös nordic noiriksi kutsutaan, hohto on himmentynyt.

Kuusi vuotta sitten tanskalaissarjaa The Killing, suomeksi Rikos (Forbrydelsen, 2007), näytettiin Britanniassa ensi kertaa. Sarja innoitti britit tekemään omia synkän tyylisiä rikossarjoja, kuten Broadchurch (2013) ja River (2015).

Wallander oli toinen läpilyöjä. Samassa imussa skandinaaviset sarjat ylipäänsä levisivät yli Pohjoismaiden rajojen, ja muun muassa Silta (2011) ja Vallan linnake (2010) tulivat suosituiksi muuallakin kuin kotimaisemissaan.

Sitten tapahtui jotain: nordic noiria tahdottiin tarkoituksella tehdä myyvemmäksi myös Skandinavian ulkopuolella. Syntyi esimerkiksi sarja Midnight Sun (2017), joka ruotsalais-ranskalaisena suuntaa jo aivan uusille markkinoille, selkeästi kohti suurta levitystä.

Perspektiivin laajentaminen on vienyt mukanaan kiehtovimmat paikalliset elementit, joista nordic noirin sielu on rakentunut.

”Moraaliset ratkaisut ovat kompleksisia ja päähenkilöt nuhjuisia antisankareita.”

Rikoskirjallisuuden hittigenre perustuu nimittäin realistiseen, yksinkertaiseen, tyylikkääseen ja synkkään kuvaukseen. Moraaliset ratkaisut ovat kompleksisia ja päähenkilöt nuhjuisia antisankareita.

Skandinaavinen yhteiskunta, kuten liberalismi, näennäinen tasa-arvo ja sosiaalinen huolenpito piilottavat varjoihinsa synkkiä salaisuuksia ja vihaa. Sarjat ovat rohkeita ja kantaaottavia, ja esimerkiksi naishahmot ovat aiempaa moniulotteisempia.

Ilmaston vaikutuksetkin näkyvät. Kylmää on, synkkääkin synkempää, ovet ovat lukossa ja ikkunat tukossa, joten on suorastaan luonnollista, että ihmiset lahtaavat pimeässä toisiaan. Yö on pitkä ja viina vahvaa, ja kuten kirjailija Jo Nesbø on kuvaillut: ihmiset kasvatetaan piilottamaan tunteensa.

Toisaalta kesällä valo on rajua ja paljastavaa, yhtä omituista ja pään sekoittavaa, kuin talvisen ikuinen synkkyys. Tämä kaikki on kiinnostavaa, koska se luo monipuolisia henkilöhahmoja, tapahtumapaikkoja ja psykologisia vaikuttimia.

Genreen on liitetty sellaisia tunnettuja kirjailijoita kuin muun muassa Henning Mankell, Liza Marklund, Stieg Larsson, Anne Holt, Jo Nesbø, Peter Høeg, Camilla Läckberg, Leena Lehtolainen, Reijo Mäki ja Arnaldur Indriðason. Samat skandidekkarikirjallisuutta kuvaavat termit pätevät tv-sarjamaailmaan, joka on toistanut kirjailijoiden tarinoita sarjamuotoon.

Ruotsalaisen Modus-sarjan (2005) taustalla on norjalaisen Anne Holtin romaani Kasvoton tuomio (Pengemannen, 2009). Stieg Larssonin Millennium-trilogia oli menestys myös elokuvasarjana. Henning Mankellin hahmo Kurt Wallander on jo kulttitähti.

Silta-sarjan suosio perustui nordic noirin genrepiirteisiin sekä myös tanskalais-ruotsalaiseen tiimityöhön ja maiden pieniin eroihin, joita konkreettinen silta symboloi.

Sittemmin eurooppalaisen yhteistyön tenho on hälvennyt monistuessaan liikaa. Kulttuurien ylitykset alkavat olla liian tuttuja – fuusiokeitokset on nähty. Moninaisuuden myötä skandiperinteet ovat hämärtyneet, ja siitä esimerkiksi Midnight Sunia on kritisoitu.

Parhaillaan ruudussa pyörivät Dicte (Tanska), Lilyhammer (Norja & USA), Modus (Ruotsi) ja Mustamaalattu (Norja). Paljon pohjoismaisia rikossarjoja nähdään myös Viaplaylla ja C Morella.

Mustamaalattu-sarjan toinen kausi, MTV3 to 27.7. klo 23.05

Uusia rikossarjoja tulossa

Suomi oli rikosbuumista ulkona pitkään. Skandinoiria testattiin sarjassa Sorjonen (2016), jossa tuotiin genreen lisänä Suomen ja Venäjän raja. Sarja jakoi mielipiteitä.

Nyt C More mainostaa uutta suomalaista alkuperäissarjaa, rikosdraamaa Aallonmurtaja, joka nähdään syksyllä C Morella ja ensi vuonna MTV-kanavilla. Mika Kurvisen ohjaaman 10-osaisen uutuuden tapahtumat sijoittuvat Kotkan sataman rikollisuuden vesille. Pääosissa ovat Maria Ylipää, Turkka Mastomäki, Maria Järvenhelmi, Ville Keskilä, Joonas Saartamo ja Saara Kotkaniemi.

C Moren ohjelmistoon kuuluvat myös muun muassa Silta, Gåsmamman ja Pinnan alla.

Viaplayssa pyörii Black Widows, joka on skandiversio suomalaisesta Mustat lesket -sarjasta. Norjalaista tuotantoa Viaplayssa edustavat Miehitetty ja Elven, ja 8.9. alkaa uusi 10-osainen alkuperäissarja Hassel, joka perustuu ruotsalaisen kirjailijan Olov Svedelidin dekkareihin. Pääosassa on Ola Rapace.

Tiistain Ensitreffit alttarilla jaksossa riidellään – taas. Siitä huolimatta yhden parin tulevaisuudessa pilkahtaa myös valoa. Varo juonipaljastuksia!

Kirjoitimme aikaisemmin, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman Johannan ja Markuksen suhteesta ei oikein ota selvää.

Aikaisemmissa jaksoissa heillä on vaikuttanut menevän ihan mukavasti, ja kumpikin on todella halunnut saada suhteen toimimaan. Silti matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä, erityisesti siksi, että heidän tapansa kommunikoida ovat hyvin erilaiset.

Tämän viikon jaksossa erilaiset viestintätavat räiskähtävät jälleen esille. Tarkoitus on viettää mukavaa kesäpäivää veneretkellä, mutta jo aiemmin päivällä käyty pieni riita kasvaa retken loppumetreillä suureksi.

Seuraa klassista riitelydialogia.

– Niin mut mä en ymmärrä, kerro mulle syy, miksi sä halusit... Et se sua nyt alkoi mietityttään uudestaan, Johanna ihmettelee.

– Miksi tästä pitää nyt vääntää, en mä oo tätä vääntämässä enää yhtään mitään, Markus yrittää.

– Sähän alotit uudestaan! Johanna tulistuu.

– No enhän mä oo enää sanonut yhtään mitään, ei mua kiinnosta tää homma, Markus mutisee.

– Ei mua kiinnosta tommonen hiljaisuus! Johanna syyttää.

– Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen. Sit kun sua ei kiinnosta, niin tässä pitäis mennä sun mukaan joka asiassa, Markus tuskailee.

”Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen.”

Lopulta Markus saa tarpeekseen riitelystä ja yrittää lähteä pois tilanteesta.

– Mä meen nyt jonnekin, ei tästä tule hevonv****a tästä hommasta.

– Miks näin typerästä asiasta lähtee tämmönen, mä en ymmärrä, Johanna jatkaa vielä.

– Älä minulta kysy, mä oon täs nyt yrittänyt ja yrittänyt, Markus sanoo.

– Aivan juu, sinä oot yrittänyt, Johanna toteaa kuivasti.

Seuraavaksi Markus turvautuu klassikkolausahdukseen:

– Älä nyt oo tommonen marttyyri.

– Itte sää, älä viitti hei, Johanna vastaa.

Videoklippi riidasta on katsottavissa MTV:n julkaisemassa ennakkojutussa.

Nyt käsi sydämelle. Kuulostaako tutulta? Tästähän parisuhderiidoissa lopulta on kyse. Jokin pieni asia saa kinan käyntiin, mutta todellisuudessa riidellään ihan jostain muusta: huomiosta, hyväksynnästä, rakkaudesta. Kumpikin haluaisi jo tehdä sovinnon, mutta kuitenkaan ei tee mieli antaa ihan kokonaan periksi.

Johanna ja Markus keskustelivat kommunikointitavoistaan edellisessä jaksossa psykologi Tony Dunderfeltin vastaanotolla. Riitojenkin keskellä molemmilla on vahva tahto saada suhde toimimaan. Kuukauden avioliiton jälkeen näyttää siltä, että yhteys alkaa löytyä.

– Kun se alku oli niin vaikea, en ikinä ajatellut, että me olisimme tässä tilanteessa. Että olen löytänyt tämmöisen systeemin kautta ihmisen, kenestä oikeasti välitän ja tykkään, niin onhan se aika hurjaa, Johanna sanoo jaksossa.

Antti Holma ja maastamuuttajat -ohjelmassa selviää, miten suomalaisuus näkyy surffirannalla ja maailman kuivimmalla suola-aavikolla.

IS TV-LEHTI:  Tänään alkavassa näyttelijä Antti Holman luotsaamassa Antti Holma ja maastamuuttajat -ohjelmassa seurataan, millaista on suomalaisten elämä ulkomailla. 

Antti Holma on juuri sopiva juontaja sarjalle, sillä hän muutti viime vuonna pysyvästi Lontooseen. Holma viihtyy uudessa asuinpaikassaan sen verran hyvin, että käy Suomessa vain tekemässä töitä.

Holman viime kesä kului Cheek-elokuvaa tehden. Keväällä kuvattu uutuusohjelma vei sen sijaan näyttelijää ympäri maailman.

– Reissaaminen oli raskasta ja ahdistavaakin, mutta ihmiset olivat ihan huikeita, Antti Holma muistelee ohjelman tekemistä.

Holman mukaan aluksi oli tarkoitus tehdä neljä tunnin mittaista jaksoa. Kanavanvaihdoksen myötä sarjan jaksojen määrä kuitenkin kasvoi.

Sarjaan haluttiin eri-ikäisiä ja eri tavoin ulkomaille päätyneitä suomalaisia. 

– Esimerkiksi Australiassa tapasimme Tomi Björckin, joka on tuoreempi maastamuuttaja.

Pohjois-Amerikan suomalaisimmassa kaupungissa Hancockissa Michiganissa paikalliset taas pitivät itseään amerikansuomalaisina. Suomalaisuus näkyi kaupungissa voimakkaasti, ja esimerkiksi tiennimet ovat suomeksi.

– Heillä on kulttuurissa paljon samaa kuin meillä, mutta myös omia perinteitä. Heillä on esimerkiksi Pyhän Urhon päivä, Holma kertoo.

”Heidän oli vaikea puhua Suomesta ilman, että alkoi vähän itkettää.”

Antti Holma sanoo, että monen maastamuuttajan puheessa toistuivat samat, suomalaiset asiat, joita uudessa kotipaikassa on ikävä: terveydenhuolto, sauna, luonto ja perhe sekä ystävät. Ilmi tuli myös asioita, joita Suomesta ei kaivattu, kuten käytöstapojen puute ja marraskuun pimeys.

Chilessä Antti Holma kohtaa muun muassa Nightwish-yhtyeestä tutun Marco Hietalan.
Chilessä Antti Holma kohtaa muun muassa Nightwish-yhtyeestä tutun Marco Hietalan.

Holman mukaan ulkomailla asuu kuitenkin hyvällä tavalla isänmaallista väkeä. Puheessa kuulsi lämpö ja rakkaus synnyinmaata kohtaan.

– Heidän oli vaikea puhua Suomesta ilman, että alkoi vähän itkettää.

Antti Holma ja maastamuuttajat. MTV3 ma klo 21.00